Kokeile kuukausi maksutta

Sailas: Liikenneväylien vaihtoehtoiset rahoitusmallit eivät tuo valtiontalouteen liikkumavaraa

Valtiosihteeri Raimo Sailaksen selvityksen mukaan liikenneväylien vaihtoehtoisten rahoitusmallien käyttö ei ole itseisarvoista eikä tuo valtiontalouteen uutta liikkumavaraa. Elinkaarimallia kannattaa käyttää, jos sillä voidaan saavuttaa budjettirahoitukseen verrattuna selviä rahassa mitattavia hyötyjä.

Valtiosihteeri Raimo Sailaksen selvityksen mukaan liikenneväylien vaihtoehtoisten rahoitusmallien käyttö ei ole itseisarvoista eikä tuo valtiontalouteen uutta liikkumavaraa. Elinkaarimallia kannattaa käyttää, jos sillä voidaan saavuttaa budjettirahoitukseen verrattuna selviä rahassa mitattavia hyötyjä.

Sailas ehdottaa kahden liikennehankkeen toteuttamista elinkaarimallilla. Nämä ovat E18-tien väli Koskenkylä-Kotka sekä kaksoisraiteen rakentaminen rataosuudelle Kokkola-Ylivieska. Asiaa olisi harkittava liikennepoliittisesta selonteosta päätettäessä. Koskenkylä-Kotka -hankkeen kustannusarvio on 225 miljoonaa euroa ja Kokkola-Ylivieska -rataosuuden kustannusarvio 145 miljoonaa euroa.

”Pidän hyvänä, että selvitysmies Raimo Sailas kelpuuttaa elinkaarimallin käytön harkitussa mittakaavassa tulevien vuosien liikenneinvestointien keinovalikoimaan”, liikenneministeri Anu Vehviläinen sanoi vastaanottaessaan liikenneinvestointien täydentäviä rahoitusmalleja arvioivan selvityksen.

Sailas pitää erittäin tärkeänä sitä, että liikenneinvestointeja koskevaa päätöksentekoa pitkäjänteistetään. Hänen mielestään pitäisi olla olemassa 10-15 vuoden mittainen kaikki liikennemuodot kattava suunnitteluohjelma ja vaalikauden mittainen investointiohjelma. Nykyinen lyhytjänteinen päätöksenteko aiheuttaa suuria ylimääräisiä suunnittelu- ja toteutuskustannuksia ilman mitään hyötyjä.

Vehviläinen kertoo yhtyvänsä täysin Sailaksen näkemykseen tarpeesta pitkäjänteistää liikenneinvestointien päätöksentekoa. Liikenneministerin mukaan hankkeiden pitävät budjetit ovat pitkäjänteisen liikennepolitiikan perusta.

Sailas katsoo, että rahoitusvastuun järjestämistä koskevat pelisäännöt kuntien ja valtion välillä kaipaavat selkiyttämistä. Hän ehdottaa, että noudatetaan ja terävöitetään periaatetta, jonka mukaan selkeät kuntien saamat maankäyttö- ja kaavoitushyödyt otetaan huomioon jaettaessa rahoitusvastuuta kuntien ja valtion välillä. Lisäksi tulisi hyväksyä periaate, jonka mukaan kunnat voivat saada aiennetuksi valtion hankelistalla olevia hankkeita rahoittamalla hanke korottomalla lainalla, jonka valtio maksaisi takaisin investoinnin hyväksytyn suunnitelman mukaisena ajankohtana.

Vehviläinen yhtyy Sailaksen näkemykseen myös siinä, että yksittäinen kunta voi saada sille elintärkeän hankkeen liikkeelle korottomalla lainalla. Vehviläinen korostaa kuitenkin sitä, että tällainen ”aikaistamislaina” ei saa vaikuttaa liikennehankkeiden toteuttamisjärjestykseen.

Sailaksen mielestä ei ole olemassa poikkeuksellisen painavia syitä tie- ja liikennerahastojen perustamiseen. Suomen perustuslaki edellyttää budjetin ulkopuolisten rahastojen perustamiseksi poikkeuksellisen painavia syitä.

Tie- ja liikennerahastojen perustamisen suhteen Vehviläinen ei ota yhtä jyrkkää kantaa kuin Sailas. Vehviläinen uskoo, että suomalaiset eläkelaitokset olisivat valmiita osallistumaan liikenneinvestointien rahoitukseen. Myös valtionyhtiöiden myyntituloja on voitava Vehviläisen mukaan edelleen käyttää liikenneinvestointien toteuttamiseen. Ministeri näkee myyntitulot yhtenä lisärahoituslähteenä tiukkojen kehysten oloissa.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Sailas: Liikenneväylien vaihtoehtoiset rahoitusmallit eivät tuo valtiontalouteen liikkumavaraa”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat