Kokeile kuukausi maksutta

Alan vaikuttaja nostaa esiin keinon vähentää uudiskohteiden ylivelkaantumista

Timo Metsola vertaa joidenkin uudisasuntojen kauppaa takavuosien golfosakkeiksi, joita ei saatu kaupaksi kuin maksamalla ostajalle.

Timo Metsola tuo rohkeasti esiin näkemyksiään. Kuva: Akseli Valmunen / HS

Asuntorakentaminen ja siihen myönnetyt rakennusluvat ovat romahtaneet, eikä uutta nousua toistaiseksi ole näkypiirissä edes suurimmissa kasvukeskuksissa, kirjoittaa Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola uudessa blogitekstissään.

Tämä artikkeli on tilaajille

Kirjaudu sisään

Kokeile nyt 1 kk veloituksetta!

Ryhmätilaus digi (+printti)

Ryhmätilaus sisältää haluamasi määrän käyttäjätunnuksia digiin (+printtilehtiä) yhdellä laskulla.

Yksittäistilaus printti+digi

Tilausjakso valittavissa 6/12 kk, myös määräaikaisena.

Yksittäistilaus digi

Tilausjakso valittavissa 3/6/12 kk.

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Alan vaikuttaja nostaa esiin keinon vähentää uudiskohteiden ylivelkaantumista”

  1. Metsola puhuu erittäin tärkeästä teemasta. Lainaan tähän hänen puheenvuorostaan osan;
    ”Aiemmin rakennusliikkeet saivat asunnoistaan jopa satumaisen kovia hintoja, kun suuri yhtiölaina painoi varsinaisen kauppahinnan alas ja asunnon todellinen hinta hämärtyi. Lisäksi taloyhtiölainoissa oli usein aluksi muutama vuosi lyhennysvapaata, jolloin todelliset asumiskustannukset hämärtyivät myös. Asunnon hinnan näennäisen halvaksi taikova kokonaisuus viimeisteltiin tonttirahaston vuokratontilla, jonka vuokrankorotus- ja lunastusehtoja ostaja ei ymmärtänyt tai edes kunnolla tiennyt.”

    Mielestäni kyse ei ole edes mistään kaukaisuudessa olevasta asiasta.
    Vaan kyse on juuri nyt ajankohtainen teema!

    Osa gryndereistä painaa kauppahintaa alas nytkin ja nimenomaan hämärtämällä todellisia asunto-osakekaupan myötä syntyviä taloudellisia sitoumuksia.
    Viimeisimpiä villityksiä lienee energiatoimitussopimukset, joita grynderit tekevät ennen hallinnonluovutusta asuntoyhteisöjen lukuun.

    Rakentamisen aikainen investointi häivytetään vaikkapa hoitovastikkeeseen. Perustajaosakas tietysti toivoo, ettei se ainakaan äkkiä tsekattaessa näyttäytyisi osakkeenostajille rakentamisen aikaisena investointina, joka on rahoitettu tosiasiassa esim. energiatoimittajalta velaksi hankittu maalämpölaitteisto.
    Myytävän yhteisön velkahan tulisi asuntokauppalain mukaan eritellä RS talousarviossa selvästi omaksi eräkseen…

    Esim. maalämpölaitteistojen rakentaminen ja energian toimittaminen sovitaan erillisellä sopimuksella, jossa sovitaan vaikkapa huolto, ylläpito, maalämpöpalvelu ja lunastuskustannukset.
    Investointi häivytetään sopimuksessa lukuisiin eri hintoihin, joihin sovitaan indeksikorotukset, jotka todellisuudessa ovat siis investoinnin lainan korko. Energiatoimitussopimukset voivat ja monta kertaa ovat, luonteeltaan täysin asuntoyhteisöjä sitovia pitkäaikaisia, esim. 25v mittaisia sopimuksia, ilman todellista mahdollisuutta purkaa sopimusta.
    Palvelumaksua ei sopimuksissa avata juuri mitenkään, joten se jää hämärän peittoon, mitä palvelua kuukausittain maksettavalla palvelumaksulla tosiasiassa tuotetaan? Todellisuudessa kyse kuitenkin lienee velan kuukausierästä. Erikseenhän on huoltoon ja energian kulutukseen liittyvät maksut, joten sitähän palvelumaksu ei voi olla…

    Investoinnit ovat asuntoyhteisön koosta riippuen jopa useiden satojen tuhansien eurojen arvoisia hankkeita. Mielestäni tämänkaltaiset investoinnit tulisi ilman muuta käsitellä asuntoyhteisön 1. osakekaupan yhteydessä vähintään valinnaisen vuokratontin vertaisena eränä ja nimenomaan velkana. Lisäksi tämänkaltaiset energiatoimitussopimuksen kustannukset tulisi esittää ilman muuta myös rakennushankkeen kokonaishinnassa, koska sitähän ne ovat.
    RS taloussuunnitelmassahan on tätä varten oma sarakkeensakin…. Ilman lämmitysjärjestelmäähän ei suomessa rakennuslupaa heltiä…

    Haluaisin korostaa, ettei energiatoimitussopimus sinänsä ole mikään moitittava asia.
    Moitittavaa on nimenomaan gryndereiden toiminta asunto-osakkeiden kaupan yhteydessä, jos näitä sopimuksia ei avata osakkeenostajille avoimesti ja läpinäkyvästi.
    Asuntokauppalakihan on -90 luvulla säädetty RS-järjestelmään perustuen ja nimenomaan osakkeenostajien suojaksi näiltä gryndereiden kiemuroilta.

Viimeisimmät näkökulmat