Pudasjärven hirsikoulu on ylpeästi maailman suurin

Pudasjärven elokuussa toimintansa aloittaneen koulun avarassa keskusaulassa ensin tulee vastaan puun tuoksu. Seuraavaksi huomio kiinnittyy tehtyihin liimapuupilareihin, jotka kaareutuvat uljaasti kohti kattoa.

Iijoki virtaa portaikon CLT-levyistä tehdyissä kaiteissa. Robotit ovat jyrsineet arkkitehdin luoman kuvion täsmällisesti ja tarkasti.

Arkkitehti Pekka Lukkaroinen lähti suunnittelemaan koulua hirren ja toiminnan ehdoilla. Ulkonäöllisesti koulu kertoo reilusti, että tämä on hirsitalo. Rytmiä hirsipintoihin tuovat väriläiskät sisätiloissa. Ne jatkuvat tietyissä tiloissa ulos saakka.

”Emme halua peitellä hirsisyyttä mitenkään. Ja vaikka se on maanläheinen materiaali, halusimme tuoda tiettyihin paikkoihin rohkeasti värejä”, Lukkaroinen kertoo.

Neljän kokonaisuus

Pudasjärven koulu muodostuu neljästä rakennuksesta, joissa matalat osat ovat opetustiloja. Rakennukset yhdistyvät toisiinsa lasikäytävin ja -seinin. Kakkoskerrokseen on sijoitettu hallinnollisia tiloja sekä muutama opetustila, kuten esimerkiksi kuvaamataito- ja erikoisluokkia.

Keskuskeittiö ja teknisen työn tilat sijoitettiin betonirakenteiseen rakennuksen osaan, jossa sijaitsee myös väestönsuoja.

”Emme halunneet riskeerata näissä tiloissa mitään ja leikkiä hirrellä, sillä esimerkiksi laitoskeittiöissä hirsiset pinnat eivät ole mahdollisia. Ulospäin kukaan ei kuitenkaan arvaa, että rakennus onkin betonirakenteinen.”

Jokaisessa rakennuksessa on keskusaula ja kattolyhty, joka tuo valoa rakennuksen keskiosiin. Osa luokista avautuu keskiosiin, mutta lasiseinien ansiosta niissä on hyvin valoisa tunnelma.

”Kattolyhdyt ovat myös ulkonäöllinen juttu, ne nostaisin erityisesti esille. Kun ne ilta-aikaan valaistaan, ne näkyvät viereiselle tielle kauniisti.”

Ihastusta ja uutta oppimista

Lukkaroiselta ei tilattu erityisesti wau-arkkitehtuuria, vaikka kävijät sellaisen hetken sisään astuessaan kokevatkin. Kun tulevat oppilaat kävivät tutustumassa ensimmäisen kerran tulevaan kouluunsa, alakoululainen poika kysyi rakentajilta, pitääkö koulussa pukea joka päivä kravatti kaulaan, kun koulussa on niin hienoa. Eräs pieni tyttö taas epäili pyörtyvänsä ensimmäisenä koulupäivänä pelkästä ihastuksesta.

”Suunnittelussani toiminta on aina ykkönen. Se ei saa olla ristiriidassa tilaajan toiveiden kanssa. Mutta toki siellä saa olla wautakin mukana”, Lukkaroinen kertoo hymyillen.

Uusi ajattelu oppimisympäristössä näkyy koulun suunnittelussa, vaikka se ei olekaan aivan puhdaslinjainen avoin tila. ”Hirsi rajoittaa täysin avoimen tilan suunnittelua, mutta aulat ja luokkien lasiseinät jatkavat opetustiloja luokan ulkopuolelle.”

Tilat rajautuvat väreillä myös auloissa. Lisäksi tiloissa on pieniin ryhmätöihin ja vetäytymiseen sopivia soppeja.

”Suurin haaste nykykoulujen arkkitehtuurissa on se, ovatko opettajat valmiina avoimeen oppimiseen.”

Hirsinen koulukampus on herättänyt laajaa mielenkiintoa, ja rakennusvaiheessa työmaalla kävi yli 1 400 vierailijaa. Kaukaisimmat saapuivat Australiasta asti.

Muuntojoustavuutta ja painumista

Pudasjärvi on vajaan 9 000 asukkaan muuttotappiokunta ja noin 90 kilometrin etäisyydellä Oulusta. Tarve uudelle koululle oli kova, vaikka väki kaupungista vähenee noin 100 asukkaan vuosivauhdilla. Koulusuunnittelun yhteydessä arkkitehdit tekivät varjosuunnitelmia siltä varalta, että jossain vaiheessa koulun elinkaarta osa tiloista muuttuisi esimerkiksi hoivakodiksi.

”Suunnittelussa se otettiin huomioon, mutta se ei näy lopputuloksessa. Tilat sopeutuvat tarvittaessa muutokseen, eikä ilman muuntojoustavuutta tila olisi ollut muutenkaan hurjan erilainen.”

Arkkitehtuurilta ja suunnittelulta eniten pohtimista aiheutti hirren toiminta ja rajoitteet. Esimerkiksi hirren painuminen, saumakohdat painumattoman rakenteen kanssa, palomääräyk-set ja muut tekniset asiat tutkittiin tietomalleista tarkasti.

Koulu tehtiin vakiohirrestä. Hirsitoimittaja Kontiotuotteen käyttöönottamalla uuden sukupolven 3D-hirsisuunnitteluohjelmalla tehty hanke voitti myös Teklan BIM Awards 2016 -kilpailun yleisöäänestyksen.

Lue lisää perjantaina 12.8.ilmestyneestä Rakennuslehdestä 23/2016.

Johanna Aatsalo
Toimittaja, johanna.aatsalo@sanoma.com, Twitter: @JohannaAatsalo
Kaikki kirjoitukset

Vastaa