Koulutus ja tutkimus

Kolme kiinteistö- ja rakennusalan työnantajaa mahtui mukaan Suomen innostavimmat työpaikat -listauksen kärkeen.

Strategisen huippuosaamisen keskittymiin rakentuneen innovaatiotoiminnan julkinen rahoitus on päätetty lopettaa Suomessa.

Kaikkein nopeimmin urautuvat ja vaurioituvat päällystejaksot sijaitsevat alueilla, joissa tiet ovat heikolla pohjamaalla. Teräsverkkorakenteella vahvistettuna vastaavat kohteet ovat toimineet erinomaisesti, ilmenee vuoden 2015 alussa käynnistyneen Pehko 2015–2025 -projektin alustavista tuloksista.

Vantaalla korjattiin seitsemän sisäilmaongelmaista taloa tiivistyskorjauksella, jonka idea on, että home ei pääse rakenteista sisäilmaan. Kaikki korjaukset epäonnistuivat tiivistystavasta ja -materiaalista riippumatta.

Uudessa tutkimushankkeessa selvitetään oikea-aikaisen korjaamisen tuomat säästöt.

Suomessa lähes nollaenergiatasoon pääsy on korjausrakentamisessa monin verroin kalliimpaa kuin Keski-Euroopassa. Yhdessäkään koekohteessa ei päästy tavoitteisiin. Ruotsissakin yhden kohteen kustannukset nousivat puoleen asuntojen markkina-arvosta. Rakenteiden U-arvoissa Suomi on Euroopan tiukin. Monissa maissa kaksilasinen ikkuna on jo merkki passiivi- tai nollaenergiatalosta selviää 30 korjauskohteen vertailussa.

35-vuotias Antti Peltokorpi astui syksyllä isoihin saappaisiin, sillä Juhani Kiiraksen ja Jouko Kankaisen ura Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden professoreina kesti kolme vuosikymmentä. Rakennusalan ulkopuolelta tulleena Peltokorpi listaa rakentamisen suurimmiksi ongelmiksi laadun ja tuottavuuden heikkoudet. Väitöskirjatyössään hän pystyi parantamaan leikkaussalin toimintaa, ja samaan hän pyrkii nyt rakentamisessakin.

Kaleva-lehden haastattelemat yliopistojen rehtorit arvioivat, että korkeakoulutuksen tehostamisesta voi tulla maan hallitukselle iso urakka. Hallitusohjelmassa on aikomus parantaa alemman korkeakoulututkinnon eli kanditutkinnon työelämälähtöisyyttä.