Kokeile kuukausi maksutta

Allianssi on kritisoitunakin parhaita hankemalleja

Tietoa kirjoittajasta Aleksi Laine, Ari Bergström
Laine on YIT:n Liikenneinfra-divisioonan johtaja ja Bergström Infrarakentaminen-divisioonan johtaja
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Allianssi on rakentamisen hankemallina herättänyt keskustelua sekä puolesta että vastaan. Allianssin soveltuvuudesta erityyppisiin hankkeisiin keskustellaan muun muassa tilaajan tavoitteiden, hankkeen ominaisuuksien ja kilpailutuksen toimivuuden kannalta. Allianssimalli on saanut viime aikoina kritiikkiä esimerkiksi siitä, että sen käyttö suosii alan suuria toimijoita eikä sen käytön pääperustelua riitaisuuden välttämisestä voida osoittaa toteen, koska tilanteet ratkotaan allianssissa suljetusti (Väitöskirja kritisoi allianssien käyttöä, Rakennuslehti 23.6.2022). Allianssi on mielestämme kuitenkin yksi parhaista rakennusalan hankemalleista.

Allianssimallin vertaaminen muihin perinteisiin urakkamuotoihin on vaikeaa, koska allianssi ei toteutusmuotona kata vain hankkeen suunnittelun ja rakentamisen toteutustapaa (ns. sopimusvastuita), vaan vastaa laajemmin hankkeen tavoitteista ja keinoista, joilla tavoitteisiin päästään keskeisten osapuolten aikaisella yhteistyöllä.

Allianssin kehitysvaiheen tärkeimpiä asioita onkin tavoitteiden määrittäminen, hanketta parantavien vaihtoehtoisten ratkaisutapojen kehittäminen sekä hankkeen laajuuden, toteutusaikataulun että riittävän tiukan tavoitehinnan sopiminen. Näihin tavoitteisiin liittyvät määrittelyt tulee vaihtoehtoineen myös tutkia ja tarvittaessa haastaa. Tämä kaikki edellyttää sekä ammattitaitoa että hyvää ja kitkatonta yhteistyötä, mutta ennen kaikkea luottamusta osapuolten välillä. Allianssin etu onkin, että mielipiteet selvitetään usein kehitysvaiheessa eikä lakituvassa – tämä säästää yhteiskunnalta rahaa.

Toteutusvaiheessa allianssimallin iso etu on siinä, että kaikilla osapuolilla on mahdollisuus ja kiinnostus vaikuttaa hankkeen etenemiseen, kun aikataulun osalta hankkeella on vain yksi yhteinen polku. Jos hanke pilkotaan pienempiin osaurakoihin, jokainen osaurakka kulkee omaa polkuaan, joka ei ole välttämättä linjassa koko hankkeen etenemisen kanssa.

Allianssi vastaa pääsääntöisesti kaikista hankkeen toteutukseen liittyvistä riskeistä. Tämä tarkoittaa sitä, että allianssiosapuolilla on vastuu tunnistaa, seurata ja tarkastella hankkeen kaikkia riskejä sekä suunnitella jo etukäteen toimenpiteitä, joilla riskit voidaan poistaa. Riskienhallintaan vaikuttavat myös allianssihankkeiden normaalia pidemmät jälkivastuuajat, joiden aikainen vastuu varmistetaan laadukkailla ja kestävillä ratkaisuilla. Elinkaarinäkökulmat hankkeiden tavoitteina korostuvat nyt ja tulevaisuudessa.

Yhteistyön tekeminen allianssihankkeissa on mahdollista kaikille rakennusalan yrityksille. Allianssimallia on käytetty pääsääntöisesti vaativissa ja kompleksisissa hankkeissa, joissa osapuolten aikaisella integraatiolla on kriittinen merkitys hankkeen onnistumisen kannalta. Allianssimalli toimii kuitenkin myös pienemmissä hankkeissa, esimerkkinä Suomenlinnan tunnelin korjaus. Toteutusmalli itsessään ei ole tae yhteistyön ja hankkeen onnistumiselle, mutta osaaminen ja kokemus yhteistoiminnallisista malleista edesauttaa yhteistyötä ja tuo mukanaan näkökulmia, jotka osin poikkeavat perinteisillä toteutusmalleilla toteutetuista hankkeista.

Hankintamalleja tulisikin edelleen kehittää suuntaan, joka mahdollistaa myös pienempien urakoitsijoiden osallistumisen hankkeeseen allianssiperiaatteiden mukaisesti, koska laajempi yhteistyö kehittää kaikkien alan toimijoiden osaamista ja lopulta alaa itsessään.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Allianssi on kritisoitunakin parhaita hankemalleja”

  1. Kuinka on mahdollista, että tämä toteutusmuoto on jälleen positiivisessa selvitysmenossa? Yksinkertainen vastaus; tietämättömyys eri toteutusmuodoista ja VOIMAKAS urakoitsijaintressi. Allianssimalli sopii vain silloin totetusmuodoksi kun on kyseessä esim. valtakunnallinen suurhanke, jonka toteutuksen käynnistys syystä tai toisesta on aloitettava välittömästi( esim. puolustushallinnon erikoisprojekti ). Tarjoajia ei löydy kolmea enempää ja budjettirahaa löytyy! Huom. tällöin normaali laskutyöurakka paras tot. muoto.
    Allianssimalliin menee tilaaja, jonka rakennuttamisosaaminen ontuu tai sitä ei ole. Pääongelma on kokonaiskustannus. Huolellinen projektin suunnitteluttaminen ja siihen perustuva osaurakointi antaa
    tilaajalle parhaan tuloksen. Tarjoajien määrä on silloin maksimissaan ja eri osaurakoitten laskenta urakoitsijoilla turvallista johtuen kunnollisista laskenta-asiakirjoista.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Aleksi Laine, Ari Bergströmhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/aleksi-laine-ari-bergstrom/