Liikennevirasto ponnistaa tulevaisuuteen nykyistä matalammalta rahoitustasolta

Liikenneviraston Liikenneolosuhteet 2035 -suunnitelma katsoo liikennejärjestelmän kehittämistä uudesta näkökulmasta. Jos linjanveto toteutuu, ensi hallituskaudella toteutetaan niitä pieniä investointiohjelmia, jotka ovat viime vuosina jääneet isojen hankkeiden ja perusväylänpidon jalkoihin, ja suurten investointien osuus vähenee. Kymmenen pienen investointiohjelman rahoitustarve on yhteensä 380 miljoonaa euroa seuraavalla hallituskaudella.

Liikennevirasto jakaa raportissaan rahoituksen entisestä poikkeavalla tavalla. Lähtökohtana on nykyistä alhaisempi, 1 550 miljoonan euron vuosittainen rahoitustaso. Oletuksena on, että joihinkin merkittäviin kohteisiin, esimerkiksi kaivosten kuljetusyhteyksiin ja metroratkaisuihin, tulee erillisrahoitus. Liikennevirasto painottaa esittämällään rahoituksen suuntaamisella liikenneverkon päivittäistä liikennöitävyyttä, pieniä kehitystoimia sekä joukkoliikenteen toimivuutta kaupunkiseuduilla.

Virasto laittaisi liikennöitävyyden säilyttämiseen eli väylien kuntoon ja ylläpitoon vuosittain 1 050 miljoonaa euroa, liikenneolosuhteiden parantamiseen, mikä tarkoittaa pieniä ja isoja investointeja, 370 miljoonaa euroa ja joukkoliikenteen tukeen 130 miljoonaa euroa. Kunnon ja ylläpidon osuus kasvaisi nykyisestä 110 miljoonalla eurolla, isojen investointien osuus vähenisi 315 miljoonalla eurolla, pienten investointien osuus kasvaisi 35 miljoonalla eurolla ja joukkoliikenteen tuki 40 miljoonalla eurolla vuodessa.

Viime vuosina rahoitustaso on ollut keskimäärin 1 680 miljoonaa euroa. Elvytysrahoituksen vuoksi erityisesti isojen kehittämisinvestointien osuus on ollut pitkään aikaväliin suhteutettuna korkealla tasolla.

Suunnitelman alhainen rahoitustaso kuvastaa Liikenneviraston mukaan valtiontalouden tilaa ja pakottaa tuomaan prioriteetit selkeästi esiin. Vuosittaiset uusinvestoinnit olisivat Liikenneviraston esityksen toteutuessa 55 prosenttia nykytasosta. Tästä rahoituksesta on jo sidottu käynnissä oleviin jälkirahoitus- ja PPP-hankkeisiin keskimäärin 70 miljoonaa euroa vuodessa, joten uusiin parantamisinvestointeihin jää 300 miljoonaa euroa vuodessa. Rahoitus jakautuisi niin, että radat saisivat nykyistä enemmän ja tiet nykyistä vähemmän investointirahaa.

10-vuotisohjelma paukuttelee kehyksien rajoja

Liikennevirasto tuo raportissaan keskusteltavaksi seuraavan kymmenen vuoden aikana toteutettavat 2,5-4 miljardin euron hankkeet, jotka eivät sisälly sen tarkastelemaan rahoituskehykseen.

Tie-, rata- ja vesiväylien parantamiseen kuluisi kymmenen vuoden aikana 1 000-1 700 miljoona euroa, E18-tiehen 250 miljoonaa euroa, Helsingin seudun liikennejärjestelmään 700-900 miljoonaa euroa, muun päätiestön ja rataverkon parantamiseen 100-200 miljoonaa euroa, kaupunkiseutujen hankkeisiin 250-550 miljoonaa euroa ja liikenteen ohjauksen investointeihin 200-400 miljoonaa euroa. Edellä mainittujen lisäksi pitäisi toteuttaa noin 1,3 miljardin euron jäänmurtaja- ja yhteysalushankinnat.

Suuria investointeja tehtäisiin ulkopuolisella rahoituksella, jos budjettimenettelyjen kehittäminen ei onnistu. Virasto valmistelisi eri toimijoiden yhteisen liikennejärjestelmärahan, jota käytettäisiin kaupunkiseutujen liikennejärjestelmän parantamiseen.