Kiinalaisprofessori pitää suomalaisia hieman laiskoina

Kiinalainen Xiaoshu Lu–Tervola opettaa Aalto-yliopistossa rakennusfysiikkaa. Pitkään Suomessa asuneena hän on sopeutunut hyvin maahamme, mutta on havainnut myös selviä kulttuurieroja. ”Kiinalaiset opiskelijat ovat selvästi ahkerampia kuin länsimaalaiset”, hän sanoo.

Kuva: Matti Vuohelainen

Rakennusfysiikan luennoilla professori vastaisi mielellään opiskelijoiden kysymyksiin. Kysymyksiä saisi hänen mielestään olla paljon enemmänkin.

”Toisinaan keskustelu kääntyy sen surkutteluun, kuinka vaikeita rakennusfysikaaliset laskelmat ovat ymmärtää. On totta, että suomalaisilla opiskelijoilla on kehitettävää laskennallisissa valmiuksissaan. Toisaalta täällä opiskelijat ovat hyviä luovassa ongelmanratkaisussa, mikä varmasti auttaa pärjäämään käytännöllisissä työtehtävissä”, hän pohtii.

Xiaoshu Lu–Tervola pitäää suomalaista rakennusfysiikan tasoa korkeana. Siihen on hänen mukaansa yhdistettävissä Suomen erinomainen tietomallinnuksen osaaminen.

”Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat ovat usein niin työläitä ja mutkikkaita, ettei kaikkia niistä voi tehdä pelkistetyillä laskentakaavoilla. Tarvitaan kokeellista lähestymistapaa ja tietomalleja”, Lu–Tervola toteaa.

Rakennusfysiikalla torjutaan homeongelmia

Hän tuntee suomalaisen rakennusfysiikan ”arvonnousun” taustat, jotka paljolti liittyvät havahtumiseen kosteus- ja homevaurioiden yleisyyteen. Hänen professorikollegansa Martti Viljanen on tutkinut paljon näitä asioita. Eduskuntakin on havahtunut asiaan, mutta tutkimusrahoiksi tuo huoli ei ole kanavoitunut.

Lu-Tervola arvioi, että nyt tarvitaan uutta tutkimustietoa siitä, millaisia riskejä uusi energiataloudellinen rakentaminen mahdollisesti tuo tullessaan. ”Itsellänikin on tällaisia tutkimushankkeita meneillään.”

”Opetustyö on minulle vähintään yhtä tärkeää kuin tutkimuskin, ja pyrin ottamaan siinä huomioon kunkin opiskelijan taustat, kokemuksen ja kiinnostuksen kohteet”, Lu–Tervola sanoo.

LU-Tervola on valmistunut tohtoriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2002. Kiinalaisopiskelijoiden määrä on koko ajan kasvanut ja he ovat suomalaisia aktiivisempia ja ahkerampia varsinkin väitöskirjojen tekijöinä.

Xiaoshu Lu-Tervola, CV

  • Rakennusfysiikan professori 2013–
  • Kiinalainen
  • Tekniikan tohtoriksi Teknillisessä korkeakoulussa vuonna 2002
  • Ura: Työterveyslaitos, TKK
  • Oppilaiden kansallisuus: suomalaisia 3, kiinalaisia 2
  • Kansainvälinen yhteistyö: University of Florida, University on Reading (Iso-Britannia), Texas A&M University, Jilin University (Kiina)

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Kiinalaisprofessori pitää suomalaisia hieman laiskoina”

  1. Laiskuus, insinöörin hyve: ”miten voisi tehdä asian mahdollisimman pienellä panoksella”

  2. Kyllä se on hyve. Suomessa joutuu pohtimaan sitä kuinka joku asia saadaan hoidettua pienellä rahalla.

  3. TV:ssä oli pari vuotta sitten dokumentti amerikkalaisesta huippuyliopistosta. Siinä ihmeteltiin aasialaisten ja afroamerikkalaisten valtavaa eroa menestyksessä. Dokumentissa selvisi, että ahkeruudesta se ei ollut kiinni. Kun oppitunnit päättyivät kokoontuivat kiinalaiset tekemään yhdessä kotitehtäviä ja tentteihinkin he valmistautuivat yhdessä. Amerikkalaisetkin kokoontuivat yhteen: bailaamaan ja pelaamaan korista. Eli ahkeria olivat molemmat ja itse asiassa yhtä fiksuja, sillä Amerikassa sosiaalisilla taidoilla on työelämässä menestymisen kannalta yhä iso ellei isompikin merkitys kuin akateemisilla ansioilla.

    Sama pätee jossain määrin varmaan Suomessakin. Kun työnantaja valitsee, niin ottaako hän töihin ahkeran kiinalaisen, joka on puurtanut jokaisen liikenevän tunnin väitöskirjansa parissa. Vai ottaako hän sen rennon suomalaisen, joka on käynyt firman kaikissa esittelytilaisuuksissa nappaamassa kaljaa ja luomassa suhteita. Kumman hän uskoo pärjäävän paremmin asiakkaiden keskuudessa ja kumman kanssa hän uskoo henkilökemian toimivan parhaiten?

    1. Kuvailemasi mukaan kiinalaiset kehittivät myöskin sosiaalisia taitoja kokoontumalla yhteen tekemään opintoihin liittyviä juttuja.

      Kyllä työnantaja varmaan arvostaa työntekijää jolla sosiaalisen taidon näytöt löytyy työprojektien kautta eikä kaljamukin pohjalta?

  4. Käytännön tilanteissa on opittava komminikoimaan, mutta on asioita joissa asianomaisen pitää oikeasti ymmärtää rakenteiden toiminta ko. olosuhteissa, sillä kaikkeen ei saa googlesta vastausta ja sillä tiellä tulee helposti tilanne kuin heikolla jäällä liikujalle fiksu hankkii tietonsa etukäteen jäänkestävyydestä kepillä kokeillen, mutta se kaljamukista tietonsa hankiva putoaa jäänläpi, jos ei ole edes perustietoja hankkinut (ottanaut jää naskaleita mukaansa) saatta upota kokonaan. Eli opiksi tietoa pitäisi aina olla huomattavasti enemmän kuin on tarve, niin silloin ollaan aina turvallisella alueella kun päätös tehdään. Professorin huolen ymmärtää kun keväällä katsoo pääsykokeiden pistemääriä, arvioini on että jos yli 60%:lla ei ole yhtään ”L” matikassa tai fysiikassa niin ko ryhmän ominaisuudet ovat todennäköisesti parhaimmillaan muualla kuin rakennusfysiikassa.
    Rakennusfysiikassa tuntuu että ainakin pientalo rintamalla on unohdettu ilamstointi, ennenkaikea painesuhteen ja ilammäärien säätö ”eniten käytettyjen ns. halpojen tuloventtilien säätötarkkuus on luokaa +/- 30-50% ja useiden hyvi piedettyjen venttiilien säätötaulukoissa on jopa +/-10-15% virheitä, kun tähän lisätään ilmastointialan perinteet, että misäs sillä on väliä, tehdään ne pöytäkirjat tulla baarin pöydällä ei siihen kauan aika mene ?ei niitä kukaan tarkasta! Mielestäni ei saisi käyttää päätelaitteiat joden mittaus virhe on yli 10% + mittaus virheet, niin silloin on mahdolista päästä n. +/- 15% tarkkuteen, joka sekin on huono.
    Mutta toivottavasti ”Nokia syndrooman jälkeen” fiksut ja vastuuntuntoa omaavat lähtisivät opiskelemaan rakennusalaa (RAK-LVIS) sillä uskoisin, että tälläkin hetkellä suomessa on tarve rakennustekniikan Di suunnittelijoille varmasti 50-100 työpaikka ja vähintään samanverran kuntien ja valtin hallinon virastoissa.

    Teveisin sivusta seurannut LVI-ukkeli

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat