Kokeile kuukausi maksutta

Korjausrakentamisen osuus kaikesta rakentamisesta kasvaa koko ajan. Rakennuskantamme vanhenee ja kaipaa korjaustoimenpiteitä uudistuakseen. Juuri julkaistun Roti-raportin mukaan vuodesta 2000 vuoteen 2021 pelkästään talokannan korjausvelan määrä on noussut 24,9 miljardista eurosta 77,5 miljardiin. Vuodesta 2020 vuoteen 2021 velan määrä kasvoi yli kolme miljardia.

Uudisrakentamisen prosessien kehittäminen on pitkään ollut keihäänkärkenä, ja monesti onkin todettu, että ”voidaan käyttää korjausrakentamisessa soveltuvin osin”. Korjausrakentaminen ei kuitenkaan ole uudisrakentamista pienellä twistillä, ja sen tehostamiseksi ja laadun parantamiseksi tarvitaan korjausrakentamiseen keskittyvää kehittämistä.

On tullut aika nostaa korjausrakentaminen pois lapsipuolen asemasta ja oikeasti kehittää sen prosesseja ja työkaluja. Tätä ei pidä kuitenkaan ymmärtää väärin, sillä uudisrakentamisen prosesseissa on hyviä lähtökohtia moneen. Uudisrakentamiselta pieneksi jääneet farkut eivät kuitenkaan istu enää hyvin korjausrakentamiselle.

Hyvä esimerkki yhteiskehittämisestä ja siitä, ettei vastaava uudisrakentamiseen laadittu työkalu toimi oikein korjausrakentamisessa, on Raklin ja Rakennusteollisuuden jäsentensä kanssa rahoittama ja Mittaviivan toteuttama kaikkien alan ammattilaisten käyttöön maaliskuun lopulla julkaistava selainpohjainen Korjausrakentamisen ajoitusmalli -työkalu. Jo kehittämisessä käytetty taustamateriaali osoittaa, että hanketyypeissä on eroja, mutta sama työkalu sopii kuitenkin usealle hanketyypille.

Työkalun avulla on mahdollisuus ammattimaisten tilaajien, rakennuttajien, kiinteistönomistajien ja rakentajien laatia suuntaa antavia aikatauluja asunto-, toimisto- tai kouluhankkeiden alkuvaiheessa. Samalla voi pohtia, tehdäänkö kullekin rakennusosalle paljon vai vähän toimenpiteitä, sekä kokeilla, mikä vaikutus toimenpiteiden määrällä on aikatauluun. Myös linjasaneeraukset on huomioitu työkalua kehitettäessä. Työkalu pohjautuu todellisiin tehtyihin hankkeisiin, ja sen toimivuus on testattu todellisilla hankkeilla.

Korjausrakentamishankkeille on olemassa paljon muitakin yhteneväisyyksiä, joten yhtenäisten toimintamallien yhteiskehittäminenkin on tärkeää. Tarvitsemme kaikkia hyödyntäviä toimintamalleja, työkaluja ja osaamisen kehittämistä, jotta korjausrakentamiskohteemme kestävät tulevat 50–100 vuotta. Myös vihreä siirtymä tarvitsee toimivaa korjausrakentamista onnistuakseen.

Teknisten työkalujen kehittämisen lisäksi tarvitsemme: 1) Tiedon ja hyvien käytäntöjen jakamista, 2) Osaamisen kehittämistä, 3) Yhteistoiminnallisuuden lisäämistä, 4) Kehitysvaiheen soveltamista yllätysten ennakoinnissa, 5) Riskienhallinnan kehittämistä ja 6) Sääntelyn kehittämistä/kehittymistä tukemaan korjausrakentamista.

Lopuksi rohkenen todeta, että piiloutuminen yllätysten ja muiden esteiden taakse ei ole enää vastaus. Kuten eivät uudisrakennuksemmekaan, korjattavat rakennuksemme ja niiden käyttäjät sekä omistajat eivät kestä enää yhtään huonoa laatua, turhaa uudelleen tekemistä tai prosessien tehottomuutta. Tehdään yhdessä parempaa korjausrakentamista.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Uusia työkaluja korjausrakentamiseen”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Marika Latvalahttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/marika-latvala/