Mittavat saneerausinvestointitarpeet varjostavat vesihuoltoalan uudistumiskykyä

Tietoa kirjoittajasta Osmo Seppälä
ROTI 2021 -Yhdyskuntatekniset järjestelmät -paneelin puheenjohtaja Toimitusjohtaja, Vesilaitosyhdistys
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Vesihuolto on koronapandemiavuoden aikana osoittanut tärkeytensä meidän kaikkien päivittäisessä elämässämme. Vesihuoltopalvelut ovat vastoin pahimpia pelkoja toimineet maassamme myös pandemian aikana moitteettomasti. Se on osoitus vesihuoltolaitosten kyvystä varautua myös pitkiin ja vaikeisiin poikkeustilanteisiin. Laitokset ovat kuitenkin joutuneet koville ja henkilöstön jaksamista on koeteltu.

Vuodesta 2007 lähtien toteutetuissa ROTI-selvityksissä vesihuolto on joka kerta saanut yhdyskuntatekniikan osa-alueista huonoimmat kouluarvosanat. Syyt välttäville arvosanoille ovat pääosin olleet aina samat. Riittämättömät investoinnit erityisesti vesihuoltoverkostojen uudistamiseen ja tästä johtuva korjausvelan kasvu toistuvat raporteissa. Alan vähäistä uudistumista ja suuren laitosjoukon toiminnan tason vaihtelua on myös pidetty ongelmana.

Niinpä ei yllätä, että tuoreessa ROTI-raportissa vesihuollon valtavat investointitarpeet ovat taas ykkösuutinen. Tällä kertaa päätelmien katteeksi on saatu varsin kattavaa valtakunnallista tietoa parin seuraavan vuosikymmenen aikana tarvittavista investoinneista. Arviot ovat pysäyttäviä. Kokonaisinvestoinnit pitäisi vuositasolla kaksinkertaistaa ja verkostojen saneerausinvestoinnit jopa nelinkertaistaa. Kiristyvät viranomaisvaatimukset saattavat vielä huonontaa lukuja. Mikä pahinta, tarpeen arvioidaan jatkavan kasvuaan vielä parinkymmenen vuoden jälkeenkin.

Kunnat ja valtio voisivat näennäisesti huokaista helpotuksesta, koska vesihuollon investointeja ei tarvitse rahoittaa verovaroin vaan asiakasmaksuin. Asiakkaat ovat kuitenkin samoja kuin veronmaksajat, joten ymmärrettävästi väistämättömät vesimaksujen korotukset tekevät kipeää ja aiheuttavat purinaa. Tulevina vuosina punnitaan, miten tärkeänä vedenkäyttäjät ja paikalliset päättäjät pitävät toimintavarmoja ja turvallisia vesihuoltopalveluja.

Investointihaasteista huolimatta vesihuoltoalan pitäisi pystyä uudistumaan ja kehittymään. Perustoiminnan saaminen kaikkien laitosten osalta hyvälle ja vaatimusten mukaiselle tasolle on vasta ensimmäinen askel. Uutta ajattelua, innovatiivisuutta ja toiminnan uudistumista kaivataan myös niiltä laitoksilta, joilla perustoiminnot ovat jo varsin vakaalla ja hyvällä tasolla. Edelläkävijöiden ja suunnan näyttäjien pitää myös kehittyä ja uudistua koko alan parhaaksi.

Juuri käynnistynyt Kansallinen vesihuoltouudistus antaa toivoa, että muutos parempaan on alkamassa. Uudistus ei tapahdu ilman konkreettisia toimenpiteitä, eikä kukaan tee uudistusta alan puolesta. Kaikkien alan toimijoiden on osallistuttava – vesihuoltolaitosten, kuntien, järjestöjen, ministeriöiden ja muiden valtion viranomaisten, alan konsulttien ja muiden yritysten, koulutus- ja tutkimuslaitosten. Vapaamatkustajia ei valitettavasti ole.

Alan uudistuminen ja kasvavan investointitarpeen hoitaminen eivät ole toistensa vaihtoehtoja, vaan ne täydentävä toisiaan. Resurssipohjan ja osaamisen vahvistaminen parantaa myös taloudellisia toimintaedellytyksiä. Digitalisaation, tiedonhallinnan ja omaisuudenhallinnan kehittäminen mahdollistavat saneerausinvestointien tehokkaan kohdentamisen.

Suomi on vesihuollossakin pieni maa, mutta meillä on hyvää osaamista, ja puhaltamalla yhteen hiileen pystymme uudistumaan ja kääntämään haasteet mahdollisuuksiksi. Asetetaan tavoitteeksi maailman toimivin vesihuolto.

Osmo Seppälä

ROTI 2021 -Yhdyskuntatekniset järjestelmät -paneelin puheenjohtaja

Toimitusjohtaja, Vesilaitosyhdistys

ROTI 2021 kokoaa yli 120 asiantuntijan näkemykset Suomen rakennetun omaisuuden tilasta ja sen kehitystarpeista.

Seuraa meitä verkossa!

www.roti.fi/blogit

www.twitter.com/ROTI2021

www.facebook.com/ROTI2021

www.roti.fi

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Mittavat saneerausinvestointitarpeet varjostavat vesihuoltoalan uudistumiskykyä”

  1. Poliittinen johto ei lue rakennuslehteä. Tarkoituksesi on hyvä ja vesi-infra on ehdottoman kriittistä. Lukijakunta ei vaan ikävä kyllä pysty vaikuttamaan kotimaiseen infraan tehtäviin investointeihin ja hallituksella on kiire löytää seksikkäämpiä rahankäytön kohteita.

  2. Poliittisella johdolla ja neuvoskanslialla on aivan liian kapea käsitys rakentamisesta, se nousee esille kaikissa tilanteissa joissa he arvioivat rakentamista. Poliittinen johto saa tarvittavan rakennusjargonin ainekset aivan liian pieneltä joukolta alan vaikuttajia. Se näkyy todella ylimalkaisissa otsikkotason kommentoinneissa ja kompurointeina, kun sanat on annettu suuhun. Se on jotenkin aika mielenkiintoista ja taas toisaalta surullista, koska kysymyksessä on melko merkittävä kansallinen varallisuus millä tahansa mittarilla katsottuna.

Jätä kommentti

Viimeisimmät näkökulmat