Lappeenrannan teknillisen yliopiston (Lappeenranta University of Technology LUT) uusiksi vararehtoreiksi on nimitetty professorit Jari Hämäläinen ja Jaana Sandström. Sandströmin vastuualue on koulutus ja Hämäläisen tutkimus.
Tampereen teknillisessä yliopistossa pidetään kanditutkintoa tarpeettomana, koska työnantajat eivät miellä sitä ammattitutkinnoksi. Yliopisto haluisi käynnistää ammattikorkeakoulun kanssa kokeilun, jossa opiskelijat suorittaisivat ensin ammattikorkeakoulussa insinööritutkinnon ja halukkaat jatkaisivat siitä sitten yliopiston maisteriopintoihin.
Kolmannes Viron ammattikouluista valmistuneista rakentajista lähtee valmistuttuaan Suomeen. Olot Suomessa ovat opiskelijoiden mukaan niin paljon paremmat, että harva haluaa jäädä, vaikka töitä olisikin. Vain puolella rakentajista on ammattitutkinto, mutta Viron rakennusliikkeiden liitto kirjoittaa lähtijöille, niin koulun käyneille kuin työssä pätevöityneillekin pätevyystodistuksia. Niitä kysytään Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Saksassa.
VTT valmistelee konsepteja lähes nollaenergiakorjaamiseen. Toisin kuin uudisrakentamisessa korjaamisen osalta ei ole tehty päätöstä, että tuolle tasolle pitäisi edes mennä. Houkutuksena on kuitenkin se, että korjattavissa kiinteistöissä on suurin energiansäästöpotentiaali. Taloyhtiöille lähes nollaenergiatason korjaus olisi täystyrmäys, koska monilla alueilla kustannus ylittäisi asunnon arvon. VTT:llä on iso joukko energiakorjauksiin liittyviä tutkimuksia, joilla perustellaan miksi nykyistä määräystasoa olisi varaa kiristää.
Tampereen teknillisen yliopiston hyvä maine rakentajien silmissä on rapautunut nopeasti. Rakennusosaston keulakuvana tunnettu professori Ralf Lindberg lähti alkuvuodesta petyttyään sekä yliopiston johtoon että joihinkin kollegoihinsa. Myös professori Jarmo Laitinen aikaisti eläkkeelle lähtöään. Kovin paukku oli, että yliopisto irtisanoi kaksi talotekniikan professoria, Timo Kaleman ja Hannu Ahlstedtin ja ilmoitti puolittavansa talotekniikan opetuksen. Timo Kalema kirjoittaa mistä tässä on kysymys.
Skanska Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Särkilahti näkee, että Aalto-yliopisto on erkaantunut liiaksi käytännön rakentamisen tutkimus- ja kehittämistarpeista. Esimerkiksi laatuasiat vaatisivat yhteisiä tutkimusponnistuksia. Monen muun haastattelemamme yritysjohtajan tavoin Särkilahti pitää Aallon kansainvälistymistä kuitenkin hyvänä asiana.
Aalto-yliopistossa iso osa uusista rakennuspuolen professoreista on ulkomaalaisia ja tämä suuntaus vain korostuu nyt hakuprosessissa olevien professuurien osalta. Linja on tietoinen ja perustuu Aallon tavoitteisiin nousta kansainväliseksi huippututkimusyliopistoksi. Myös merkittävä osa väitöskirjojen tekijöistä on ulkomaalaisia.
Kiinalainen Xiaoshu Lu–Tervola opettaa Aalto-yliopistossa rakennusfysiikkaa. Pitkään Suomessa asuneena hän on sopeutunut hyvin maahamme, mutta on havainnut myös selviä kulttuurieroja. ”Kiinalaiset opiskelijat ovat selvästi ahkerampia kuin länsimaalaiset”, hän sanoo.
