Asuntolainojen korkoihin ei odoteta nopeaa nousua

Poikkeuksellisen matalat korot näyttävät edelleen pysyvän asuntovelallisten ilona. Euroopan keskuspankki (EKP) piti 7. lokakuuta ohjauskorkonsa ennätysalhaisella yhden prosentin tasolla. Ohjauskorko on pysytellyt ennätyksellisen matalalla jo viime vuoden keväästä asti. Uutistoimisto Reutersin haastattelemat 79 analyytikkoa arvioivat, että EKP nostaa korkoaan vasta ensi vuoden lopulla.

Markkinakorkojen odotetaan nousevan hivenen, kun keskuspankki kiristää rahahanojaan, mutta suurta korkopiikkiä ei ole näkyvissä.

Pankkien tiskeillä asuntolainan ottajalle tarjotaan jopa yhden kuukauden euriboria, tavallisempien kolmen ja 12 kuukauden lisäksi. Tarjolla on lisäksi kiinteäkorkoisia lainoja, kolmeksi tai viideksi vuodeksi.

Kiinteät korot eivät tähän asti ole olleet suosiossa, vaan suomalaiset ovat valinneet liikkuvia korkoja myös taantuman aikana. Suomalaisista asuntolainoista valtaosa eli 90 prosenttia onkin kytketty euribor-korkoon. Osuus on suurempi kuin missään muussa euromaassa. Kiinteän koron valitseminen tuo mielenrauhaa, mutta siitä joutuu maksamaan tavallaan vakuutusmaksun korkeamman koron muodossa.

Suomen Pankin tilastojen mukaan uusien asuntolainojen keskikorko oli elokuussa 2,08 prosenttia. Tyypillinen laina sidottiin silloin 12 kuukauden euriboriin, ja maksuaika oli 20 vuotta.

Kotitalouksien velkaantumisessa Suomi kuuluu keskikastiin. Viime vuonna aste nousi 109 prosenttiin suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin, kertoo Eurostat.

Kuusi prosenttia korkoa

Varoituksen ääniä kuitenkin kuuluu. Finanssivalvonta on kehottanut asuntovelallisia laskemaan taloutensa kestokyky kuuden prosentin lainakorkojen pohjalta. Nykyiseen tasoon verrattuna se olisi yli kaksinkertainen.

Myös Suomen Pankki ennakoi, että velanmaksuongelmia tulee lisää, kun korot aikanaan nousevat. Kotitaloudet joutuvat tuolloin joko nostamaan lyhennyksiään tai pidentämään laina-aikojaan.

Korkeamman koron ajat ovat saattaneet monelta jo unohtua, mutta kuusi prosenttia ei ollut kaukana syksyllä 2008, kun talouskriisi puhkesi. Silloin EKP:n ohjauskorko oli jonkin aikaa 4,25 prosenttia.