Maarakennusalan kustannukset jatkoivat nousuaan maaliskuussa

Maarakennusalan kustannusten nousu jatkui myös kuluvan vuoden maaliskuussa, mutta nousuvauhti hidastui hieman edelliskuusta. Kustannusten kokonaisindeksi nousi edelliskuukaudesta 0,3 prosenttia ja 8,0 prosenttia vuoden 2011 maaliskuusta. Kuukautta aiemmin kustannukset kipusivat edelliskuusta 1,4 prosenttia ja vuotuinen nousuvauhti oli 7,8 prosenttia. Nämä tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen maarakennusalan kustannusindeksistä.

Rakennusyritysten liikevaihdon kasvutahti kiihtyi 18 prosenttiin

Rakennusyritysten liikevaihto jatkoi kasvuaan tammikuussa 2012. Koko rakentamisen liikevaihto kasvoi viime tammikuussa 18,3 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen aikaan. Kasvutahti on kiihtynyt, sillä joulukuussa vuotuinen kasvuvauhti oli 12,7 prosenttia ja marraskuussa 10,5 prosenttia. Nämä seikat käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakentamisen liikevaihtokuvaajista

Tarasti: Tuulivoiman edistäminen siirrettävä poliitikoille

Suomi on tuulivoimarakentamisen kehitysmaa. Tilanteen muuttamiseksi tuulivoiman edistäminen tulee siirtää poliittiselle tasolle, koska asiantuntijatasolla kukin viranomainen keskittyy vain omaan alaansa eikä tuulivoimalle saasteettomana energiana anneta sille kuuluvaa painoarvoa, toteaa ministeri Lauri Tarasti, joka luovutti Tuulivoimaa edistämään -selvityksensä elinkeinoministeri Jyri Häkämiehelle eduskunnassa 13.4.2012 järjestetyssä seminaarissa.

Energiateollisuus pitää tuulivoiman lisäämistavoitetta vaikeana saavuttaa

Nykyisessä toimintaympäristössä on vaikea saavuttaa kunnianhimoista tuulivoiman lisäämistavoitetta vuoteen 2020 mennessä. Tämän osoittaa selvästi juuri julkistettu selvitys tuulivoimarakentamisen esteistä ja niiden poistamisesta Suomessa, Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen sanoo. Hänen mukaansa ministeri Lauri Tarastin tekemä selvitys nostaa hyvin esiin ne hallinnolliset kipupisteet, joihin monet tuulivoiman rakentamissuunnitelmat ovat nykyisessä toimintaympäristössä törmänneet.

Uusimaa hyötyy eniten vaalikauden liikenneinvestoinneista

Uusimaa hyötyy maakunnista eniten tämän vaalikauden liikenneinvestoinneista. Hallitus on hyväksynyt yhteensä miljardin euron rahoituksen. Kaikkiaan väyläinvestointien lasketaan kasvattavan suuren yritysjoukon liikevaihtoa noin 2,6 miljardilla eurolla ja lisäävään työvoiman kysyntää 15800 henkilötyövuodella. Uudenmaan osuus vaikutuksista on 34 prosenttia, ilmenee valtioneuvoston liikennepoliittisesta selonteosta.

Ruukki etsii ideoita meluesteiden suunnitteluun

Rautaruukki järjestää liikenteen meluhaittoja vähentävien meluesteiden suunnittelu- ja ideakilpailun. Kilpailu on suunnattu arkkitehdeille, suunnittelijoille, rakentamisen ammattilaisille sekä opiskelijoille. Ulkonäöllisten seikkojen lisäksi kilpailun tarkoituksena on kerätä kehitysideoita valmistukseen, asennukseen, esteiden rakenteeseen sekä tekniseen toimivuuteen. Kilpailu järjestetään Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Se alkaa huhtikuun 10. päivänä ja päättyy 31. toukokuuta

Osaurakointimalli soveltuisi parhaiten Pisara-radan toteutukseen

Soveltuvin toteutusmalli Pisara-ratahankkeelle on budjettirahoitettu ja tilaajajohtoinen projekti, joka toteutetaan alan suurissa investointihankkeissa varsin yleisellä osaurakointimallilla vahvan tilaajajohtoisen projektiorganisaation johtamana. Kokonaisvaltaiset rahoituksen sisältävät toteutusmallit eivät sovellu Pisara-hankkeeseen. Näin laajan hankkeen kokonaisvastuu ja riskien siirto ei ole järkevästi ratkaistavissa ilman, että riskivaraukset nostaisivat kohtuuttomasti kustannuksia. Tämä kävi ilmi Liikenneviraston, Helsingin kaupungin ja Rakli ry:n alkuvuodesta 2012 järjestämässä hankintaklinikassa.

Kolme Fortumin yksikköä pääsi Venäjällä yhteistoteutushankkeiksi

Venäjän talousministeriö on hyväksynyt kolme Fortumin venäläisen tytäryhtiön OAO Fortumin uutta voimalaitosyksikköä yhteistoteutushankkeiksi (Joint Implementation): yhden Chelyabinsk CHP-3:n yksikön ja kaksi yksikköä Nyagan GRES -laitokselta. Nämä yksiköt ovat osa Fortumin laajaa 2,3 miljardin euron investointiohjelmaa Venäjällä, mikä lisää sähköntuotantokapasiteettia noin 2400 megawattia vuoden 2014 loppuun mennessä. Kokonaiskapasiteetiltaan 1052 megawatin sähköntuotantoyksiköt vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä yhteensä 1,4 miljoonaa tonnia vuoden 2012 loppuun mennessä.