Tilanne on poikkeuksellinen, sillä viimeksi asuntolainojen reaalikorot ovat pyörineet pakkasen puolella joskus 1970-luvulla.
Aktian pääekonomisti Timo Tyrväinen tosin muistelee, että ainakin kolmen kuukauden euriboriin sidottujen lainojen korko kävi jonkin aikaa negatiivisena myös vuodenvaihteessa 2008-09. Silloin Euroopan keskuspankki oli talouskriisin vuoksi jo pudottanut selvästi ohjauskorkoaan, mutta öljyn hintapiikki kiihdytti vielä inflaatiota.
Nyt asuntovelallisten juhla näyttää vielä jatkuvan, sillä EKP:n seuraavaa koronnostoa odotellaan vasta ensi vuoden jälkipuoliskolla.
”Ensi vuosi mennään keskimäärin vielä tilanteessa, jossa lainojen korkotaso on samaa luokkaa tai hieman alle kuin inflaatio”, OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen ennakoi.
Hän muistuttaa, että euroaikana esimerkiksi 12 kuukauden euribor-korko on kuitenkin ollut keskimäärin 3,5 prosentin vaiheilla eli pari prosenttiyksikköä korkeammalla kuin nyt. Velallisten kannattaa siis varautua siihen, että korot voivat joskus olla reilustikin nykyistä ylempänä.
Irlanti-kriisi lykkäsi korkojen nousua
Aktian Tyrväinen huomauttaa, että 12 kuukauden euriborit nousivat selvästi jo kesän ja alkusyksyn aikana, kun EKP vähensi erityistoimiaan. Irlannin kriisi katkaisi kehityksen, ja torstaina EKP kertoi, että se jatkaa pankkien epätavallisia rahoitusoperaatioita ainakin huhtikuulle.
Asuntovelallisen lainasta maksama korko koostuu valitusta viitekorosta ja pankin sen päälle perimästä marginaalista.
Euroalueen kriisin pitkittyminen voisi lykätä EKP:n seuraavaa koronnostoa ja pitää viitekorot matalina. Kriisin laajeneminen koko Euroopan pankkisektorin ongelmaksi voisi kuitenkin vaikeuttaa pankkien varainhankintaa ja sitä kautta aiheuttaa niille paineita korottaa omia korkomarginaalejaan, jotka ovat Suomessa tänä syksynä liikkuneet 0,8-0,9 prosenttiyksikön vaiheilla. Alimmillaan ne olivat toissa vuonna 0,4 prosenttiyksikön pinnassa.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Inflaatio syö jo asuntolainoja”
Toimittajien älykkyydessä ei ole kehumista. Lehti toisensa jälkeen haksahdetaan samaan inflaatiomiinaan ajattelematta ollenkaan yhtään tai mitään.
Inflaatio ei ole nykypäivänä samanlainen automaatti jolla 70-80 luvuilla maksettiin asuntolainoja, jos lainaa ylipääntään sai. Korot oli sidottu Suomen pankin viitekorkoon joka liikkui 7-9% tietämissä kun kuluttajahinta ja palkkainflaatio oli 10-20% luokkaa vuodessa.
Vaikka reaalikorko inflaatioon nähden olisi miinuksella, niin miten ihmeessä se auttaa pääoman syönnissä kun palkat eivät nouse kuin kansanedustajilla.
Pelkästään lämmitysenergian, sähkön, polttoaineiden ja ruoan kuluttajahintojen kallistuminen tekee moninkertaisen loven jokaisen kuluttajan lompakkoon kuin mitä palkankorotusten 1-2% linja verotuksella vähennettynä tuo.
Inflaatio siis syö ostovoimaa (paitsi kansanedustajilla) ja vähentää esimerkiksi lainan lyhennyksiin käytettävissä olevaa vapaata kassavirtaa.
Tilastokeskuksen viimeisimmän ansiotasoindeksin ennakkotietojen mukaan palkansaajien nimellisansiot nousivat vuoden 2010 heinä–syyskuussa 2,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kuluttajahintojen muutoksesta puhdistettu reaaliansioiden vuosinousu oli vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä 1,1 prosenttia.