Kokeile kuukausi maksutta

Puurakentamisen edistäminen kehittäisi kiinteistö- ja rakentamisalaa

Tietoa kirjoittajasta Juho Kess
Projektipäällikkö, Rakli
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Suomalaisilla rakennuttajilla ja kiinteistönomistajilla on suuri paine ja tahto pienentää rakennusten elinkaarenaikaista hiilijalanjälkeä. Puurakentamisen lisääminen nähdään tässä merkittävänä osana ratkaisua. Haasteena kuitenkin on vielä nykyisellään eri vaihtoehtojen elinkaarenaikaisen hiilijalanjäljen ja elinkaarikustannusten vertaileminen. Hankkeiden käynnistymistä jarruttaa myös se, että puurakennushankkeen kulku on hieman erilainen ja monille rakennuttajille vielä vieras.

Suomalainen puutuoteteollisuus on esimerkiksi Ruotsiin verrattuna pientä, eikä eri tuotetoimittajien tarjoamat ratkaisut ole samaan tapaan vakioituja kuin betonituotteiden osalta. Eri tuotetoimittajien tuotteet eivät esimerkiksi ole helposti keskenään yhdisteltävissä, ja valinta käytettävistä tuotteista on tehtävä jo aikaisessa vaiheessa rakennuksen suunnittelussa.

Puurakennushankkeessa ei ainakaan nykytilanteessa ole mahdollista tai järkevää edetä totutun vaiheistuksen ja hankintamallien mukaisesti. Päätös käytettävästä rakennejärjestelmästä ja tuotetoimittajasta asettaa jo paljon reunaehtoja rakennussuunnittelulle, ja hankinnassa yleensä käytetään neuvottelumenettelyä. Rakennuttajan näkökulmasta puurakennushanke usein näyttääkin vaikealta ja riskaabelilta, vaikka tahtoa ekologisempaan rakentamiseen olisikin. On sääli, että hyvät hankkeet tyssäävät heti alkuunsa, ja siksi tilaajapuolen kokemusten jakaminen sekä rakennuttajaohjeiden ja malliasiakirjojen kehittäminen puurakentamiseen on tarpeen.

Vielä toistaiseksi näyttäisi, että perinteisessä asuinkerrostalorakentamisessa puurakentamisen kustannukset ovat hieman betonirakentamista suuremmat. Ilman vaatimusta sprinklauksesta päästäisiin puurakentamisessa jo lähelle betonirakentamisen kustannustasoa. Puukerrostalojen elinkaarikustannuksista ei vielä ole kuitenkaan saatavilla luotettavaa tietoa. Rakennuksen hiilijalanjäljen osalta tilanne vaikuttaisi olevan puun puolella, eli puurakentamisen hiilijalanjälki on laskentamalleista riippumatta ainakin hieman betonia pienempi, mutta käytön ja ylläpidon aikaisen hiilijalanjäljen laskenta ja vertailu onkin jo haastavampaa.

Miksi puurakentamista siis pitäisi edistää? Raklin ja rakennuttajien näkökulmasta kehittämistä pitäisi tehdä laatu edellä. Rakennustyön siirtyminen työmailta tehtaisiin mahdollistaa sekä paremman tuotteiden että tuotantoprosessin laadun.

Puurakentaminen on keino saada toteutettua pitkään puhuttu ja kaivattu rakentamisen tuottavuusloikka ja lisäksi muutettua ainaista kustannusten laskennan mentaliteettia enemmänkin tuotetun lisäarvon ja laadun arvostamiseksi. Myös kiinteistö- ja rakentamisalan yleisen maineen parantaminen olisi mahdollista puurakentamista lisäämällä, mikä voisi innostaa lisää uusia nuoria osaajia kouluttautumaan yhä pahenevasta osaajapulasta kärsivälle alalle.

Myös viranomaistoiminnalla on merkittävä rooli puurakentamisen edistämisessä. Lait ja määräykset sekä rakennusvalvontojen tulkinnat ohjaavat vahvasti rakentamista. Näillä on vaikutusta myös tilaajien päätöksiin, riskinottoon ja haluun lähteä kokeilemaan uusia ratkaisuja. Kun puurakentamista halutaan edistää, on kaavoitus tehokas ohjauskeino.

Puurakentamiseen voidaan toisaalta pakottaa, mutta puurakentaminen voidaan myös käytännössä estää kaavan julkisivumateriaalivaatimuksilla. Puurunko ei esimerkiksi ole mielekäs vaihtoehto tiilijulkisivua vaadittaessa. Estämisen ja pakottamisen sijaan parempia vaihtoehtoja ovat mahdollistaminen ja kannustaminen. Puurakentamisen edellytyksiä voitaisiin parantaa esimerkiksi luopumalla velvoitteesta rakentaa talokohtainen väestönsuoja. Kannusteena voisi toimia esimerkiksi rakennuksen hiilijalanjälkeen tai puun käyttöön perustuva rakennusoikeuden määrä.

Tätä artikkelia on kommentoitu 13 kertaa

13 vastausta artikkeliin “Puurakentamisen edistäminen kehittäisi kiinteistö- ja rakentamisalaa”

  1. Kehittäisikö todella? Ei se puu nyt kuitenkaan ole ihan niin suuri messias kuin nämä otsikot antavat ymmärtää.

  2. Kiitoksia Juho maltillisesta kirjoituksestasi. Tästä se sitten lähtee se lobbaaminen markkinaan. Ei pakko, mutta puurakentamisen pitäisi saada helpotuksia muihin rakentamisen muotoihin verrattuna jne. Miten olisi valtion velkaa miljardi lisää ja jakoon kaikille puurakentajille, tulisiko sillä happea tulevaisuuteen.

    ”Puurakentamisen edistäminen kehittäisi kiinteistö- ja rakentamisalaa” Hellurei ja hellä huminat, ei ole näkyvissä sellaista toimintaa. Tarjolla on puukerrostaloihin parakkipalapeliä ja sitten jo 80-luvulta tuttuja ja taas muotiin tulleita hallissa valmistettuja puuseinäelementtejä tai moduuleja, siis ei mitään uutta. Tosin parakki ratkaisua ei kehdattu edes 80-luvulla ehdottaa, se olisi ollut jo liikaa siihenkin aikaan.

    Jospa puhuttaisiin puurakentamisesta ainakin puukerrostalojen osalta samassa viiteryhmässä kaiken muun rakentamisen kanssa. Ehkä se ei sitä vielä kestä, mutta on jo hyvä alku jos sitä halutaan oikeasti kehittää. Riisutaan pakko tai puurakentamisen edellyttämät kevennykset ja almut pois, ollaan niin sanotusti rehellisiä.

    Oikeasti puukerrostalon rakentamisen pitäisi olla vähintään 25% halvempaa nyt esitetyillä tavoilla, jotta pystyttäisiin vertaamaan niitä esimerkiksi betonielementeistä tehtyihin tiilivuorattuihin taloihin.

    Jos sattuu ja kun monesti täällä meillä Suomessa sattuu, että laatu puurakentamisessa vs muu rakentaminen nähdään vain ja pelkästään siinä, että elementit/modulit tehdään sisällä kuivassa tilassa, niin voisiko olla niin, että sanaa laatu ei ole aivan kaikilta osin sisäistetty, laatu on melko paljon muutakin.

    Jos nuoria aikoo alalle houkutella, heijastimien jakaminen on varmempi konsti kun esitellä puurakentamista. Lämpimässä hallissa on toki mukava työskennellä, mutta eivät kaikki halua olla tehdastöissä, yhä useampi haluaa olla konttorilla johtamassa tai kehittämässä ja se on puurakentamisessa samankaltaista kuin kaikilla muillakin rakennustyyleillä.

    Ja sitten se Ruotsi. Näkökulman kirjoittaja on selvästi käynyt valtiovallan/hallituksen tiedotustilaisuudessa kuuntelemassa Ruotsin mallista, Tanskan mallista ja Beirutin mallista, nämä ovat se poliittinen klisee millä asiaa kuin asiaa ajetaan sisälle, ainakin politiikassa.

    Ollaan rehellisiä, se hyödyttää koko rakennusalaa.

    Loppuun totean edelleen, että Juhon kirjoitus oli kuitenkin ainakin minun mielestäni maltillinen ja hyvä, työntävästä sävystä huolimatta. Oma kannanottoni on provosoivampi, hakien hieman laajempaa ja totuutta puristavaa keskustelua asiasta. Tästä ei tule minulle ilmaista lounasta, tämä tulee enemmän rakkaudesta lajiin ja halusta nähdä ja varmistaa lasten lastemme tulevaisuus myös toisesta näkökulmasta.

  3. Orkl mitä houretta! Oi puu oi puu Liimaa myrkkyä ja ripaus puuta, kylkeen iske naula. Vihreäksi verhoa ja tollolle tarjoa. Oi puu oi puu ainainen on onni kun lompakon mä lihavan lompsan löysin sen toi mulle puu. Oipuu oi puu onni on puu.

  4. Kieltämättä yllättävä kommentti kiinteistöjen omistajien asiaa ajavalta. Olin kuvitellut tuntevani alaa jo sen verran, että varsinkin kiinteistöjen omistamisessa jos jossakin kärjessä olisivat olleet rakennusten toimivuus (laajasti ymmärrettynä) ja kestävyys (laajasti ymmärrettynä) suhteutettuna hankkimisen ja ylläpidon kustannuksiin. Toki alaa on hyvä kehittääkin, mutta ei ehkä näiden asioiden kustannuksella.

  5. On hyvä , jos vanhoista hankemalleista siirrytään pois, kilpailunrajoitukset automaattisesti vähenevät.

    1. Nyt tarvitaan komitea ja valtion tukea asialle.

      Alkuun ehdotus, voisiko Allianssi hankemallista siirtyä puurakentamisen Pallianssi hankemalliin.

  6. Juhon kirjoitus on ihan höpöhöpöä. Jos puukerrostalo saataisiinkin suotuisissa oloissa rakennettua valmiiksi kuivana, sinne tulee asukaatt ja yleensä jo 1.viikon aikana vesivahinko. Asuminen on inhimillistä toimintaa, siitä ei jatksossakaan mihinkään pääse. Sprinklaus pois? Saataisiinko sillä 20% hinnasta pois, joka on puukerrostalon ja betonikerrostalon hintaero? Ei saada. Ei nykyajan kevytsprinklaus niin kallis ole. Ja vaikka hinta vähän laskikisin, en haluaisi olla talonomistaja, jonka talo palaisi kuin soihtu kuten Jyväskylän senioiritalot. Ja jos sprinkleri jostain syystä laukeaa kuten TA:lla kävi (ei siis Jyväskylän tapaus), kun saunan ovi jäi vahingossa auki ja pukuhuoneen sprinkleri laukesi, kastui koko lohko 5 kerroksen korkeuteen. Melkein uusi talo. Asukkaat tietysti muuttivat pois. Kivibunkkerissa menee yleensä vain yksi asunto, jos tulee tulipalo.

  7. Vihatkoon betonimiehet puurakentamista, kunhan pelkäävät puurakentamisen voimakasta kasvua. Ei mulla muuta.

    1. Se on totta, että sitä pelätään, mutta jostain aivan muusta syystä kun oletat.

      Hyvää ne betonimiehetkin vain kaikille tahtovat, kun puurakentamisen päättömästä edistämisestä varoittavat.

      Jos hiilineutraalisuutta ajatellaan, puu on loppujen lopuksi täysin marginaali päästöjen pienentämisessä. Merkittävin osa päästövähennyksistä olisi tehtävissä jo olemassa olevan rakennuskannan kautta, eikä siihenkään tarvittaisi puuta. Uudisrakentamisessa taas puuta parempia mahdollisuuksia olisi paljonkin, olemassa, kehitteillä ja kehitettävissä, mikäli pelkkiä päästöjä ja hiilineutraalisuutta ajatellaan. Sitä paitsi uudistuotanto on melko marginaalinen osuus jo olemassa olevaan rakennusmassaan nähden.

      Ja sitten se elinkaari puurakennuksille, se on lyhyempi kuin betonitaloilla. Entä vesivahingot? Haluaisitko asua 8 kerroksisen puukerrostalon ylimmässä kerroksessa massiivisen tulipalon sattuessa?

      Puurakentamisen hössötys ja kilpahuuto poliitikkojen kanssa on rakennusalan häpeä.

      Ei mulla muuta.

    2. Betonimiehet – eivätkä myöskään -naiset – vihaa puurakentamista, kuten ei teräsrakentamistakaan. Sitä karsastamme, että veronmaksajien rahoja käytetään sellaisten tuotteiden markkinoinnin pönkittämiseen, jotka eivät käy markkinaehtoisesti kaupaksi. Ja tämä tehdään vieläpä tuulesta temmatuin perustein.

  8. Rakentamismääräyksissä tulisi kohdella kaikki rakennusmateriaaleja tasapuolisesti ilman että mitään materiaalia suositaan.

  9. Ihme näkökulma ”asiantuntijalta”. Minulla ei ole mitään puuta vastaan. Itse asuisin mielelläni hienossa hirsihuvilassa. Ja metsänomistajanakin puukäyttöä mielellään kannatan. Isossa kuvassa puusta ei ole kuitenkaan betonin kilpailiaksi rakentamisessa. Tässähän alkaa tulla jo mäkihyppy mieleen, että kun suomalaiset ei nyt pärjää siinä, niin saisko ne käyttää vähän reilumpia hyppypukuja kuin muut. Voisko myös vähän avata mitä ruotsissa on nyt niin paremmin.

  10. Kun Amazonilla kaadetaan metsää kyseessä on ympäristörikos, sitten kun Suomessa kaadetaan metsää niin kyseessä on ekoteko ilmaston puolesta

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Juho Kesshttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/juho-kess/