Projektit Rakentaminen Uutiset Merja Mannila Ei kommentteja

Oulun Asemantornit nousevat radan viereen – ”Tämä on meille iso ja näyttävä hanke”

Oulun keskustan seutu tiivistyy ja uudistuu. Rautatieaseman viereen nousee YIT:n gryndikohteena kolme Oulun Asemantornia.

Oulun keskusta ja sen lähialueet tiivistyvät. Rautatieaseman seutu on melkoisessa myllerryksessä lähitulevaisuudessa. Kuva: Juha Sarkkinen

12-kerroksiset asuintornit muuttavat seudun ilmettä radikaalisti.

”Tämä on meille iso ja näyttävä hanke keskustan ruutukaava-alueella. Oulussa on hienosti lähdetty radanvarren korkeaan rakentamiseen”, aluejohtaja Marko Palonen sanoo.

”Kaupunkirakenteen tiivistäminen keskustan alueella on välttämättömyys, koska niin saadaan enemmän palveluita ja niiden käyttäjiä. Tämä on myös Oulun kaupungin strategiana.”

Oulun Asemantorni 1:n runkotyöt ovat jo pitkällä. Parhaillaan valetaan 11. kerroksen holvia. Kuva: Juha Sarkkinen

Asemantorni 1:n rakentaminen käynnistyi viime vuoden elokuussa, ja se valmistuu kuluvan vuoden joulukuussa. Parhaillaan valetaan 11. kerroksen holvia. Sisätyötkin ovat jo edenneet seitsemänteen kerrokseen.

Kakkosvaihekin rakenteilla

Asemantorni 2:nkin rakentaminen on jo käynnistynyt, ja parhaillaan tehdään pontituksia. Kohde valmistuu joulukuussa 2019.

Kolmannen vaiheen rakentamisen on tarkoitus alkaa ensi vuoden keväällä, jolloin se valmistuisi vuoden 2020 jouluun mennessä.

Ensimmäiseen ja toiseen taloon tulee 120 asuntoa, kolmanteen 97. Kaikkiaan asuntoja tulee 337.

Palosen mukaan työt ovat edenneet tähän asti kokolailla aikataulun mukaan. Asemantornien kokonaisbudjetti on noin 70 miljoonaa euroa.

Tällä hetkellä työmaa työllistää kaikkiaan 75 henkeä. YIT:n omia miehiä työmaalla on 30.

Liikennevirasto on tarkkana

Asemantornit ovat Oulun ensimmäisiä korkean rakentamisen kohteita. Marko Palosen mukaan alueelta on kuitenkin löytynyt alan osaajia.

”Lisäksi olemme kouluttaneet organisaatiotamme lean-ajatteluun ja hakeneet sitäkin kautta tehokkuutta ja osaamista. Olemme myös hyödyntäneet alaan perehtynyttä konsulttiyritystä. Mallinnus on helpottanut paljon töiden suunnittelua ja toteutusta.”

Korkea rakentaminen tuo erityishaasteita turvallisuudelle. Tavaraa ei saa tippua alas. Vastaavan työnjohtajan Matti Kilpeläisen mukaan Liikennevirasto on tarkka siitä, ettei viereisen radan ajolangoille pääse lentämään mitään.

Jukka Hyvönen laatoitushommissa. Sisätyöt etenevät hyvin Oulun Asemantorni 1:ssä. Kuva: Juha Sarkkinen

”Siksi meidän valupeitteemme ovat niin painavat, ettei varmasti mitään lähde lentoon.”

Myöskään putoamissuojauksesta ei Kilpeläisen mukaan tingitä. Työmaalla esimerkiksi käytetään maalattua, T24-lujuusluokiteltua puutavaraa turvakaiteissa. Tällä tavalla kaiteiden tekijät tietävät, mitä puuta pitää käyttää.

Vaiheistus työmaalla arvossaan

Kilpeläisen mukaan betonin lujuus ja kuivuminen sekä logistiikka korostuvat korkeassa rakentamisessa. Asematornien työmaalla runko nousee kaksi viikkoa ja yksi kerros vauhtia.

Noin 5000 neliön tontti sijaitsee kapealla alueella rautatieaseman laitureiden ja Rautatiekadun välissä. Tilaa ei liikoja ole. Siksi rungon pystytys on pitänyt Kilpeläisen mukaan vaiheistaa tarkkaan.

”Tontilla rakennetaan nyt kahta rakennusta yhtä aikaa, joten logistiikan tahdistaminen on tarkkaa. Ykkösvaihe ei saa häiriintyä toisen vaiheen töistä”, Kilpeläinen sanoo.

Logistisista syistä torninosturi on sijoitettu 1. ja 2. vaiheen rakennuksen väliin, joten se yltää palvelemaan molempia. Kun toisen vaiheen perustukset on tehty, nosturi ajetaan niiden yli 2. ja 3. vaiheen väliin.

Kosteudenhallinta etusijalla

Tornien runko nojaa vahvalti kantaviin seiniin, ja se on yhdistelmä betonivalua ja -elementtejä. Käytävän väliseinät tehdään paikallavaluna, samoin rakennuksen ainoa rappukäytävä – muut väliseinät ovat levyrakenteisia. Lattiarakenteena on kuorilaatta ja 18-senttinen paikallavalu, jonka päälle tulee vielä 35-millinen betonitasoite.

”Käytämme kaukolämpöön kytkettyä holvin betonin lattialämmitysputkistoa kuivatusputkistona. Se on auttanut meitä paljon aikataulullisesti.”

Neljä kerrosta pitää olla tuettuna ennen kuin alimpien kerrosten tukia poistaa. Parvekkeilla raja on kuusi kerrosta. Kuva: Juha Sarkkinen

Kosteuden torjumiseksi työmaa esimerkiksi käyttää kuorilaattaholvin alla kuumailmapuhaltimia ennen betonointia. Lisäksi neljännen ja kahdeksannen kerroksen holvin betonissa käytettiin vesitiiveyslisäainetta.

”Kosteudenhallinnassa käytämme Wiiste-kosteusmittausta. Sillä pystymme reaaliaikaisesti seuraamaan lattian kuivumista, ei tarvitse poranäytteitä jatkuvasti ottaa”, Kilpeläinen kertoo.

Korkeus lisää haasteita talotekniikalle

Oululainen Putcon toteuttaa Asemantorni 1:teen lvi:n ja ajoneuvojen paikoitustilaan sprinklauksen. Aluepäällikkö Mika Ylisirniön mukaan rakennuksen korkeus tarkoittaa talotekniikalle erityisvaatimuksia: lämmönjakokeskukselle ylimääräistä käyttövedensiirrintä, paineenkorotuspumppua sekä ylimpiin kerroksiin omia syöttövesilinjoja.

Kohteeseen tulee vesikiertoinen lattialämmitys ja jäähdytys.

”Jäähdytys on asuinkohteissa lisääntynyt. Aiemmin sitä ei juurikaan haluttu kustannussyistä, mutta nykyään jäähdytyksen kustannusosuus on maltillinen – ja lisäähän se myös asumisviihtyvyyttä.”

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia