”Kun markkinaoikeuden tuomio on tullut, niin kunnilla on oikeudelliset edellytykset lähteä tarvittaessa viemään vahingonkorvausprosessia eteenpäin”, Lebedeff sanoo.
Hänen mukaansa markkinaoikeuden päätökseen on kuitenkin vielä tutustuttava tarkemmin ja katsottava, minkä kuntien osalta on markkinaoikeuden mielestä syyllistytty kilpailunrajoituslain rikkomiseen. Ainakin näillä kunnilla on hänen mukaansa oikeudelliset perusteet vahingonkorvasukanteiden nostamiseen.
Asfalttikartelli koskee vuosia 1994-2002. Lain mukaan saatavat vanhenevat kymmenessä vuodessa sopimuksen allekirjoittamishetkestä. Lebedeffin mukaan kymmenet kunnat ovat kuitenkin varautuneet oikeusprosessiin katkaisemalla vanhenemisprosessin. Se on tapahtunut siten, että kunnat ovat Kuntaliiton ohjeiden mukaisesti ilmoittaneet tyytymättömyytensä vanhenevaan sopimukseen sille yritykselle, jonka kanssa sopimus on tehty.
”Kuntien katkaisuilmoituksissa arvioitu korvaussumma on vaihdellut 10-30 prosentissa urakkasummasta.”
Lebedeffin mukaan kanteen nostamisperuste riippuu kilpailunrajoitusrikkomuksen ajankohdasta. Mahdollisia perusteita ovat hänen mukaansa kilpailunrajoituslain 18 A pykälä, vahingonkorvauslaki, sopimusoikeudellinen peruste ja perusteettoman edun palautus.
Lemminkäinen on jo ehtinyt ilmoittaa, että se valittaa markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lebedeff kuitenkin neuvoo kuntia ryhtymään jo nyt toimenpiteisiin mahdollisesta valituksesta huolimatta. Oikeusprosessin voi valmistella kuntoon, mutta itse käsittely käräjäoikeudessa ei hänen mukaansa varmaankaan etene ennen kuin KHO:n päätös on lainvoimainen.
Esimerkiksi Helsingin kaupunki on turvannut etunsa asfalttikartelliasiassa. Vuonna 2004 arvioitiin, että yksistään kolmessa Lemminkäisen ja Skanska Asfaltin kanssa solmitussa urakkasopimuksessa rakennusviraston arvioitu tappio oli noin miljoona euroa. Virasto ilmoitti vaativansa summan laillisine korkoineen, jos kartellisyytökset todetaan tosiksi. Pohjana oli kilpailuviraston samana vuonna markkinaoikeudelle tekemä esitys.
Yhteensä asfalttialan laittomat kilpailunrajoitukset veivät kilpailuviraston mukaan yhteiskunnalta vuosittain noin 30 miljoonaa euroa vuosina 1994-2002.
Kartellista lisää uutisessa ” Asfalttikartellin sakot jäivät selvästi Kilpailuviraston esityksestä – Lemminkäinen valittaa”.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Kunnilta tulossa isot korvausvaateet asfalttikartelliin osallistuneille yrityksille”