Lvia- ja sammutuslaitteistojen piirrosmerkit on uudistettu – hankkeen taustalla uuden rakentamislain vaatimukset

Rakennustieto on julkistanut uuden ohjekortin, joka esittelee yleisimmät käytössä olevat lvi-, sammutuslaitteisto- ja rakennusautomaatiosuunnitelmissa esitettävät piirrosmerkit. Voisi sanoa, että jo oli aikakin, sillä edelliset perustuivat vuodelta 1978 laadittuun Rakentamismääräyskokoelman osaan D4: Lvi-piirrosmerkit, ohjeet, jota ei sen jälkeen ole päivitetty.

Tällä välin maailma ja etenkin tekniikka – puhumattakaan talotekniikasta – on muuttunut valtavasti eikä alkuperäisissä piirrosohjeissa pystytty ennakoimaan muuttuvaa maailmaa. Silti paine uudistukselle tuli vasta aiempien rakentamismääräysten kumoamisen ja Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen myötä.

Vuonna 2018 tilanne meni lopullisesti uusiksi, kun koko rakentamismääräyskokoelma kumottiin. Toki tavallisimmat piirrosmerkit, kuten hana, ovat pysyneet aikojen saatossa pitkälti ennallaan, mutta uusillekin on ollut jo tarvetta tekniikan kehittymisen ja monimutkaistumisen myötä.

Rakennustiedon LVI-kortistosta ja TalotekniikkaRYL:stä vastaava tuotepäällikkö Kosti Kuronen tuli hankkeeseen mukaan vuonna 2022 ja vei sen maaliin Rakennustiedon osalta. Tässä vaiheessa ohjekortin työstämistä varten perustettu toimikunta oli jo päättänyt, että ohjekortissa esitettävät tunnukset, nimet ja numeroinnit yhtenäistetään RAVA3Pro-hankkeessa tehtävien tuoteosakoodistojen mukaisiksi.

”Ohjeessa esitettävät yleistunnukset, yleisnimet ja numeroinnit ovat täysimääräisesti lvi- ja rakennusautomaatio-tuoteosien, versioiden 1.0 mukaiset. Ohje on tarkoitettu ja on hyödyllinen kaikille, jotka työssään lukevat tai tekevät teknisiä piirustuksia”, Kuronen huomauttaa.

Nyt piirrosmerkit myös synkronoidaan tärkeimpiin suunnitteluohjelmiin, kuten Magicadiin ja Cadmaticiin . Niissä on omat ”Suomi-kirjastot ”, jotka ovat käyttäjille tarkoitettuja symbolikirjastoja, joihin synkronointi toteutetaan.

Ennen uusia piirrosmerkkejä suunnittelutoimistot ovat luoneet tai käyttäneet omia symboleja sellaisille toimilaitteille, joille ei ole ollut piirrosmerkkiä. Nyt nämäkin merkit vakioidaan.

Rakennustiedon uuden ohjekortin: RT 103684 LVIA- ja sammutuslaitteistojen piirrosmerkit merkityksestä saatiin taustatietoa Rakennustiedon aamukahvisarjan webinaarissa, joka avasi piirrosmerkkien roolia osana isompaa kokonaisuutta. Ohjekorttia alettiin työstämään jo ennen RAVA3Pro -hanketta, mutta se linkittyy hankkeeseen siten, että RAVA3Pron taustalla on vaatimus koneluettavista rakennuspiirustuksista ja suunnitelmista, mihin synkronoidut piirrosmerkit antavat paremmat eväät.

Vuosikymmenien kokemuksella uudistuksen kimppuun

Helsingin rakennusvalvonnan talotekniikkayksikön tarkastusinsinööri, DI Juha Likonen on toiminut LVI-ohjekorttihankkeen taustalla toimineen toimikunnan puheenjohtajana. Hän muistelee ja uransa alkuvaiheissa 1980-luvulla saaneensa käsiin D 4:sen, joka silloin oli vielä varsin tuoreehko.

Lisäksi Helsingin kaupungilta löytyi satavuotiaat ohjeet vesi- ja viemärijohdoille, eli jo silloin lvi-teknisille laitteille ja osille oli jonkinlaisia standardoituja piirrosmerkkejä tarjolla, jopa värillisinä.

”Kesäkuussa 2021 aloitimme työt uudistuksen parissa. Päädyimme kuitenkin odottelemaan muiden – kuten RAVA3Pro – hankkeiden etenemistä, ettemme olisi joutuneet tekemään turhaa ja päällekkäistä työtä.”

Toimikunnan viimeinen kokous pidettiin syyskyyn 19. päivä 2023 ja piirrosmerkkien julkistus oli 14.12. 2023. Käytännössä siitä asti niitä on voitu hyödyntää ja käyttää, mutta mikä tekee piirrosmerkeistä niin tärkeitä?

Likonen kertoo, että rakennusvalvonnoissa nähdään kymmenien eri tahojen laatimia suunnitelmia, joten merkintöjen yhtenäistämisen tarve on suuri. Se helpottaa suunnitelmien luettavuutta, valvontaa, mutta myös muiden osapuolten tekemistä, kuten esimerkiksi urakkalaskentaa.

”Yhtenäiset esitystavat helpottavat myös viranomaistyöskentelyä”, Likonen huomauttaa.

Painetta yhtenäistämiseen tuli RAVA3Pro-kehityshankkeen myötä

”Neljä vuotta sitten ryhdyimme tietomallien osalta miettimään, millä tavalla esitämme linjasäätöventtiilin, paloventtiilin tai vaikka lämpötila-anturin. Datapuolella on ensiarvoisen tärkeää, että tieto on vakioidussa paikassa vakiomuodossa ja siinä on sallittujen arvojen lista”, kehityspäällikkö Markus Järvenpää Granlundilta kertoo.

”Mallinnuksessa käytetty yleisnimi kertoo silloin selvällä suomen kielellä rakennusalan ammattilaisten ymmärtämin termien, mitä kukin objekti eli tuote tietomallissa tai suunnitelmassa esittää.”

Järvenpää huomauttaa, että sillä on toki omat puutteensa, kun lähdetään tekemään talotekniikan kaiken kattavaa kokonaisuutta. On huomattu, että aika laajasta potista on kyse, vaikka tässä yhteydessä oli kyse vain lvi:n, rakennusautomaation ja sammutuslaitteistojen 2D-symboleista.

Järvenpää peilaa talotekniikkaa RAVA3Pron osalta. Nyt valmistuneet piirrosmerkit pohjautuvat hankkeeseen sisältyvien LVI-tuoteosa ja rakennusautomaatio-tuoteosa -koodistoihin. Sen lisäksi kokonaisuus kattaa vastaavat tuoteosakoodit sähkölle ja talotekniikalle.

”IFC-tietomalleissa (= Industry Foundation Classes, eli rakennusmallien tietomallipohjainen tiedosto, jolla voidaan siirtää tietoa eri järjestelmien välillä) tarvitsemme tarkat määritykset sille, missä tietojen pitää olla, mitkä ovat sallittuja arvoja ja mitä datatyyppiä ne ovat. Silloin astuvat kuvaan tietosisältömäärityskokonaisuudet”, Järvenpää kertoo.

”Kaikki muut tähän kokonaisuuteen liitoksissa olevat asiat, kuten 2D-symbolit, kannattaa olla synkronissa tämän kanssa. Jos meillä on pitkä lista vakioituja arvoja siitä, miten tuoteosat ilmaistaan, niin olisi järjetöntä, mikäli symbolikirjastomme olisi ristiriidassa näiden kanssa.”

Symbolikirjasto on julkistettu yhteentoimivuusalustalla, joka on kansallinen. Sieltä löytyy muun muassa LVI:n tuoteosaperusteiset IFC-tietomallin ominaisuusryhmät ja ominaisuudet sekä yli 400 yleisnimeä LVI-tuoteosille.

”RAVA3Pro-hankkeessa vakioitiin yleisnimet kaikille talotekniikan tuoteosille ja samalla hoidimme myös sen toisen osuuden suunnitelmista. Eli sen lisäksi, että sieltä löytyy vakioitu symboli kullekin osalle, niin on tärkeää, että se lyhenne, mitä ne suunnitelmat, kaaviot ja luettelot vilisevät, on vakioitu arvo”, Järvenpää painottaa.

Jokaisella yli 800 talotekniikan tuoteosalla on uniikki yleistunnus, mikä harmonisoi huomattavasti niitä mittaviivoja, mitä suunnitelmissa ja kaavioissa on, samalla tavalla kuin 2D-symbolit. Kaiken tämän datan voi ladata halutessaan myös excel-muodossa.

Koodistoa on hierottu todella isolla konsortiolla ja se on hyvin kattava, vaikkei ehkä 100-prosenttinen. Vaikka sivustolle lukee, että kyse on luonnosversioista, ovat ne todellisuudessa jo viralliset ja käytännössä lukitut versiot.

”Tuoteosakoodiston tärkeys nousee siitä, että tällaiset isot kokonaisuudet ovat järkevästi käytössä. Kun siihen rakennetaan päälle, sivuhaaraksi ja lisäominaisuuksiksi erilaisia toimintoja, kuten nämä 2D-symbolit, niin on todella järkevää sitouttaa ne toisiinsa, ettei meillä ole rinnakkaisia todellisuuksia samasta asiasta”, Järvenpää painottaa.

Järvenpää iloitseekin, että Rakennustiedon johdolla laadittu 2D-symbolikokonaisuus tukee täysimääräisesti kansalliseksi vaatimukseksi nousevaa tuoteosakoodistoa.