Sipoossa romahti Isola-teräshalli jo 1999. Ratsastajat olivat juuri ehtineet poistua hallista. Teräsrakenteiden suunnittelija ja hankkija Antti Isola kieltäytyi yhteistyöstä ympäristöministeriön kanssa, kun se olisi halunnut tutkituttaa hänen muiden halliensa turvallisuuden. Asiasta tehty raportti salattiin luottamuksellisena eikä ministeriö tiedottanut Isola-hallien ongelmista niiden omistajille tai kuntien rakennusvalvojille.
YIT Oyj:n hallitus on 21. helmikuuta hyväksynyt yhtiön osittaisjakautumista koskevan suunnitelman. Sen mukaan YIT jakautuu siten, että kaikki yhtiön kiinteistötekniset palvelut siirtyvät perustettavalle Caverion Oyj:lle ja rakentamispalvelut jäävät YIT:lle. Jakautuminen tulee voimaan, kun YIT:n ylimääräinen yhtiökokous on hyväksynyt jakautumisen ja sen täytäntöönpano merkitään kaupparekisteriin. Suunniteltu rekisteröintiajankohta on 30. kesäkuuta.
”Näillä suunnittelukuvilla jää paljon kysymysmerkkejä. Tuntuu, että Laukaan rakennusvalvonnassa ei ole ollut kaikkia maneesiin liittyviä suunnitelmia”, rakennustarkastaja Jouko Lamminen Vantaan rakennusvalvonnasta kertoo. Hän on erikoistunut teräsrakenteisiin.
Asuntoministeri Krista Kiuru päätti 20. helmikuuta käynnistää laajarunkoisten hallirakennusten katsastustusmenettelyn. Asia ehti maata ministeriön pöydällä kymmenen vuotta. Ensimmäinen teräsrakenteinen Isola-ratsastusmaneesi romahti jo vuonna 1999, ja ratsastajat selvisivät vain täpärästi. Silloin asia salattiin julkisuudelta eikä insinööritoimiston muita halleja tutkittu. Jutun lopussa on lista Rakennuslehden rakenteiden pettämisiä koskeneista jutuista.
Rakennus-, lvi- ja kiinteistöalan henkilöpätevyyksiä rekisteröivän Fise Oy:n mielestä isojen yleisöhallien katsastaminen luotettavasti, mutta samalla kustannustehokkaasti on hankalaa. Yhtiön mukaan silmämääräinen katsastus ei riitä, mutta toisaalta taas luotettava katsastus, jossa pätevä tarkastaja katsoo rakennesuunnitelmat läpi ja tutkii rakenteiden mahdollisen korroosion, muodostuu kalliiksi.
Vakuutusyhtiöt maksavat korvauksia kiinteistöjen vuotovahingoista puoli miljoonaa euroa päivässä, kertoo Finanssialan Keskusliitto (FK). Liiton johtavan asiantuntijan Petri Meron mukaan yhtenä syynä on vanhahko rakennuskanta.
Ympäristöministeriö muistuttaa, että kiinteistönomistajan on seurattava kiinteistöjensä lumikuormaa aktiivisesti ja huolehdittava lumen poistamisesta katolta tarpeen mukaan. Se on erityisen tärkeää, jos lunta on kinostunut runsaasti vain jollekin osalle kattoa. Erityishuomio pitäisi kohdistaa laajarunkoisiin halleihin, joissa on pitkän jännevälin rakenteet. YM muistuttaa vielä, että lumenpudotuksessa on aina syytä käyttää ammattilaisapua ja huolehtia työturvallisuudesta.
Helsingin kaupungin rakennuslautakunta myönsi 19. helmikuuta VR:n vanhan Pasilan konepaja-alueen Aluskehitysosastona toimineelle rakennukselle rakennusluvan, jonka mukaan se voidaan muuttaa toimistotilaksi. Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen on suunniteltu muun muassa aulatiloja, näyttely- ja kokoustiloja, kahvila/taukotila ja myymälä. Toisesta kerroksesta on tarkoitus tulla avoin parvimainen tila, jossa on avotoimistoa, erillistyöhuoneiden ryhmiä ja henkilökunnan sosiaalitiloja.
