Espoo päätti lähteä mukaan uuden oikoradan suunnitteluun

Tunnin junayhteyden hyväksyminen tarkoittaa samalla kaupunkiradan ja Espoon pohjois- ja keskiosien rakentamisen yhä todennäköisempää toteutumista.

Espoon Mynttilässä on paljon arvokkaaksi luokiteltua metsää. Kuva: Olli Häkämies

Espoo päätti maanantaina lähteä osakkaaksi uutta junayhteyttä suunnittelevaan yhtiöön. Espoon valtuusto äänesti Turkuun nopeampaa junayhteyttä suunnittelevaan yhtiöön mukaan lähtemisestä äänin 63–12.

Turkuun kulkeva nopeampi junayhteys tarkoittaa uusien raiteiden rakentamista Espoosta todennäköisesti Kaupunginkartanon alueen läpi Kirkkonummelle ja Lohjalle ja sieltä Turkuun.

Uusi ratayhteys oikaisisi siis nykyisen rantaradan koukkauksen etelässä Karjaalla ja kulkisi aiempaa suorempaa reittiä Espoosta Turkuun.

Espoo sijoittaisi yhtiöön 10,25 miljoonaa euroa. Yhtiön osakkuus ei vielä tarkoita ratayhteyteen sitoutumista, mutta yhtiöön sitoutuminen kuvaa hyvin poliittista halukkuutta olla mukana hankkeessa.

Espoon ja Salon välisen oikoratayhteyden rakentamisen arvellaan maksavan noin 2,3 miljardia euroa. Salon ja Turun välisen kaksoisradan rakentamiseen arvioidaan kuluvan noin 435 miljoonaa euroa. Liikenne voisi nykyisen suunnitelman mukaan alkaa vuonna 2031.

Mukana hankkeessa ovat myös valtio, Helsinki, Kirkkonummi, Vihti, Lohja, Salo ja Turku.

Tunnin juna edellyttää kaupunkirataa

Päätös on ensilaukaus kaupungin merkittäviin rakennushankkeisiin tulevaisuudessa.

Käytännössä Turun tunnin junan toteutumisen ehtona on pidetty myös kaupunkiradan toteutumista. Kaupunkirata kulkisi nopean Turun junayhteyden vieressä, mutta omilla raiteillaan. Kaupunkiradan tarkka toteutus on vielä suunnitteilla, mutta sen on kaavailtu ulottuvan jopa Lohjalle saakka. Kaupunkiradan toteutuminen mahdollistaisi lähijunaliikenteen toteuttamisen radanvarteen.

Kaupunkirata puolestaan tarkoittaisi samalla myös Espoon rakentamisen painopisteen siirtymistä tulevaisuudessa yhä todennäköisemmin kaupungin pohjois- ja keskiosien koskemattomiin metsiin.

Espoon uusiksi kaupunkiradan lähiliikenteen juna-asemiksi on kaavailtu Histaa ja Myntimäkeä. Vaikka näiden uusien alueiden rakentamisesta päätetään aikanaan kokonaan erikseen, on uuden raideyhteyden suunnittelemisen aloittaminen vahva osoitus halusta toteuttaa suunnitelmat uusista alueista.

Molempiin halutaan rakentaa uusia asuntoja noin 25 000 asukkaalle. Juna tarvitsee käyttäjiä eikä juna-aseman toteuttamista pidetä järkevänä ilman laajaa asuntorakentamista.

Espoon kaupunkirata voisi nykyisten arvioiden mukaan kulkea Espoon keskuksen liepeiltä Lohjalle saakka. Päätös kaupunkiradan toteuttamisesta tullaan kuitenkin tekemään kokonaan erillisenä päätöksenä.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Espoo päätti lähteä mukaan uuden oikoradan suunnitteluun”

Jätä kommentti