Pääsyy suurien väylähankkeiden tarjousten vähäisyyteen on Peltolan mukaan siinä, että hankkeita kilpailutetaan liian suurina kokonaisuuksina. Hän sanoo, että Suomessa on vain kourallinen yrityksiä, joilla on resursseja edes tarjota suurten hankkeiden suunnittele ja toteuta -urakoita, joilla isoja väylähankkeita on kilpailutettu.
”Urakkakokojen pilkkominen pienemmiksi lisäisi tarjousten jättäjien määrää ja tätä kautta markkinoiden toimivuutta”, sanoo Peltola.
Peltola ei myöskään allekirjoita Vehviläisen väitettä tierakentamisen ylikuumenemisesta. Hän sanoo, ettei ylikuumenemisesta ole merkkejä ainakaan maakunnissa. Alan suhdanneheilahteluja voitaisiin tasata pitkäjänteisellä väyläpolitiikalla ja toteuttamalla hankkeita tasapainoisesti. Isojen väylähankkeiden rinnalla on panostettava myös alempiasteisen tieverkon kunnon kohentamiseen.
”Alempiasteisen tiestön rapautuminen haittaa jo nyt elinkeinoelämän kilpailukykyä ja tämän tieverkon palvelutasovaatimukset kasvavat entisestään tulevaisuudessa muun muassa kotimaisen puun käytön lisääntyessä ja kuljetusmäärien kasvaessa. Alempiasteisen tieverkon rapautuminen on pysäytettävä ja kunnostusrästit kurottava umpeen. Mitä kauemmin asiassa odotetaan, sen vaikeammaksi ja kalliimmaksi korjaaminen käy”, Peltola sanoo.
Myöskään hätiköityyn väylähankkeiden lykkäämiseen ei ole syytä, sillä se murentaisi pohjaa pitkäjänteiseltä väyläpolitiikalta.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Koneyrittäjät: Maarakennusalan markkinoiden toimivuus paranee urakkakokoja pienentämällä”