Tuore hallitus on sitoutunut vahvasti puurakentamisen edistämiseen kolmen eri ministeriön vastuualueilla olevilla ohjelmatavoitteilla. Yksi näistä ministeriöistä on työ- ja elinkeinoministeriö. Uuden hallituksen elinkeinoministerin Jyri Häkämiehen mukaan Suomen tulee pyrkiä ottamaan muita maita kiinni puurakentamisessa. Hän esittää puukerrostalorakentamisen tavoitteeksi jopa Ruotsin mallin mukaista 20 prosentin markkinaosuutta vuoteen 2020 mennessä.

Häkämies: Puukerrostaloille 20 prosentin markkinaosuus vuoteen 2020 mennessä

Tuore hallitus on sitoutunut vahvasti puurakentamisen edistämiseen kolmen eri ministeriön vastuualueilla olevilla ohjelmatavoitteilla. Yksi näistä ministeriöistä on työ- ja elinkeinoministeriö. Uuden hallituksen elinkeinoministerin Jyri Häkämiehen mukaan Suomen tulee pyrkiä ottamaan muita maita kiinni puurakentamisessa. Hän esittää puukerrostalorakentamisen tavoitteeksi jopa Ruotsin mallin mukaista 20 prosentin markkinaosuutta vuoteen 2020 mennessä.

Kirjoittaja(t) Rakennuslehti

image

”Suomella on tällä hallituskaudella mahdollisuudet ottaa muita maita kiinni puurakentamisessa. Puun osuus esimerkiksi Ruotsin kerrostalorakentamisessa on lähes 20 prosenttia, kun Suomessa ollaan vielä alle yhdessä prosentissa. Ruotsin Växjö on hieno esimerkki siitä, miten puurakentamisella voidaan antaa koko seutukunnalle uusi ilme, mutta samalla rakentaa laajaa teollista liiketoimintaa. Uskon, että keväällä hyväksytyt uudet palomääräykset antavat hyvän pohjan lisätä puun käyttöä kerrostalorakentamisessa. Nyt mielenkiinto puurakentamista kohtaan Suomessakin on taas viriämässä, mitä osoittaa yli 60 kunnan kiinnostus puurakentamiseen”, Häkämies sanoo Puuinfolle antamassaan haastattelussa.

Hallitusohjelmassa tavoitellaan merkittävää puun käytön lisäämistä sekä julkisessa että yksityisessä rakentamisessa. Eräänä politiikkalinjausten tavoitteena onkin asettaa yleisesti hyväksytyt tavoitteet puurakentamiselle.

”Voisimme asettaa tavoitteeksi puukerrostalojen markkinaosuuden nostamisen 10 prosenttiin lähivuosina ja Ruotsin tasoon eli 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Puun käyttö tulisi julkisessa rakentamisessa kaksinkertaistaa, mikä on mahdollista, kun hankkeiden kilpailuttamisessa ja valintakriteereissä otetaan käyttöön koko rakennuksen elinkaaren aikainen ympäristöarviointi alkaen rakennusmateriaalien valmistuksesta. Energiatehokkuuden tavoittelussa korostuu rakennusmateriaalien tuotanto ja valmistus, koska rakennusten käytönaikainen energiankulutus on etupäässä rakennusmateriaalista riippumaton”, elinkeinoministeri toteaa.

Häkämies korostaa toisaalta rakennusmateriaalien tasapuolista kohtelua, mutta toisaalta hän painottaa puun ympäristöystävällisyyttä.

”Tärkeintä on saada puu materiaalina nykyistä paremmin rakentamisen varteenotettavaksi vaihtoehdoksi, rakennusteollisuuden rakenteiden sisään. Vaikka pitääkin tavoitella rakennusmateriaalien välillä tasapuolisuutta, puun puolesta puhuvat elinkaariajattelu ja ilmastoystävällisyys tulisi ottaa huomioon nykyistä paremmin rakentamisen materiaalivalinnoissa.”

Häkämies mainitsee hyvänä esimerkkinä julkisesta ekotehokkaasta puutalohankkeesta Suomen ympäristökeskuksen uuden toimitaloprojektin Helsingin Viikissä. Toimitalosta on tarkoitus tehdä energia- ja ekotehokkaan rakentamisen suunnannäyttäjä ja hyvää työympäristöä korostava, kustannustehokkaan ja kokonaistaloudellisen toimitilarakentamisen esimerkkikohde.

”Tämänkaltaisia kotimaisia referenssejä nyt tarvitaan voidaksemme olla vahva alan toimija myös maailmalla. Suomella voi olla erityisesti paljon annettavaa modernin energiatehokkaan, mutta samalla omaleimaisen ja teollisesti kilpailukykyisen puurakentamisen osaajana.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 12 kertaa

12 vastausta artikkeliin “Häkämies: Puukerrostaloille 20 prosentin markkinaosuus vuoteen 2020 mennessä”

  1. Jos vertaatte tätä ministerien iänikuiseen ympäristömantraan niin nyt ollaan tässä rakentamisen suhteen oikeilla jäljillä.

    Tolkkua ympäristöministeriöön jostakin; ympäristöministeri ei sitä ehdi tuomaan tuohon ’pullotalo’ asetusten tuottamoon.

  2. Home johtuu pääasiassa märästä betonista joka pinnoitetaan liian aikaisin ja maanvaraisista laatoista, jotka eivät kuivu koskaan. Kuiva puu ei homehdu. Tästä syystä rakennuksissa on yleensä katto.

    1. Paljonkohan menee puuta per m3 kivikerrostaloon tai puukerrostaloon? Ja kivikerrostaloon, jossa esim. väliseinät ovat puurunkoisia?

  3. Politikointi puun puolesta hallituksesta toiseen jatkuu. Vapaavuori kumppaneineen ajoi kiireellä ennen vaaleja päätökseen puun käytön edistämiseksi palomääräykset, missä materiaalineutraalius unohdettiin kuin myös monikerroksisen rakentamisen sortumattomuuden vaatimus.

    Tosiasiat eri materiaalien kohdalla on kuitenkin hyväksyttävä, puu mm. elää, lahoaa ja palaa. Mitä korkeampia puukerrostaloja rakennetaan, sitä vaikeampaa rakennusvaiheessa on myös painiskelu sääolosuhteiden kanssa. Levyrakenteiset kevyehköt seinät ja välipohjat ovat lisäksi ongelmallisia toteuttaa laadukkaasti. Jokaista materiaalia niin betonia, tiiltä, terästä kuin puuta pitää käyttää siellä, mihin sen ominaisuudet parhaiten soveltuvat.

    Puiset levy-/kotelorakenteet ovat palotilanteessa hankalia, sprinklerin kastelemien ja hiiltyneiden puurakenteiden jäännösarvo on kehno. Asunnon ostajalle monikerroksinen puukerrostalo on huono sijoituskohde, talon ääneneristys ja tiiviys on arvaamaton sekä kosteus- ja homeongelmat uhka. Palotilanteessa pahimpana uhkana on koko talon purku, hyvä että vakuuttaja on realistinen ja ilmoittaa tunnistavansa riskit. Hallitusohjelmin puurakentamisen pönkittäminen ei voi sentään tosiasioita ja riskejä toiseksi muuttaa.

    Pienimittakaavainen ihmis- ja maanläheinen asuntorakentaminen sekä veistokselliset pienet ja isot kohteet, missä puu jää näkyviin, on puulle luontaista. Sprinklaukseen tukeutuvan monikerroksisen puurakentamisen voi sitä vastoin edelleen unohtaa.

  4. Puukerrostalorakentaminen on suuri riski allergikoille.

    Uudessa puutalossa ovat ongelmana puusta haihtuva suuri määrä orgaanisia yhdisteitä (VOC). Jo pelkät uudet puukalusteet huoneistossa voivat aiheuttaa terveysraja-arvojen ylittymisen. Kun koko talo on tehty puusta, täytyy odotella pitkään, että päästötaso on riittävän matala.

    Myöhemmin puukerrostalossa on ongelmana, että yksikin hiljaa tapahtunut astianpesukoneen vuoto voi tuhota useita asuntoja useassa kerroksessa, ja taloa runkoa myöten. Taloa ei kuitenkaan käytännössä korjata kunnolla, koska rungon rakenteiden uusinta olisi liian kallista. Pesutiloistakin tapahtuu vuotoja vesieristeiden ja liitosten kautta, ja huolimattoman käytön seurauksena. Melko pian puukerrostalo muuttuu terveydellisesti haitalliseksi, jopa vaaralliseksi allergikoille ja muillekin.

    Mitenköhän äänieristys tehdään? kopisee, kopisee, ilmeisesti kelluvalla rakenteella, mutta entä bassoäänimeteli? Puussa ja villassa ei ole riittävästi massaa.

    Paloturvallisuudesta ei pitäisi tinkiä. On mahdollista, että koko omaisuus menetetään, vaikka ihmiset saataisiinkin ulos ajoissa.

    Elinkaaren ekologisuuteen vaikuttaa eniten käytönaikainen energiankulutus, joka on tiiviimissä kivitaloissa useimmiten parempi, samoin käyttöikä, eli kuinka usein energiaa joudutaan haaskaamaan uuden tekemiseen. Puutalo alkaa olemaan epäilyttävä rakenneosien kunnolta jo 20 vuoden jälkeen.

  5. Hämmästelen ministerin kannanottoa materiaalien markkinaosuuksista kerrostalorakentamisessa. Ajatus istuu erityisen huonosti ajatukseen vapaasta kilpailusta ja amrkkinoiden itseohjautuvuudesta. Vaikka viranomaissäätely tuntuukin olevan nyt muodikasta, tulisi siinä säilyttää järkevä mittakaava.

    Puu saakoon markkinaosuutensa ansionsa mukaan ilman poliittista työntöä.

    Viimeisin puun ekologisuusväitteet kyseenalaistava tutkimus ilmestyi muutama viikko sitten. Tästä huolimatta paloturvallisuus, kestävyys ja kokonaistaloudellisuus saavat väistyä puun tieltä. Perusteena tähän on yleensä juuri ekologisuus. Rakentajan silmin kehityssuunta on erittäin huolestuttava.

    1. Puulobbarit ovat onnistuneet hämäämään päättäjät, joilta puuttuu tarvittava kokonaiskäsitys rakentamisesta. Kuten emeritys tarkastaja kirjoitti, eri materiaaleja pitää käyttää niiden fysikaalisten omanaisuuksien mukaan. Puu-uskovaisille on tyyppillistä täydellinen yksisilmaisyys puukerrostalorakentamisessa, mitään järkeviä kompromissejä ei suvaita. Pahimmillaan puulobbaustilaisuukset muisttavat uskonnollisten ääriliikkeiden kokouksia. Usein kuulee väitteen, että Ruotsissa ollaan Suomea edellä puukerrostalorakentamisessa. Asiaan tutustuneena väittäisin, että tilanne on päin vastoin, Ruotsissa ei olla vielä tajattu puurekkostalojen riskejä ja taloudellista yhtälöä. Ruotsissa kerrostalorakentaminen on lähes täysin yhteiskunnallista, joten siellä niitä on tehty poliittisilla päätksillä, ei markkinoiden ohjaamina.

      1. Ainakin rakennusliikkeiden markkinointi-ihmisille tulee mielenkiintoisia haasteita. Miten myydään puutalo, jossa on julkisivu peltiä (korkea puujulkisivu ei kestä säärasitusta) ja sisätilat Kyprokia (palosuojaus).

        1. Suomalaisista 80 % haluaa asua omakotitaloissa. Johtopäätöksiä. – Melkein mitä tahansa rakennusmateriaalia kuluu omakotiasuntoon paljon enemmän kuin kerrostaloasuntoon (koko rakennuksesta suhteutettuna). Johtopäätöksiä.

  6. Ja mitä etua se asukas saa siitä, että asuu puukerrostalossa? Onko se parempi? Halvempi? Jompaa kumpaa sen pitää olla, jotta ainakaan omistusasunnon ostaja pistäisi pankin rahaa sellaiseen jos betonisia on tarjolla samaan hintaan. Asiakaskeskeisyys on loistanut poissaolollaan tästä puurakentamiskeskustelusta koko ajan. (Tosin suomalainen rakennusala ei ole tullut kovin kuuluisaksi asiakkaan toiveiden kuuntelusta muutenkaan.)

    Vai laitetaanko hallintoukaasilla kunnat rakentamaan kaikki vuokratalonsa tästedes puusta?

Vastaa käyttäjälle kameli Peruuta vastaus

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi