Kokeile kuukausi maksutta

Viennissä on hallittava maanjäristysmitoitus

Tietoa kirjoittajasta Jussi Jalkanen
Osastopäällikkö, Teknologiapäällikkö Sweco Rakennetekniikka
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Lehdissä oli äskettäin uutinen Länsi-Lapissa tapahtuneesta voimakkuudeltaan 2,1 magnitudin maanjäristyksestä. Vastaavia pienehköjä maanjäristyksiä tapahtuu Suomessa kymmenittäin joka vuosi. Uutta ydinvoimalaa Suomeen suunnitteleva Fennovoima perusteli Pyhäjoen valintaa laitoksensa sijoituspaikkakunnaksi Simon sijasta Pyhäjoen alemmilla seismisillä suunnitteluarvoilla.

Pitääkö Suomessa rakennusten suunnittelussa siis kiinnittää huomiota maanjäristyksen mahdollisuuteen? Ei. Suomessa tapahtuvat maanjäristykset ovat voimakkuudeltaan mitättömiä verrattuna vaikkapa 7-9 magnitudin maanjäristyksiin Chilessä tai Japanissa. Kotimaassa rakennettaessa ei siis tarvitse huomioida maanjäristystä lukuun ottamatta sellaisia harvinaisia poikkeustapauksia kuin ydinvoimalaitos. Ydinvoimalaitoskin voitaisiin Fennovoiman mukaan täysin turvallisesti rakentaa myös Simon kuntaan. Sen sijoituspaikkakuntaa valittaessa täytyi vain ottaa huomioon kaikki kokonaisuuteen vaikuttavat tekijät.

Suomen seismisesti vakaa maaperä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö täälläkin olisi syytä olla perillä maanjäristysmitoituksen periaatteista. Monilla suomalaisilla yrityksillä on vientiä maihin, joissa voimakas maanjäristys on todellinen riski ja seismiset kuormitukset ovat usein kantavia rakenteita mitoittava tekijä. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita massiiviset kattilalaitokset, joita isot suomalaiset valmistajat toimittavat ympäri maapalloa. Näiden laitosten suunnittelusta oleellinen osa tapahtuu Suomessa, eikä nopeatempoisessa ja erikoisosaamista vaativassa suunnitteluprosessissa tunnu olevan realistista siirtää maanjäristysmitoitusta kulloisenkin kohdemaan insinöörien tehtäväksi. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää siis hoitaa homma itse.

Maanjäristysmitoitukselle on tarvetta myös pienimuotoisemmissa vientiprojekteissa. Perinteinen hirsitalokin täytyy suunnitella maanjäristyksen kestäväksi, jos se on tarkoitus toimittaa vaikkapa Japaniin tai Kaukasukselle. Puiset pientalot sopivat luonnostaan erityisen hyvin maanjäristysherkille seuduille, sillä puu on kevyttä ja siten maanjäristyksessä rakennusta ravistelevat voimat jäävät pieniksi. Oikein toteutetut teräsliitokset takaavat puutalon sitkeän käyttäytymisen. Suomesta katsoen
tuntuukin hiukan nurinkuriselta, että monesti siellä, missä maanjäristykset vaivaavat, rakennetaan perinteisesti muuraamalla painavista ja hauraista materiaaleista.

Se, että Suomessa on osattava mitoittaa rakenteita maanjäristyksen varalta, on yksi merkki maailman ja samalla myös rakennesuunnittelun muuttumisesta. Vientiprojekteissa loppuasiakas voi olla missä päin tahansa maapalloa, samalla kun suunnittelu on toisella puolella ja rakenneosien valmistus ehkäpä vielä kolmannella mantereella. Suunnitelmat kulkevat sähköpostilla, insinöörit kätevästi lentokoneella ja rakennustarvikkeet edullisesti laivalla.

Globalisaatio tulisi osata ottaa huomioon rakennustekniikan koulutuksessa ja tarjota ainakin osalle opiskelijoista opetusta maanjäristysmitoituksessa. Maailmalla käytettävien suunnittelunormien opetus ei ole varmaankaan realistista, sillä sen verran paljon tuntuu vielä olevan tekemistä eurokoodienkin kanssa.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Viennissä on hallittava maanjäristysmitoitus”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Jussi Jalkanenhttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/jussi-jalkanen/