Ruduksen sisaryritys Finnsementti on lähettänyt vastineen julkisuudessa esitettyihin kommentteihin seossementeistä ja betonin jälkihoidosta.
”Finnsementin myydyin sementtilaatu on Plussementti, joka on seossementti. Sitä käytetään pääasiassa valmisbetonin valmistamiseen. Se sisältää seosaineina masuunikuonaa sekä kalkkikiveä. Plussementillä on pieni hiilijalanjälki verrattuna muihin sementtilaatuihin. Seossementtejä on valmistettu Suomessa jo 1970-luvulta lähtien, joten niiden ominaisuudet tunnetaan erittäin hyvin.
Plussementti tuotiin markkinoille korvaamaan toista seossementtiä, Yleissementtiä vuonna 2009. Se on ollut markkinoilla jo seitsemän vuotta ja sen käytöstä on runsaasti kokemuksia. Sekä Yleissementti että Plussementti ovat normaalisti kovettuvia sementtilaatuja. Niiden loppulujuus ja lujuudenkehitys ovat käytännössä samanlaiset.
Yleissementin valmistus lopetettiin vuonna 2012. Vuosien 2009 – 2011 välisen ajan sekä Yleissementti että Plussementti olivat yhtä aikaa markkinoilla, jolloin betoniteollisuudella oli aikaa verrata sementtien ominaisuuksia toisiinsa.
Finnsementti ei valmista hitaasti kovettuvia eli alhaisen alkulujuuden sementtejä. Nopeasti kovettuvia sementtilaatuja ovat Rapidsementti ja Pikasementti. Rapidsementti on seossementti samoin kuin Plussementti ja se sisältää seosaineena kalkkikiveä. Sitä käytetään elementtiteollisuudessa ja valmisbetonissa talvella.
Finnsementti toimittaa asiakkailleen sementtien lujuustiedot kerran viikossa. Tämä laatuinfo sisältää myös esimerkiksi tiedot sementtien koostumuksesta ja hienoudesta.
Betonin lujuuden ratkaisevat sementin loppulujuus, kiviaineksen lujuus ja betonissa käytetyn sementin ja veden massasuhteet sekä ilmamäärä. Betonin lujuudella tarkoitetaan betonista valmistetun koekappaleen lujuutta. Koekappaleet säilytetään vedessä +20 asteen lämpötilassa ennen lujuuden testausta.
Rakenteessa olevan betonin lujuuteen vaikuttavat lisäksi tiivistymisen onnistuminen ja mahdollinen kiviaineksen, veden tai ilman erottuminen valamisen aikana.
Betonin lujuuden kehittymisen nopeuteen rakenteessa vaikuttavat betonin lujuuspotentiaali eli loppulujuus, lämpötila ja käytettyjen sideaineiden kovettumisnopeus. Sideaineita ovat sementti ja mahdolliset betonin seosaineet.
Sementin kovettuminen on kemiallinen reaktio, joka tapahtuu nopeammin lämpimässä. Rakenteen lämpötilan ollessa lähellä nollaa astetta kovettumien käytännössä pysähtyy. Sementti kehittää lämpöä kovettuessaan. Ulkolämpötila ja suojaus vaikuttavat myös merkittävästi rakenteen lämpötiloihin.
Lujuudenkehitysnopeus rakenteessa ratkaisee kuinka nopeasti muotit voidaan purkaa, jälkihoito lopettaa ja rakennetta kuormittaa. Betoninormien BY65 mukaan muotit voidaan purkaa, kun betoni rakenteessa on saavuttanut 60 prosenttia nimellislujuudesta.
Betoninormeissa määritellään myös, että säänkestävissä rakenteissa jälkihoito voidaan lopettaa rasitusluokasta riippuen, vasta kun betoni rakenteessa on saavuttanut 70 tai 80 prosenttia nimellislujuudestaan. Vaatimus koskee kaikkea betonia käytetystä sementtilaadusta riippumatta. Jälkihoidolla varmistetaan lujuudenkehityksen jatkuminen rakenteen jäähtyessä ja betonipinnan hyvä säilyvyys.
Betonin kovettumisnopeus voidaan säätää tapauskohtaisesti sopivaksi muuttamalla sideaineita, sementtimäärää, vesimäärää ja tuoreen betonin lämpötilaa.”
Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa
3 vastausta artikkeliin “Finnsementti: seossementit eivät syynä valuvirheisiin”
”Se on ollut markkinoilla jo seitsemän vuotta ja sen käytöstä on runsaasti kokemuksia.”
”Vuosien 2009 – 2011 välisen ajan sekä Yleissementti että Plussementti olivat yhtä aikaa markkinoilla, jolloin betoniteollisuudella oli aikaa verrata sementtien ominaisuuksia toisiinsa.”
Mitä tutkimusta vuosien 2009 – 2011 välisenä aikana tehtiin?
Koko plus (paskasementin) käyttö on ollut asiakkaiden kusetusta. Myydään jätettä kalliin sementin hinnalla, ja tästä ei kerrota käyttäjälle mitään muuta kuin että kyseessä on betoni, jolla on pienempi hiilijalanjälki.. Miten tämä on mahdollista? No aivan samoin kuin ylihintaiset asuntomarkkinat pääkaupunkiseudulla. MONOPOLI.. Asiakas ei voi valita, eikä valittaa.. yritykset voivat tehdä aivan mitä huvittaa. Kuka tämän monopolin mahdollistaa? No se on byrokratia, jota taas hallitus ja kunnat suoltaa näiden isojen yhtiöiden eduksi.. kiva mm. istua yhtiöiden hallituksissa ja nostaa kokouspalkkioita samalla kun sääntelyä lisätään yhtiöiden eduksi toisessa pöydässä.. tämä on taas KORRUPTIOTA, jota tämä maa on täynnä, ja joka on sen rakenteissa..
Joo ja poliisiautojen kylkeen teippaillaan harmaantalouden pitsakamppiksia.. samalla kun todellinen kansan kusetus on käynnissä koko ajan järjettömissä mittakaavoissa mm. rakentamisessa, asumisessa, enkä tarkoita myöskään niitä muutamaa hassua pimeää raksamiestä, vaan tätä koko härskiä koneistoa rakennusalan ympärillä, Isot yhtiöt, kunnat, kaupungit, rakennusvalvonta, kaavoitus, tavarantoimittajat jne.
Minä valoin muutaman pienen perustuspaakun heinäkuussa 2015 omaa piharakennusta varten. Massan tein myllyllä k25-reseptillä Plussementistä. Perustukset talvehtivat osittain taivasalla, osittain pressun alla. Kaikki taivasalla talvehtineet paakut olivat kevään tullessa aivan murusina. Teräkset sai putsattua lasten muovilapiota käyttämällä. Pressun alla olleet olivat hieman paremmassa kunnossa, mutta eivät säilyneet priimana talvesta nekään. Ihmettelin lopputulosta jonkin aikaa ja pistin oman töpeksimisen piikkiin. Valoin viime kesänä uudet valmisbetonista.
Jokin etiäinen tuli mieleen näitä uutisia lukiessa. On niitä taivasalle jätettyjä betonirakenteita tehty ennenkin ja kestäneet kymmeniä vuosia, vaikka käyttämäni sementtimäärä olisi ollut sen aikaisten mylläreitten mielestä tuhlausta.