Rakentaminen Rakennuslehti 2 kommenttia

RT:n Anu Kärkkäinen Uuden Suomen blogissa: ”Autopaikka on korkeemman kädessä”

”Autottomat asukkaat eivät voi valita, haluavatko maksaa asuntojen hinnoissa tai vuokrissa myös autojen alla olevista neliöistä eikä rakennuttaja saa päättää, paljonko autopaikkoja tehdään. Autopaikkojen määrä on korkeemman kädessä eli kuntapäättäjien nuijan alla”, Rakennusteollisuus RT:n johtaja Anu Kärkkäinen sanoo.

Kärkkäinen kirjoittaa autopaikoista otsikolla Pyhän lehmän pyhä parkkipaikka.

Hän muistutta, että valveutuneet kuntavaaliehdokkaat, mukaan lukien valtiovarainministeri Orpo, toivat ennen vaaleja esiin näkemyksensä siitä, että autopaikkojen määrää tulee vähentää, koska niiden rakentamisen tiedetään nostavan uusien asuntojen hintaa. Asia onkin aidosti vastavalittujen kunnanvaltuutettujen käsissä.

Kunnat lukitsevat vähimmäismäärän asemakaavassa ilmoittamalla, montako autopaikkaa pitää tehdä esimerkiksi sataa kerrosneliömetriä kohden. Asemakaava määrittää myös sen, tuleeko paikat toteuttaa autokatokseen, pysäköintihalliin tai pysäköintiluolaan.

”Kun vaikka Keuruulle rakennetaan autopaikkoja, ne rakennetaan kerrostalon pihaan ja rakentamiskustannus syntyy asfaltoinnista, lämpötolpista ja maalauksesta sekä mahdollisesti katoksesta. Kustannus jää tuolloin muutamiin tuhansiin euroihin. Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa parkkipaikat on rakennettava esimerkiksi talon pihakannen alle tai pysäköintitaloon. Kalleimmillaan autopaikka maanalaisessa luolassa meren äärellä voi maksaa jopa 80 000 euroa”, Kärkkäinen toteaa.

Parkkipaikka-ajattelu uusiksi

Kärkkäinen peräänkuuluttaa lisää joustavuutta ja uudenlaisia ideoita parkkipaikkojen määrän mitoittamiseen. Etenkin hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle rakennettavissa taloissa autopaikkojen määrän tulee voida olla normaalia pienempi. Esimerkiksi Berliinissä on alueita, joilla ei ole lainkaan parkkipaikkavelvoitetta, vaan rakennuttaja voi päättää niiden tekemisestä, jos näkee niille olevan kysyntää.

”Pysäköintitilaa voitaisiin toteuttaa myös muualle kuin suoraan talojen yhteyteen, kuten erillisiin, asuinalueiden yhteisiin parkkihalleihin. Tulevaisuudessa yleistyvä autojen ja yhtä lailla parkkipaikkojen yhteiskäyttö älyohjauksineen mahdollistaa myös sen, että autojen alta voidaan vapauttaa entistä enemmän tilaa ihmisille”, hän sanoo.

Keskustelu artikkelista: 2 kommenttia

  • Jouko Mäkelä

    Todella, mikä toimii Helsingissä ei päde Kehä 3:n pohjoispuolella. Eli annetaas rakennusviranomaisten tehdä (auto) paikkakuntaiset ratkaisut. Puretaan samalla muutakin normistoa aloittamalla väestönsuojamääräyksistä. Kaikki vaan yhteiskunnan maksettavaksi; pysäköintilaitokset, väestönsuojat.

    Vastaa
  • Konttorirotta

    Autopaikoista tinkiminen iskee myöhemmin omaan nilkkaan. Uutena asunnot jollain aikavälillä menevät toki kaupaksi, autottomille vanhuksille ja sijoittajille, joita ei juuri kiinnosta. Mutta karu todellisuus iskee kun sijoitukseksi ostettua asuntoa pitäisi myydä ja ostaja tarvitsisi parkkipaikan, samoin kun aikanaan perikunta kun koittaa kaupata asuntoa eteenpäin. Autottomuus väistämättä johtaa siihen, että taloihin toisella ja kolmannella kierroksella asutetaan autottomia, kunta osoittaa niihin vuokralaisia siitä hiemah huonommasta kansanosasta tuettuna, jne. TÄMÄ TAPPAA OSTOVOIMAN ja keskustat näivettyvät.

    Ihan turha tuoda pienten ja keskisuurten kaupunkien keskustoihin mitään autottomia asuntoja, yksinkertaisesti sellaiset eivät tuo tullessaan kipeästi kaivattua ostovoimaa, päin vastoin. Myöhemmin asuntoja eivät osta nuoretparit tai perheet, aina kun tarvitaan vähintään yksi, mielellään kaksi autopaikkaa jokaiselle!!!

    Asia voi olla täysin toisenlainen suurten kaupunkien keskustoissa ja kehä-3:n sisäpuolella, mutta täällä muualla joukkoliikenne on lähinnä iso vitsin aihe!

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia