”Tuen hyöty menee aika pitkälti muualle kuin Suomen kansantalouden tukemiseen”, Karves sanoo.
Uudispuolen rakentajat eivät Karveksen mukaan osaa korjausrakentamista, joten työvoiman siirtyminen uudisrakentamisesta korjaamiseen on vähäistä. Virossa puolestaan on korjaamisen osaajia, joten ulkomaisen työvoiman osuus kasvaa. Edellisen korjausavustuksen tuoman kysyntäpiikin jälkeen kysyntä laski, mutta hinnat eivät hänen mukaansa laskeneet.
”Avustuksen tuoma kysyntäpiikki ei tuo pysyviä työpaikkoja. Piikkiin haetaan työvoimaa muualta. Kysynnän puutteen ongelma on uudispuolella, ja sinne korjaamisen avustukset eivät auta.”
Pääkaupunkiseudun korjauskohteissa purku- ja laattamiehet ovat Karveksen mukaan valtaosin ulkomaisia, joten kaiken kaikkiaan ulkomaisen työvoiman osuus on yli puolet. Hänen mukaansa määrä on kyselyjen antamaa kuvaa korkeampi.
Avustuksen saadakseen monet taloyhtiöt tekevät Karveksen mukaan päätöksiä kiireellä, mikä näkyy suunnittelun laadun heikkenemisenä. Lisätyöt nostavat töiden lopullista hintaa. Toisaalta huhu korjausavustusten tulosta lopettaa korjauspäätösten tekemisen monissa taloyhtiöissä. Tukipäätösten kiihdyttämät korjaukset osuvat sitten samaan sumaan.
”Tuki aiheuttaa markkinahäiriöitä. Tuen pitäisi olla jatkuva, jos korjaamista haluttaisiin välttämättä tukea. Se pitäisi myös kytkeä kansallisiin tavoitteisiin, esimerkiksi rakennuksen tuottamien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.”
Karves Yhtiöt Oy on korjausrakentamisen konsulttitoimisto, jossa työskentelee 44 henkeä. Yhtiön liikevaihto on noin 4,5 miljoonaa euroa.
Tuki kiihdyttänyt markkinoita
Myös Foreconin asiantuntija Pekka Pajakkala pitää todellisena riskiä, että korjaamisen tukien kiihdyttämillä markkinoilla hinnat nousevat ja asukkaille tarkoitettu hyöty hukkaantuu kustannusten nousuun. Valtion tuen avulla käynnistetään taloyhtiöissä yli 1,5 miljardin euron korjaushankkeet. Korjaamisen käynnistysavustusta myönnettiin viime vuonna 15 ja tänä vuonna 140 miljoonaa euroa.
Pajakkalan mukaan korjaamisen vilkkaus näkyy Rapal Oy:n seuraaman aliurakoitsijoiden tarjoushalukkuuden vähenemisenä. Aliurakoitsijoiden tarjoushalukkuus on pudonnut pääurakoitsijoiden lukeman alapuolelle, kun tilanne on normaalisti päinvastoin.
”Helsingin kerrostalojen osuus koko maasta on 41 prosenttia, joten 140 miljoonasta eurosta tulee tänne merkittävä osa. Tukien yhteydessä hintojen nousu on aika tyypillistä. Tukien saamiseksi urakkasopimukset on tehtävä tämän vuoden aikana. Siksi sumaa voi vielä syntyä”, Pajakkala arvioi Rakennuslehden ja Ruukin järjestämässä seminaarissa.
Katso Rakennuslehden verkkosivuilta, miten Pekka Pajakkala arvioi videolla tukien vaikutusta korjaamisen hintoihin ja Kim Karves sekä Aro Systems Oy:n liiketoimintapäällikkö Jouko Holmberg keskustelevat videolla putkiremonttien tekotavoista ja hinnoista.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Korjausrakentamisen asiantuntija: Tuki nostaa hintoja ja lisää ulkomaista työvoimaa”
NIIN KERTOKAA Taloyhtiöille että tekevät suunnitelmat loppuun saakka nyt harvoin edes kaikkia rakennesuunnitelmia vain työselityksessä teksti ei saa porata ennen kuin rakennesunnittelija tarkastanut tilanteen suunnitelmat pitäisi olla jo urakkalaskennassa ei se nosta työn hintaa vaan laskee kun valmiina tarjouspynnösssä.
lisäksi valtiovallan unohdettava pikaiset avustukset pitää sijoittaa vuosia eteen päin ketään taloyhtiö ei kerkiä suunnitella asioita muutamassa kuukaudessa suunnittelijat eivät riitä sekä tulee rakennusvalvonnan ajanpuute vastaan.
Kaikki avaustukset pois asuinrakentamisesta ja saneerauksesta. Hissituki ensimmäisenä poistettava. Suora veromaksajien maksamaa tukea hyvin tuottaville hissiyhtiöille.