Näkökulma Ensio Laaksonen 2 kommenttia

Hyvä rakentamistapa kunniaan

Rakennetun ympäristön merkitys Suomen kansallisvarallisuuteen on 80 prosenttia (ROTI). Olemme koko ajan tekemisissä rakennetun ympäristön tuotteiden kanssa. Kaikilla on mielipiteitä alan hyvyydestä ja ongelmista. Pääosa rakennetusta ympäristöstä omaa hyvän laadun tunnusmerkit. Sitä ei aina huomata, kun huono laatu kuuluu kauas ja kauan. Rakennuslaki määrittelee laadun: terveellinen ja turvallinen. Maallikko kokee laadun kokemanaan eikä niinkään lain sanelemana tai asiantuntijoiden vakuutteluina.

Noin 90 prosenttia ns. hometaloista on synnytetty välittämättä luonnonlaeista. Raportteja tehdyistä kosteusprojekteista on asiantuntijoilla hyllyt pullollaan. Ei kosteutta, ei hometta -ymmärrys ja -toteutus riittävät ennakolta estämään homevauriot. Katastrofien piikkiin jää hieman. Selityksiä löytyy, vaan ei vastuunkantajia. Valtuustot ovat vastuussa homekouluistaan: suunnittelusta, rakentamisesta, käytöstä.

Vuosia on tiedetty ja ymmärretty, että rakennusten uusrakenteet ovat alkaneet estää kännyköiden kuuluvuutta sisätiloissa tai vanhuksen rannehälytyksen etenemisen auttajille. Alan toimijat näkevät bisneksiensä lisääntymisen. Missä on ollut LVM:n, YM:n ja muiden tahojen ennakoiva yhteistyö asukkaiden avuksi tässä asiassa?

Betonissa on todettu merkittäviä laatuongelmia eri puolella Suomea. Tutkittavana on lukuisia ongelmatapauksia. Todisteellista vastuunkantoselitystä ei näy, ei kuulu. On pitkään opittu, että betoni on kiveä. Tavallinen kadun tallaaja miettii.

Teräshallien mitoitus lienee loogisinta päärakennemateriaalien joukossa. Niiden kantavuusongelmat ovat olleet pitkään tiedossa, vaan missä vastuunkanto? Puurakenteilla on täysin vastaavia ongelmia.

Mediasta tavallinen tiedon kuluttaja on saanut väärän kuvan lumisten talvien kattovaurioista. Eipä ole tainnut monessakaan talven kattovauriossa katon mitoituslumikuorma ylittyä. Syyt ovat löytyneet mitoitusvirheistä, työmaavirheistä tai epäonnistuneesta talonpidosta. Joskus lumikuorma voi ylittyä mitoituskuorman suuremmalle puolelle. Silloin talosta vastaavan on huolehdittava ajoissa lumikuorman pienennyksestä.

Alan professori: ”Ei insinööri normeja tarvitse.” Tämä on ymmärrettävä yleisellä tietotaitotasolla. Terveen insinööriammattijärjen pitää riittää kaikessa rakennusfysiikan ja lujuusrakenteiden perussuunnittelussa – myös rakennusten paloturvallisuuden suunnittelussa ja toteutuksessa. Kokonaisuuksien hallinta on tärkeintä: kokonaisuuksista detaljeihin, ei päinvastoin.

Maankäyttö- ja rakennuslaki sisältää perusteltuja ja toimivia määräyksiä: suunnitteluun, rakentamiseen ja talonpitoon. Laki on harkitun hyvin pohdittu ja säädetty, mutta mihin jäivät sen toimivat sanktiopykälät? Rakentamismääräyskokoelma on laajentunut toimimattoman pikkutarkaksi ja laajaksi.

 

 

Ensio Laaksonen

Diplomi-insinööri
Kaikki kirjoitukset

Keskustelu artikkelista: 2 kommenttia

  • Jussi Mattila

    Betoniasiassa vastuunkantoa on mielestäni löytynyt. Asia ei ole kuitenkaan aivan helppo eikä nopea haltuun otettava. Ensin pitää selvittää, mistä ongelmissa on kyse, ja sitten vasta voi ottaa perustellusti vastuuta.

    Yhtenä syypäänä näyttää olevan lisäaineiden toiminta niin, että betonin ilmapitoisuus pääsee nousemaan kuljetuksen ja massan muun käsittelyn aikana suunniteltua korkeammaksi. Tästä on käynnistetty alan yhteinen selvitys Aalto-yliopistossa. Tuloksia saataneen alkusyksystä. Useimmat valmistajat ovat testanneet käyttämiensä lisäaineiden toimintaa perusteellisesti alkuvuoden aikana. Betonin ilmapitoisuutta seurataan tehostetusti. Parhaimmillaan joka kuormasta sekä tehtaalla että työmaalla.

    Toinen ongelma-alue näyttäisi olevan betonointi. Työmaalle ei kannata välttämättä tilata sitä hinnaston halvinta betonia varsinkaan, jos valuolosuhteet eivät ole erinomaiset. Betoni pitää siirtää muottiin huolella, jotta se ei erotu. Lisäksi betoni pitää tiivistää huolellisesti ja jälkihoitaa loppuun saakka, jotta tavoitelujuus saavutetaan. Kylmissä oloissa ja massiivirakenteissa tarvitaan lämpötilaseurantaa. Uskon, että useimmat urakoitsijat ovat heränneet varmistamaan nämä asiat.

    Betoniteollisuus lupaa tehdä yhdessä tilaajien ja urakoitsijoiden tuella kaikkensa sen eteen, että vastaaviin laatuongelmiin ei tarvitse enää törmätä.

    Vastaa
  • Onko hyvä rakentamistapa se, minkä alkoholisoitunut valvoja työmaakäynnillä määrittelee ?

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia