Työelämä Rakennuslehti Ei kommentteja

Tässä on työ, jota tehtyään ei kaipaa iltalenkkiä

Espoosta Jyväskylään ja takaisin. Osapuilleen sen pituinen on matka, jonka YIT Infran Espoon hoidonjohtourakan roskankerääjät tulevat kävelleeksi tienvarsia siistiessään.

Tienvarsien kevätsiivoukset starttasivat Espoossa 27. maaliskuuta neljän roskankerääjän voimin. Urakka kestää viidestä kuuteen viikkoa, ja sen aikana roskankerääjät siivoavat noin 500 kilometriä tienreunoja, YIT:n tiedotteessa kerrotaan.

Todellisuudessa jalkaisin kuljettavaa matkaa kertyy huomattavasti enemmän, sillä roskankerääjän reitti kulkee aina roskalta toiselle, tien pientareelta ojan pohjan toiselle puolelle ja taas takaisin.

Kahden ensimmäisen viikon aikana tienvieriä puhdistettiin noin 150 kilometrin edestä. Ei siis ihme, ettei iltalenkki enää työpäivän jälkeen maita.

Urakan aikana kerätään tienvarsiroskat Kehä III:n sisäpuolisilta pääteiltä, joiltakin pysäköinti- ja levähdysalueilta sekä muutamista taajamista, kuten Kirkkonummelta, Masalasta, Veikkolasta ja Lohjan asemanseudulta.

Käytännössä työ etenee niin, että kerääjät etenevät pareittain tienvarsia pitkin. Toinen jää ensin pois auton kyydistä roskia keräämään, toinen ajaa autoa paria kilometriä eteenpäin ja aloittaa oman urakkansa sieltä.

”Ensimmäisenä kyydistä jäänyt työntekijä kerää roskat ajoneuvolle asti ja ajaa auton taas pari kilometriä eteenpäin siitä, missä työpari sillä hetkellä on.

Jos tiessä on keskikaista, etenemistapa on toinen. Silloin työparin toinen jäsen lähtee autolta eteen- ja toinen taaksepäin ja kumpikin palaa keskikaistaa pitkin takaisin. Työ jatkuu näin, kunnes työtunnit tulevat täyteen”, YIT:n työnjohtaja Matti Hanninen kertoo.

Askelia kertyy runsaasti, kun kerääjät kulkevat siksakkia roskalta ja tienlaidalta toiselle. Vauhti on sitä hitaampi, mitä enemmän roskia löytyy.

Ramppialueiden siivoamiseen menee tavallista enemmän aikaa, sillä pinta-alaa on enemmän. Roskat kerätään säkkeihin ja jätetään tienvarteen odottamaan hiljaisen liikenteen aikaa. Yleensä säkit kerätään pois yöllä.

Vaarallisen työn varusteet

Teiden varsilla työskentely luokitellaan aina vaaralliseksi työksi. Siksi kerääjillä on oltava asianmukaiset varusteet: huomiovaatteet sekä turvakengät ja suojalasit ja -käsineet.

Myös kypärä on välttämätön kaatumisriskin vuoksi. Tienreunat ovat kuoppaisia ja kivisiä, ja ilman kypärää voi käydä huonosti, jos kerääjä kompastuu ja iskee päänsä kiveen.

Parhaiten kevätsiivous sujuu pienen vesisateen jälkeen, kun tien pinta on hiukan kostea eikä pölyä yhtä paljon kuin kuivalla kelillä. Työpäiviksi kerääjät toivovat mukavaa, tuuletonta ja leppeää ulkoilusäätä.

Suomen keväässä voi toki käydä myös niin, että roskat peittyvät lumeen. Silloin roskankerääjät lepäävät, sillä lumisateella on suurempi riski siihen, etteivät ohiajavat autot pysy tiellä – eikä suinkaan ole tarkoitus, että roskankerääjät tekevät töitä henkensä kaupalla.

Kulkiessaan kerääjä saattaa törmätä esimerkiksi ampiaispesään tai tienvarren ruohikossa lämmittelevään käärmeeseen. Tienvarsilta löytyy myös kuolleita eläimiä, jotka usein paljastaa haju.

Muista roskista tavallisimpia ovat eväskääreet, tupakka-askit ja muovijätteet. Liityntäpysäköintipaikoilta ja bussipysäkeiltä löytyy myös kotitalousjätettä ja öljykanistereita.

”Tämän kevään ensimmäisten roskankeruuviikkojen aikana tienvarsilta on poimittu lisäksi autonosia, pari puhelinta, yksi polkupyörä ja vaatteita”, Hanninen raportoi.

Viime vuonna Espoon tienvarsilta kerättiin lähes 20 tonnia roskaa. Tämän vuoden saldo selviää, kun urakka toukokuussa päättyy.

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia