Tilanne tutkituissa rakennuksissa on melko hyvä, sillä radonin keskimääräinen pitoisuus niissä oli 73 becquereliä kuutiometrissä. Se on huomattavasti vähemmän kuin suomalaisten asuntojen radonpitoisuus, joka on keskimäärin 94 becquereliä kuutiometrissä.
Tutkimuksessa löytyi kuitenkin myös rakennuksia, joissa radonpitoisuudet olivat selvästi keskimääräistä korkeammat. ”Löysimme tutkimuksessa 55 tällaista rakennusta, mutta välitöntä vaaraa ei ole yhdessäkään niistä. Näissä kohteissa arvioidaan seuraavaksi työskentelyajan ja radonin vuorokausivaihtelu. Näiden perusteella muutamiin rakennuksiin ja tiloihin tehdään lisämittausten jälkeen radonkorjauksia tai niiden tilankäyttöä rajoitetaan”, Senaatin sisäolosuhteiden erityisasiantuntija Risse Koponen sanoo.
Maaperästä sisäilmaan kulkeutuva radon on suomalaisten merkittävin radioaktiivisen säteilyn lähde, ja siksi sen pitoisuuksia työpaikkojen sisäilmassa pitää seurata. Säteilylain mukaan radonpitoisuus ei saa olla suurempi kuin 300 becquereliä kuutiometrissä tilassa, jossa työskennellään yli 600 tuntia vuodessa.
Säteilylain tavoitteena on, ettei kukaan Suomessa altistu työssään liikaa radonsäteilylle. Työpaikkojen radonmittaukset ovat osa henkilökunnan ja tilankäyttäjien työsuojelua. Radonpitoisuuden selvittäminen kuuluu työnantajan vastuulle.
Radontutkimus on osa Senaatin ennakoivaa työtä parempien sisäolosuhteiden puolesta.
”Teimme tämän ison radontutkimuksen oma-aloitteisesti, koska vastaamme valtion rakennusten hallinnoijana myös niiden mahdollisista korjauksista. Tutkimus tehtiin sisäolosuhdeongelmien nollatoleranssiperiaatteemme mukaan ennakoivasti ja järjestelmällisesti, jotta sen tuloksia on helppo hyödyntää myös jatkossa”, Koponen sanoo.
”Saimme tutkimuksesta paljon hyvää tietoa, jonka perusteella olemme kehittäneet uusia käytäntöjä. Jatkossa liitämme radonselvitykset järjestelmällisesti rakennusten vuosikatsastuksiin. Näin saamme tietoa myös radonarvojen mahdollisista muutoksista ja pystymme paremmin selvittämään, mistä muutokset johtuvat.”
Senaatti suosittelee jatkossa kaikkiin valtion isoihin uudisrakennus- ja korjaushankkeisiin radonputkitusta, joka estää radonia kulkeutumasta maapohjasta sisäilmaan. Radonputkitus parantaa osaltaan myös alapohjan kosteusteknistä toimivuutta.
Koponen esitteli Senaatin tekemää radontutkimusta Sisäilmastoseminaarissa.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Senaatti teki laajan radonselvityksen ja suosittelee radonputkituksia”