Rakentamisen säännöllisen työajan ansiot olivat ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneilla keskimäärin 4 272 euroa kuukaudessa, alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneilla 3 772 euroa kuukaudessa, alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla 3 256 euroa kuukaudessa ja keskiasteen tutkinnon suorittaneilla 2 364 euroa kuukaudessa.
Tilastojen laatimisen periaatteet
Säännöllisen työajan ansio sisältää peruspalkan lisäksi euromääräisinä maksetut vuosisidonnaiset lisät, henkilökohtaiset lisät, työaikalisät, muut säännöllisen työajan lisät sekä luontoisedut.
Tilastokeskus keräsi ansiotiedot kuntien palkansaajista, jotka olivat kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa lokakuun ensimmäisenä arkipäivänä. Tiedustelussa ovat mukana kokoaikaiset, osa-aikaiset ja sivutoimiset palkansaajat. Palvelussuhteen luonteen mukaisesti kohdejoukko jakautuu vakinaisiin, määräaikaisiin, työllistettyihin, harjoittelijoihin ja oppisopimussuhteisiin työntekijöihin. Tiedustelun ulkopuolelle jäivät kuitenkin työmarkkinatuen mukaisesti tehdyllä työharjoittelusopimuksella palkatut.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilastoon, joka kerätään kunnista ja kuntayhtymistä vuosittain aina lokakuussa. Vuoden 2012 tilastossa on mukana 333 kunnan ja 137 kuntayhtymän tiedot.
Rakennusalan palkat kuntasektorilla lokakuussa 2012
Toimialoittain
Säännöllisen työajan keskiansio euroa/kk
Rakentaminen 3 072 Talonrakentaminen 3 737 Maa- ja vesirakentaminen 3 136 Erikoistunut rakennustoiminta 2 701 Arkkitehti- ja ins.palvelut ja niihin liittyvä tekninen konsultointi
2 934 Yhdyskuntasuunnittelu 2 894 Muu rakennustekninen palvelu 2 960 AmmattiluokittainSäännöllisen työajan keskiansio euroa/kk Rakennustoiminnan tuotantojohtajat 4 795 Maa- ja vesirakentamisen erityisasiantuntijat 3 948 Ympäristötekniikan erityisasiantuntijat 3 348 Talonrakennuksen arkkitehdit 3 904 Maisema-arkkitehdit 3 971 Yhdyskunta- ja liikennesuunnittelijat
3 848 Rakentamisen asiantuntijat 2 939 Talonrakentamisen asiantuntijat 3 324 Maa- ja vesirakentamisen asiantuntijat 2 980 Rakennusalan työnjohtajat 2 999 Isännöitsijät 3 372 Rakennustyöntekijät ym. 2 271 Talonrakentajat 2 041 Kirvesmiehet ja rakennuspuusepät 2 237 Muut rakennustyöntekijät ym. 2 718 Rakennusten viimeistelytyöntekijät 2 626 Putkiasentajat 2 717 Ilmastointi- ja jäähdytyslaiteasentajat 2 248 Maalarit ja rakennuspuhdistajat 2 221 Rakennussähköasentajat 2 475 Maa- ja vesirakentamisen avustavat työntekijät 2 083 Rakennusalan avustavat työntekijät 1 697
Tätä artikkelia on kommentoitu 8 kertaa
8 vastausta artikkeliin “Katso kuinka paljon rakennusalalla tienaa kuntien palveluksessa”
Kylläpä on kovat palkat kouluissa istuneilla ja kokemattomilla ”asiantuntijoilla”.
Toisin on niillä jotka oikeasti tekevät noidenkin työt.
Ei siitä makseta että osaa naulan löydä vaan siitä, että tietää mihin se lyödään 🙂
Duunari unohtaa sen, että vastuusta pitää maksaa sitä enemmin, mitä suurempi vastuu. Duunari ei vastaa juuri muusta kuin oman työn jäljestä, sen sijaan jo työnjohtajalla on vastuuta myös duunarin töistä.
Kuinkahan pitkä tuo ”säännöllinen kuukausittainen työaika” mahtaa olla? Ja entä vuosilomaoikeus?
Oikean vertailukelpoisen palkan arvioimiseksi nämä kunta-alan palkat tulisi vuositasolla normeerata tehdyn todellisen aktiivisen työajan mukaan tuntipalkoiksi, jotta ne olisivat verrattavissa esim. yksityisen sektorin palkkoihin.
Suunnittelussa yms toimistohommissa vuosittaisessa tuntimäärässä on n. 9,5 % ero. Palkanero on kokemukseni mukaan vielä isompi.
Lisäksi julkispuolella palkka on vakio, ylitöistä ei makseta, tuotantopalkkioita ei tunneta…Ainoa etu on säännöllisehkö työaika.
”Todellinen, aktiivinen työaika” riippuu paljon myös työnantajan järjestelykyvyistä ja -haluista sekä tehtävästä yrityksessä.
Mutta hei: julkispuolella on ihan mukavasti työpaikkoja auki (vanha jengi putoilee pois), ei tarvi kadehtia vaan laittaa hakemusta peliin – ja jos on tarpeeksi hyvä, voi sieltä työpaikan saadakin.
Mutta hei: julkispuolella on
No eipä varmaan kukaan ole kateellinen, päällimmäisenä on varmaan sääli huonoja palkkoja kohtaan.Ei nuilla palkoilla saada kalasteltua kunta-alalle sitä terävintä kärkeä.
Eipä nuilla palkoilla viitti töitä tehdä.Itsekin harkitsin aikoinaan kunnalle siirtymistä.Into loppui siihen kun kuuli palkan.Palkka olisi laskenut nykyisestä tonnin.
Kyllä nyt on niin isoja palkkoja, että EK:takin ihan hirvittää. Tästä on hyvä laittaa uusi palkanalennusboomi käyntiin.
Jos ette laske palkkojanne, niin työpaikkoja ei synny. Etenkin nuorten, opiskelijoiden, kouluttamattomien ja muiden vähävaraisten pitäisi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja luopua palkoistaan kokonaan. Työt voi tehdä talkootöinä.