Infra Katja Kuokkanen / HS 7 kommenttia

Länsimetroa riivaa nyt vakava sähkövika

Länsimetroa vaivaa vakava sähkövika. Vielä ei tiedetä, mikä perimmäinen ongelma sähköjärjestelmässä on.

Länsimetron koeajo sekoitti liikenteen 14. syyskuuta. Koekäyttö oli keskeytettävä sähköongelmien vuoksi. Kuva: Mikko Stig

Ongelmaa yritetään saada esiin koeajamalla länsimetroa torstaina. Koeajoa varten sähköjärjestelmään on tehty ”purkkaviritys” eli varokkeina toimivia sähköreleitä on säädetty aiempaa vähemmän herkiksi.

Jos releet joudutaan vaihtamaan, metron käyttöönotto voi Helsingin kaupungin liikenteen (HKL) arvion mukaan viivästyä ”viikkoja”.

Joukko sekä Länsimetro oy:n että HKL:n leivissä olevia tarkkailijoita on nyt erikseen määrätty seuraamaan metrojärjestelmän sähköreleitä uuden metron koeajoissa.

Sähköreleet ovat osoittautuneet metron sähköjärjestelmän liian herkäksi viritetyksi osaksi. Kotiolojen sulakkeita vastaavat varokkeet ovat nyt osa ”purkkaviritystä”, joka on jouduttu tekemään metrojunien pitämiseksi liikkeessä länsimetron koeajoissa.

Toissa viikon torstaina metron sähkönsyöttöjärjestelmät pettivät useita kertoja. Kuumeisesti työskentelevät asiantuntijat ovat saaneet selville, etteivät sähköreleet kestäneet jännitettä, joka junien virransyötöstä syntyi.

”Purkkaviritykseksi” releiden viritystä voi luonnehtia, koska torstaina taas koeajettavaa järjestelmää ei voisi ottaa käyttöön oikeassa matkustajaliikenteessä. Näin sanoo HKL:n Infra- ja kalustoyksikön johtaja Artturi Lähdetie.

”Riski on, ettei järjestelmä ole vakaa. Tämä on nimenomaan tätä koeajoa varten tehtävä ratkaisu. Sillä ei pystyisi pyörittämään normaalia liikennettä, mutta sillä voi saada lisää selvyyttä asiaan”, Lähdetie sanoo.

Sähkönsyötön mysteerivika

HKL:n on määrä ottaa vastaan metro Länsimetro oy:ltä vasta, kun se toimii ongelmitta. On kuitenkin vielä epäselvää, mikä pääongelma metron sähköjärjestelmää vaivaa.

”On mysteeri kaikille, miksi sähkönsyöttö ei toimi”, sanoo HKL:n Lähdetie.

Releiden virittäminen on tehty riittävän virran saamiseksi juniin. Näin jännitettä on saatu nostettua tarpeeksi, jotta junat kulkevat.

Varsinkin kun usea ja vieläpä erimallinen metrojuna kiihdyttää yhtä aikaa lähellä toisiaan, syntyy suuri virtapiikki. Kun uudet junat kiihdyttävät, niiden energiapiikki on suurempi kuin vanhoissa junissa. Lopulta releet laukeavat estääkseen järjestelmän ylikuormituksen.

Erityisesti toisen ja kolmannen sukupolven metrojunat tarvitsevat enemmän virtaa kuin ensimmäiset 100-sarjan metrojunat. Ratasähköjärjestelmä on kuitenkin alun perin tehty vanhan 100-sarjan mukaiseksi.

”Alun perin toissa viikon torstaina epätasainen kuormitus lisäsi virranottoa, kun monta junaa pakkautui samaan kohtaan. Releet laukesivat välittömästi”, Lähdetie sanoo.

Turvarajojen ja releiden säätäminen on väliaikainen ratkaisu sähköongelmiin. Ei ole varmuutta, kestääkö sähköjärjestelmä lopulta jatkuvaa kuormitusta ja suurempaa jännitettä kuin mihin rataverkko on alun perin suunniteltu.

Maadoitusongelma ratkaistu

Nyt tehdyt säädöt ovat sähköturvallisuusstandardien mukaisia, vakuuttavat sekä Lähdetie että Länsimetro oy:n toimitusjohtaja Ville Saksi.

”Standardi sallii jännitteiden nostamisen. Niin on tehty ja tehdään jatkossakin. Raja-arvot olivat liian alhaalla”, Saksi sanoo.

Seuraava koeajo on torstaina. Silloin on määrä selvittää, mikä on todellinen virrantarve silloin, kun liikenteessä on monta erilaista junaa, jotka kiihdyttävät yhtä aikaa.

”Jos tämän viikon testit menevät oletetusti, järjestelmä ei vaadi toimenpiteitä. Muuten pitää olla suunnitelma, millä tulevaisuuteen tähdätään”, Saksi sanoo.

Metron sähköjärjestelmässä on kevään kuluessa ollut myös maadoitusongelmia. Kyse oli Saksin mukaan koko ratasähkön ja sähkönsyöttöasemien kattavasta tilanteesta. Parannussuosituksia saatiin Teknologian tutkimuskeskus VTT:ltä.

”Lisäsimme maadoitusta. Kyse on työntekijöiden turvallisuudesta, ettei syntyisi edes teoriassa sähköiskun vaaraa”, Saksi sanoo.

Varsinaisen liikenteen alkaessa ei enää voi pitää HKL:n työntekijöitä valvomossa tai Länsimetron tekniikkatiimiä seuraamassa sähköreleiden kestävyyttä, kuten nyt koeajoissa. Nyt he ikään kuin vääntävät käsin sulakkeen taas päälle.

Mahdollinen pysyvä ratkaisu olisi Saksin ja Lähdetien mukaan vaihtaa metron sähköreleet seuraavan sukupolven älykkäämpiin releisiin.

”Voi olla, että pärjätään nykyisillä järjestelmillä, mutta jos releitä aletaan vaihtaa, niitä ei löydy kaupan hyllyiltä”, Lähdetie sanoo.

Silloin länsimetron aloitus viivästyisi Lähdetien arvion mukaan viikkoja. ”En usko puolen vuoden korjaustarpeisiin”, hän sanoo.

Keskustelu artikkelista: 7 kommenttia

  • Espoolainen maksaja

    Ei lopu sönttö…..ei millään.

    Vastaa
  • pitäskö vaihtaa sähkö dieseliksi. vähän tulee käryä, mutta metro liikkuisi joskus.ekolooginen vaihtoehto olisi hevosveto, sepelin tilalle kivituhkaa.Destia voi asentaa sopuhintaan.

    Vastaa
  • Kenenköhän toimittamat releet..?

    Vastaa
  • Tämä kiteyttää suuren julkisen hankkeen ongelmat: ylin johto hankkeessa on poliittisesti kytköksellinen(=ammattitaidoton hankkeen johtamisen suhteen), kellään ei ole otetta prosessista, suunnittelussa ollaan pari vuotta myöhässä rakentamista, suunnittelun resurssit ovat vajavaiset ja kaiken kukkuraksi TILAAJALLA/RAKENNUTTAJALLA EI OLE MITÄÄN KÄRYÄ MITÄ SE ON TEKEMÄSSÄ.

    Vastaa
  • vanhempi insinööri

    Eikö näitä kerrottuja syitä (selityksiä) selvitetty suunnittelun aikana. Eikö tiedetty verkon kuntoa ja sen riittävyyttä. Nyt selitellään virtapiikeillä ja vastaavilla. Eikö kaikki junien tiedot ja tehotarpeet olleet olemassa. Jotenkin tuntuu, ettei asioita ole hoidetu kunnolla. Ihmetellään releitä ja vastaavia. Eihän tämä ole ainoa metro Euroopassa. Onko muualla tiheän liikenteen radoilla näitä ongelmia?

    Vastaa
  • Loistavan suuri esimerkki siitä millä tasolla sähköverkko osaaminen nykyään on. Maadoituksen korjattu? Isot verkkoyhtiöt ovatkin panostaneet pitkään selvittääkseen paljonko voidaan säästää kuparia maadoituksessa. Todellinen syy lienee kuitenkin se, että mitä heikompi maadoitusverkkoja on muuntamoilla sitä vähemmän vaurioita tulee. Tällöin esim. Ukkosen aiheuttamat kuormat ohjautuvat käyttäjien maadoitukseen.

    Aikaisemmin IS :n jutussa todettiin, että radan ja aseman välillä on ongelmia kosketusjännitteessä. Nyt juttu on kadonnut, lieneekö päivityksessä😀.
    Olisi mielenkiintoista tietää: onko nollajohdin mitoitettu kuinka ja minkälainen suojamaakuormitus löytyy asemakiinteistön suojamaajohtimesta. Että kierteleekö ja onko saatu ikiliikkuja aikaan 😀?

    Valitettavasti näyttää siltä, että verkkoyhtiöiden siirtyessä sijoittajille: osaaminen on kadonnut. Parhaat osaajat taitavat löytyä pienistä verkkoyhtiöistä, jotka työskentelevät niin Verkon kun kiinteistöjen puolella. Sellaisiakin kommentteja kun on kuultu verkkomiehiltä: että suojamaajohtimessa voi normaalissa tilassa olla tuhansia milliampeereja kuormitusta, kun se on osa maadoitusverkkoja.

    Vastaa
  • Samaa mieltä vanhemman insinöörin kanssa. Ongelma kuvaus antaa myös viitteitä ”löysästäverkosta”. Mahdollisesti mitoitukseen nähden raju kuormitus aiheuttaa alijännitteen ja kuormituksen väheneminen taas perään ylijännitteen, sekä releiden laukeamisen.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia