Raklin mukaan uuden korkotukimallin pitää olla yksinkertainen ja ennustettava. Mikäli mallissa valtion tukielementti on pienempi, tulee silloin rajoitustenkin olla kevyemmät kuin nykyisessä korkotuessa. Jotta malli houkuttelee myös uusia toimijoita alalle, tulee sen olla yleishyödyllisen osion ulkopuolella. Uutta tukimallia ei ole syytä tehdä soveltamisalaltaan liian ”ahtaaksi”, vaan sen pitäisi soveltua sekä tiettyjen erityisryhmien tukemiseen että käyttötarkoituksen muutoksiin ja täydennysrakentamiseen.
Samalla Rakli kiinnittää huomiota siihen, että nykyisen korkotuen ehtoja on parannettava siten, että ehdoissa on aina olemassa tukielementti. Tuen ja siihen kohdistuvien rajoitusten tulee myös olla oikeassa suhteessa toisiinsa. Tästä syystä yleishyödyllisyyslainsäädäntöä pitäisi lieventää lyhentämällä kohdekohtaisia käyttö- ja luovutusrajoituksia sekä luopumalla niin sanotuista ikuisista yhtiökohtaisista rajoituksista.
Raklin mielestä valtion tukema arava- ja korkotukilainajärjestelmä on aikojen kuluessa muotoutunut hyvin monimutkaiseksi. Vanhojen lainojen rakenteelliset ongelmat ja kasvavat korjaustarpeet luovat usein yhdessä tilanteen, jossa vuokrat nousevat kohtuuttomalle tasolle. Vanhoja käytössä olevia asumisen tukijärjestelmiä onkin yksinkertaistettava ja kehitettävä siten, että niiden ehdot ovat kohtuullisia.
Riittävän ja monipuolisen asuntotarjonnan näkökulmasta on tärkeää, että valtio tukee vuokra-asuntotuotannon lisäksi myös asumisoikeusasuntojen tuottamista. Asumisoikeusasuminen vuokra- ja omistusasumisen rinnalle sijoittuvana mallina tarjoaa hyvän vaihtoehdon sekä monipuolistaa tarjontaa. Asumisen eri hallintamuodot monipuolistavat asuinalueitamme, mikä ehkäisee osaltaan segregaatiota.
Erityisryhmille riittävästi tukea
On ensiarvoisen tärkeää, että erityisryhmien asuntotuotantoa tuetaan riittävästi. Tarve erityisryhmien asunnoille kasvaa muun muassa väestön ikääntymisen vuoksi.
Opiskelija-asuntojen keskimääräiset rakennuskustannukset ovat jonkin verran kalliimmat kuin muiden vuokra-asuntojen, koska opiskelija-asuntokohteisiin rakennetaan huomattavasti enemmän pienasuntoja. Muun muassa tämän vuoksi on tärkeää, että opiskelija-asunnoilla säilytetään erityisryhmien investointituki.
Asumistukijärjestelmää on kehitetty osana sosiaaliturvan laajempaa uudistusta. Rakli pitää tärkeänä sitä, että yleisen asumistukilainsäädännön kokonaisuudistus saatetaan loppuun tehokkaasti. Raklin saamien tietojen mukaan uudistuksen sisällössä on kuitenkin vielä kohtia, jotka vaativat edelleen tarkentamista, muun muassa asumistuen määrä uudessa kannassa ja todellisten asumiskustannusten huomioon ottaminen tuen tason tarkistuksissa. Uudistuksessa on varauduttava myös siihen, että asumistukijärjestelmän ylläpitoon tarvitaan varoja nykyistä enemmän, jotta pienituloisten asumista voidaan tarkoituksenmukaisesti tukea.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Rakli esittää 20 vuoden korkotukimallin kehittämistä”
Suomessa ei ilmeisesti osata rakentaa asuntoja ilman tukiaisia. Raklin ehdotus on siitä hyvä esimerkki: lisää tukea ja vähemmän rajoituksia. MIksi ihmeessä meidän pitää tukea vielä enemmän veroeuroilla niin sanottujen yleishyödyllisten yhtiöiden omaisuuden kasvattamista. Mitäpä jos tiukennettaisiinkin yleishyödyllisyyden pelisääntöjä ja yhteiskunta edellyttäisi, että veroeuroilla omaisuutensa luoneiden yleishyödyllisten yhtiöiden olisi pakko rakentaa sosiaalisia asuntoja. Suomessa alkaa olla jo käsillä aika, jolloin tukia on pakko karsia. Meidän on turvattava vähävaraisten kansalaisten asuminen, mutta yritysten varallisuutta ei veroeuroilla ole syytä lisätä.
Nimimerkki ’Ihmettelijä’ on aivan oikeassa siinä, että Suomessa ei rakenneta käytännössä mitään uusia asuntoja ilman tukea. Merkittävimmät tukimuodot ovat asuntolainojen korkojen verovähennysoikeus ja asumistuki.
Viime vuosina yleishyödyllisen rakentamisen tuki on ollut erittäin pientä johtuen yleisen korkotason alhaisuudesta. Valtio ja kunnat ovat saaneet merkittäviä määriä veroja ja veronluonteisia maksuja yleishyödyllisestä rakentamisesta.
Asuntojen kasvava tarve on kuitenkin kiistaton tosiasia väestön jatkuvasti lisääntyessä. Uusia kohtuuhintaisia asuntoja siis tarvitaan, jotta kohtuupalkoilla elävät opettajat, palomiehet, sairaanhoitajat yms. saisivat omat asuntonsa. Varsinkaan pääkaupunkiseudun nykyinen uusien vapaarahoitteisten asuntojen hintataso ei tätä mahdollista.