Laadusta keskusteltiin tällä viikolla monessa rakentamisen seminaarissa. Siitä puhe, mistä puute, voisi todeta.
”Jos suomalainen asunto olisi auto, niin se olisi Toyota Avensis. Hieman kallis, mutta kaikin puolin hyvä. Muuta ei olisi edes tarjolla, koska normit estävät halvempien mallien tekemisen.” Näin maalaili maanantaina Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti RIL:n seminaarissa Oulussa suomalaista, normiohjattua rakentamista.
Niinpä. Jos asunto todella olisi Toyota, niin se luovutettaisiin ilman pitkään narinalistaa eivätkä asentajat juoksi pitkin vuotta korjailemassa ohjausjärjestelmiä ja ilmastointia kuntoon. Takuuaikakin olisi pitempi kuin mitä nyt rakentamisessa annetaan.
Valitettavasti suomalainen asunto ei ole Avensis, Lexuksesta puhumattakaan, vaan vain Skoda.
Onko nelonen hyvä vai huono arvosana?
Kaikkein tylyin teollisuuden seminaarissa oli Rakennusteollisuus RT:n puheenjohtaja, YIT:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi. Hän nimitti laadun puutetta rakentamisen sairaudeksi.
Rakentajat itse eivät välttämättä edes tunne oireita, sillä alan omat Ralan palautearviot antavat laadusta arvosanan 4, kun 5 on maksimi. Siinä mitataan kuitenkin vain prosessin laatua, ei itse lopputuotetta.
Kiviniemi muistutti, että kun kymmenen vuotta sitten YIT:n tapaturmataajuus oli 120, niin silloin yrityksessä kuviteltiin, että työturvallisuus on hyvää nelosen tasoa. Nyt kun taajuus on saatu vain kymmenesosaan siitä, se ei tyydytäkään, koska muun muassa Skanska on osoittanut, että lähes nollakin on mahdollinen.
Työturvallisuudessa paraneminen vaati tällaisia edelläkävijäyrityksiä sekä tinkimätöntä turvallisuuskulttuuria, joka yhdistyi mitattaviin tavoitteisiin. Laadun osalta sellaisia mittareita ei vielä ole, mutta ne voisivat Kiviniemen mukaan olla esimerkiksi reklamaatiokustannukset, asiakastyytyväisyys tai asiakkaiden suositusindeksi.
Onko tulos ainoa arvo, jolla on oikeasti merkitystä?
Kiviniemen ja ehkä koko alankin kaipaama kulttuurivallankumous ei onnistu ilman arvojen ja johtamistapojen muuttamista. Esimerkiksi YIT:n kohdalla se tarkoittaa Kiviniemen mukaan sitä, että sellaiset arvot, kuten välittäminen, vastuullisuus, ammattiylpeys, lupausten pitäminen, asiakkaan kuuleminen, yhteistyö ja avoimuus pitäisi saada tasapainoon yrityksen perinteisen tulos tai ulos -maineen kanssa. Jos YIT:ssä johtaja ei ole tehnyt vaadittua tulosta, niin hallitus ei ole hetkeä pidempään kuunnellut selityksiä.
Voisiko sama tiukkuus kohdistua laatuun? Ruotsalaisyrityksissä työturvallisuus saatiin kuntoon sillä, että toimitusjohtajalle ilmoitettiin tylysti, että joko luvut paranevat tai mies vaihtuu. Työturvallisuus oli siitä hetkestä lähtien ensimmäinen asia, mistä kokoukset aloitettiin. Isokin työmaa saatettiin seisauttaa vakavan tapaturman jälkeen.
Kiviniemi muistutti, että julkistettujen arvojen todellinen paino punnitaan siinä, mihin kohdistetaan resursseja, ketä rekrytoidaan tai keitä irtisanotaan tiukoissa tilanteissa.
Vaivaako asennevamma (ylä)päätä?
Niin Kiviniemi kuin moni muukin on sanonut, että laadun tekeminen on pitkälti asenteista kiinni. Matinkylän Huollon toimitusjohtaja Mikko Peltokorpi totesi Ralan tilaisuudessa torstaina, että kyse on pitkälti ylimmän johdon asennevammasta. Hän on kirjoittanut kolumninkin tästä aiheesta otsikolla: Johtaja Mäkelä, rakentamisenne laadussa on ongelmia.
Tätä mahdollista asennevammaa ei näkynyt tai ainakaan näytetty RT:n tilaisuudessa. Kun Kiviniemi kysyi, ketkä sitoutuvat laadun parantamiseen, kaikkien toimitusjohtajien kädet nousivat ylös.
Lupauksia tärkeämpää on se, miten tämä tulee näkymään yritysten arjessa: mikä asia muuttuu. Sitä Kiviniemikin kehotti kaikkia pohtimaan kotiläksynään.
Muutosta ei tapahdu ellei muuteta käytäntöjä ja näihin käytäntöihin sitouduta joka päivä. Ikkunavalmistaja Inwidon toimitusjohtaja Timo Luhtaniemi muistutti, että insinöörit ovat hyviä laittamaan asioita paperille. Kovien tavoitteiden vieminen käytäntöön on kuitenkin puuduttavaa, jokapäiväistä toimintaa. ”Lisäksi pitää olla mittarit ja tavoitteet, muuten on vaikea saada mitään aikaan.”
Inwido on ottanut Toyotan mallin mukaan lähtökohdakseen lean-johtamisen periaatteet, jolla parannetaan samaan aikaan sekä laatua että tuottavuutta.
Onko helpompi kuolla kuin muuttua?
Brändiasiantuntija Marco Mäkinen TBWA Helsingistä muistutti, että lupausten tekeminen on helppoa, mutta niiden toteuttaminen on todella vaikeaa. Tutkimuksen mukaan 89 prosenttia ihmisistä ilmoitti sydänkohtauksen jälkeen olevansa valmis elämäntapojen muutokseen, mutta vain 17 prosenttia sen myös teki.
”Moni voi kyllä yrittää muutosta, mutta uusia käytäntöjä pitää toistaa vähintään 66 päivää ennen kuin muutoksesta tulee pysyvä”, Mäkinen sanoi.
Rakennusyrityksiä ei voi pakottaa muuttumaan kuoleman pelolla, sillä nykyiselläkin laadulla tulokset ovat olleet ihan tyydyttävät. Kiviniemi tosin muistutti, että katteet ovat vain samaa prosenttiluokkaa kuin vuositakuukustannukset, joten pelkästään laatua parantamalla kate olisi mahdollista tuplata ja toiminnan laatua ja sitä kautta tuottavuutta parantamalla potentiaalia oli paljon enempäänkin.
Kuten Peltokorpikin huomautti, ensimmäiseksi johtajien on muutettava itseään ja omia käytäntöjään. Sen jälkeen muutosta voi lähteä hakemaan työmaalta. Tekijöiden asenteita ei tarvitse itse asiassa edes muuttaa vaan vain vahvistaa, sillä eri tutkimusten mukaan sekä työmiehet, työnjohto että suunnittelijat kokevat saavansa suurinta tyydytystä hyvin tehdystä työstä. Kukaan ei halua päästää huonoa työtä käsistään. Hyvän tekemiselle pitää antaa tilaisuus ja poistaa sitä rajoittavat esteet.
Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemen mukaan työntekijät ovat vuosikymmenten mittaan kyynistyneet erilaisiin laatuohjelmiin. Silti hänkin uskoi, että sinnikkyys auttaa, koska se toimi työturvallisuuden parantamisessakin.
”Hiljaisen hyväksynnän kulttuuri saadaan kitkettyä pois, kun asioita tehdään sinnikkäästi uudella tavalla ja uudella asenteella”, hän sanoi.
Onko pakko ostaa halvalla kuin sikaa säkissä?
Yksi keskustelussa esiin noussut este on julkisten hankintojen laki, joka johtaa veriseen hintakilpailuun ja pakottaa ottamaan töihin halvimman hinnan antajan riippumatta siitä, mikä on tämän osaamisen taso. Hankintalakia ollaan vasta muuttamassa niin, että huonot referenssit riittäisivät perusteluksi hylätä urakoitsija kilpailusta.
Toimitusjohtaja Teija Ojanperä VAV Asunnot Oy:stä sanoi, että ongelma koskee erityisesti korjausrakentamista ja sen työnjohtamista.
Peltokorpi sanoi, että ennen hyvän vastaavan mestarin tunnuspiirre oli se, että hän toi mukanaan tutut työmiehet, joiden osaamiseen ja henkilökemian toimimiseen hän oli oppinut luottamaan.
”Nyt pahimmillaan mestarikin haetaan lehti-ilmoituksella ja Virosta tulee työmiehiä, joita kukaan ei tunne. Virolaisia saa kolme yhden suomalaisen hinnalla. Joukossa on hyviäkin, mutta onko kaikilla osaaminen oikealla tasolla ja meneekö tilaajan ja mestarin viesti aina ymmärrettävästi tekijälle saakka, onkin sitten toinen juttu.”
VAV on joutunut lisännyt valvontaa ja suunnittelijayhteistyötä parantaakseen laatua. Tärkeintä Ojanperän mukaan on, että tekijät ymmärtävät työnsä merkityksen.
”Ei ole samantekevää, kokeeko työmies, että hän on vain saumaamassa laattoja vai rakentamassa vanhuksille palvelutaloa.”
Vuorovaikutustaidoistakin olisi apua. ”Käyttäjä saattaa mitata lopputuloksen onnistumista mittaamalla kylpyhuoneen saumojen leveyksiä. Jos ne ovat millinkin liian leveät, saattaa hän haukkua koko korjaushankkeen epäonnistuneeksi”, Peltokorpi totesi. Oikealla tiedottamisella tällaisia törmäyksiä tulisi vähemmän.
Miksi viimeistelyvaiheessa pilataan kaikkien rakentajien maine?
Toimitusjohtaja Arto Lehtonen Inlookista huomautti, että viimeistelyn laatua voisi parantaa lisäämällä tekijöiden osaamista koulutuksen kautta.
Isompi ongelma on kuitenkin se, että tekijöille ei anneta aikaa tehdä työtänsä kunnolla. Lehtosen mukaan viimeisten urakoitsijoiden selkänahasta revitään ne aikatauluviiveet mitä aiemmassa vaiheessa on päässyt syntymään. Tämä näkyy sitten viimeistelyssä, mutta kaikkein isoimmat kustannukset ovat aiheutuneet jo sitä ennen toiminnallisessa laadussa olevista puutteista. Töitä saatetaan tehdä samaan aikaan kuin suunnitelmia tai jo valmista työtä saatetaan joutua purkamaan moneenkin kertaan, kun aliurakoitsijat tekevät töitään väärään aikaan.
Näkyvä laatu on niin Lehtosen kuin Raklin puheenjohtaja Timo Steniuksenkin mukaan vain jäävuoren huippu. ”Operatiivisten riskien toteutuminen on monesti maksanut paljon enemmän, kun koko prosessi on ollut sekaisin”, Stenius sanoi.
Management by Perkele
Se joka haluaa tietää, miten syntyy tinkimättömän hyvää laatua, voi käydä katsomassa kehutun elokuvan Whisplash. Laatua kyllä syntyy, kun sitä vaaditaan ruoskan ja kirosanojen voimin.
NCC:n hankekehitysjohtaja Ilkka Alvoittu kertoi, että hän tottui aikoinaan suunnittelutoimistossa tuohon suomalaismiehille jo armeijasta tuttuun Management by Perkele -metodiin. ”Herran pelko tuotti laatua, mutta ei ollut tekijöistä miellyttävää.”
Rambollin toimitusjohtaja Markku Moilasen mielestä rakentamisen pitäisi olla joukkuepeliä, mitä se valitettavasti ei kuitenkaan aina ole. Jokainen pelaaja on kentällä yhtä tärkeä, koska joukkue voittaa ja häviää yhdessä. ”Nyt jokainen pelaa omaa peliään ja keskushyökkääjä haukkuu muita, kun ei saa syöttöä.”
Neloskenttä ratkaisee rakentamisessakin
Arto Lehtosen mielestä nyt pitäisi keskittyä pelaajien laatuun eikä määrään. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että aliurakoitsijoilta aletaan vaatia muutakin kuin halvinta hintaa.
Tarmo Pipatin mukaan, jos esimerkiksi JYP valitsisi pelaajat, kuten rakennuttajat ja pääurakoitsijat, eli halvimman hinnan perusteella, niin voittoja olisi turha odottaa.
Moni joukkue pärjää kuitenkin erinomaisesti ilman tähtipelajiakin, kun kaikki pelaavat hyvin yhteen. Monesti nimenomaan neloskentän laatu on ratkaisevaa, niin pelikentällä kuin rakentamisessakin.
Skoda on mainettaan parempi
Rakentamisen huono laatu on moniulotteinen käsite, jonka kiteytyy siihen, että ei ole tehty mitä on luvattu tai sovittu. Hyvää laatua on se, että asiakas saa parempaa kuin osasi odottaakaan. Hänelle tulee samanlainen wau-elämys kuin hyvän auton koeajolla.
Laatukeskustelun voisi päättää toteamukseen, että Skoda on mainettaan parempi auto. Sama koskee rakentamisen laatua. Media antaa siitä liian kielteisen kuvan. Toisaalta kannattaa muistaa mikä on uutisen kriteeri: se on yllättävä ja tavanomaisesta poikkeava tapahtuma. Siksi on parempi, että media uutisoi huonosta eikä hyvästä laadusta.
Tätä artikkelia on kommentoitu 35 kertaa
35 vastausta artikkeliin “Suomalainen asunto on skoda-laatua”
Tojota laatuauto, tylsä kuin harmaa loskakelinen päivä. Tojota on synonyymi takaisinkutsuille.
Typerä vertaus. Skodan laadussa kun ei ole mitään vikaa, päinvastoin. Toimittajan mielikuvat on takatuuppariajoilta joilla ei ole mitään tekemistä nykyajan kanssa. Näissä talonrakennusasioissa kannattaisi kyllä ottaa mallia autoteollisuudesta, tai edes jostain teollisuudesta. Tekemisen taso on laskenut täällä kirkolla ainakin aivan luokattoman alas. Muutosta ei saada aikaan kun jengi vaihtuu kaikilla tasoilla koko ajan ja saa joka työmaan alussa aloittaa alusta.
Toimittajan muistikuva Toyotan laadusta on jostain 20-vuoden takaa, kun niissä vielä tekniikka kesti ja kori lahosi ympäriltä. Nykyään kori lahoaa leviävän tekniikan ympäriltä ja takuuajan jälkeen vain muisto uudesta autosta jäljellä. Tämän päivän rakennukset ovat hengenvaarallisia, jos toimittajan vertauskuvaan on uskominen.
Näiden suurten ja kauniiden ”kerralla valmiiksi” ja ” nollavirhe luovutus” yritysten tuottama tavara on aivan erilaista todellisuudessa, kuin mitä nuo sloganit antavat ymmärtää. Siinä limittyvät luovutusvaiheen ja 2-vuotisvastuiden korjaukset samalle ajalle.
Höpö höpö. Suomalainen rakentaminen ei ole edes likellä Skoda-laatua (joka on oikeasti parasta mitä VW-kosernilla on tarjota). Lähinnä mieleen tulee joku 70-luvun Moskvitsh tai vastaava.
Syynä tähän on ahneus. Sillä selittyy niin liian lyhyet rakennusajat, huolimaton viimeistely, kuin ammattitaidottomat etelän hetelmät työntekijöinä. Itse lähdin rakennusalalta jo 15 vuotta sitten, kun mitään ei saanut tehdä kunnolla ja kaikissa kohdin mentiin toivotaan-toivotaan mentaliteetilla, ettei vaan kerkeäisi homepilkut ja muut rakentamisen virheistä johtuvat viat esiin takuuaikana.
Tojotako laatuauto? Ehkä joskus 90-luvulla. Näiden vanhojen huru-ukkojen pitäisi päivittää tietonsa. Pösökin on mennyt monessa asiassa japskiriisin ohi.
Juttu ei kerro verrataanko Skodaan VW-konsernin aikana vai ennen? Skodan konepajatuotteet ovat laatutavaraa. Esim. Helsingin Hanasaaren voimalassa on Skodan höyryturbiinit ja sähkögeneraattorit. Ovat palvelleet jo n. 40 vuotta.
Mutta heikko laatu johtuu virolaisista, kuten jo 70-luvulla.
Vauxhall Viva
Toyota on synonyymi sudelle ja sekundalle, ne koittaa jollain lean-höpötyksillä meikata surkeaa tuotetta. Toyota ei ole mitenkään laatuykkönen, eikä lean tarkoita mitään lopputuotteen laatuun liittyvää vaan nimenomaan turhan (kalliin ja maksavan) tuotannon osuuden karsimista niin että lopputuote pysyy välttäen samana.
Asuntojen laadun suurin ongelma taas on RALA. Asunnonostajia on vuosikymmenet aivopesty hyväksymään välttävää hökkelirakentamisen tasoa, vaikka tosiasia on että Skanskalla ja NCC:llä on älyttömän paljon asuntokohteita, ns. ”nollavirhe-luovutuksia” joissa kuitenkin vielä 5v. jälkeen on takuuajan vakuus vapauttamatta ja jälkihoito täysin laiminlyöty. Tulos ja äkkkiä ulos, vuosikorjaus kyllä hoitaa hommat ja mummut ei rutise kun vaihtoehto on että remppamies kuraisilla saappailla tulee fiksaamaan pintavikoja.
JeppeS, olet aivan oikeassa. Tiedän molemmilta useita tuollaisia kohteita
Skoda-laadusta tuli ensimmäisenä itselle mieleen hyvälaatuinen ja kohtuuhintainen tuote.
Paljon mielenkiintoisempaa kuin se, onko Toyota menettänyt asemiaan maailman laatuykkösenä automaailmassa, on se, pystyykö se mullistamaan pientalorakentamisessa perinteiset laatukäsitykset lean-ajattelullaan. Ainakin lupaukset ovat vakuuttavat. Valmistalon toimitusaika on 45 päivää ja sille annetaan 60 vuoden takuu. Hintakin on Suomen tasoon verrattuna varsin edullinen, mutta sitä en tiedä mitä se olisi Suomen normeilla, kuten inva-wc- ja energiamääräyksillä tehtynä.
Toyota on tehnyt Otaniemessä Desingn Factoryn kanssa yhteistyötä pientalomallistonsa suunnittelussa. Ainakin joulukuussa noita mallistoja oli vielä esillä Urban Millin kakkoskerroksessa. Toivottavasti jokin noista tuotteista tuotaisiin Suomenkin markkinoille haastamaan tuotantoamme. Euroopan valloittamisen voisi aloittaa täältä. Suomi olisi sopivan kokoinen ja normitusten osalta mukavan haastava koemarkkina.
Toyotaan kohdistuva kritiikki on aiheellinen, mutta aivan liian yliampuva.
Toyotan valmistama Lexus arvioitiin useana vuonna peräkkäin maailman laadukkaimmaksi autoksi. Kahtena viime vuonna se edelle on noussut Porche ja Jaguar.
Toyota kokonaisuudessaan oli sijalla viisi, kaukana edellä monia tunnettuja saksalaismerkkejä.
Lean-ajattelu tuottaa Toyotalle edelleen laatua:
Toyota Motor Corporation’s Cambridge South, Ontario, Canada (TMMC) plant, which produces the Lexus RX, receives the Platinum Plant Quality Award for producing models that yield the fewest defects or malfunctions. Plant quality awards are based solely on defects and malfunctions and exclude design-related problems.
Tarkempi ranking-lista löytyy tästä
http://www.jdpower.com/press-releases/2014-us-initial-quality-study-iqs
Tv. seppo mölsä
Mielestäni laatuvertailu rakennus- ja autoteollisuuden välillä on kuin vertaisi valonnopeutta valovuoteen. Kuulostaa äkkiseltään hyvältä mutta tarkoittaa ihan eri asiaa. Autoja rakennetaan tehtaissa sisätiloissa liukuhihnalta tuhansia ja tuhansia samanlaisia autoja ja ensimmäiset ”raakileet” hylätään, siitä huolimatta autoissa on laatu ongelmia. Rakennuksia rakennetaan paikan päällä ja jokainen rakennus on yksilöllinen. Vertailukohtana pitäisi olla autot jotka rakennettaisiin asiakkaiden toiveiden mukaan asiakkaiden pihalla. Autojen pitäisi kestää minimissään 50 vuotta ilman minkäänlaista huolto- tai korjaustoimenpidettä.
Kaikkien rekisterissä olevien henkilöautojen keski-ikä oli viime vuoden lopussa 12,6 vuotta ja Suomessa liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä on noin pari vuotta vanhempi kuin Euroopassa keskimäärin (Trafi 21.2.2013). Rakennuskantamme keski-ikää ei tunneta, mutta olettakaamme se vaikka 80 vuodeksi (Eero Paloheimo Taloussanomissa 1. 4. 2004). Joten eiköhän keskitytä ihan rakennusalan omiin prosesseihin ja kehitetään niitä eikä verrata muihin teollisuuden aloihin joiden toiminnot ja prosessit ovat ihan erilaisia.
Ja vielä työturvallisuudesta: ”Skanska on osoittanut, että lähes nollakin on mahdollinen” (Seppo Mölsä 26.02.2015). Kyllähän tapaturmatilasto saadaan nollaksi kun työtapaturmasta työkyvyttömälle maksetaan normaalia palkkaa kotiin. Työmaan johto saa kiitokset ja palkkiot hyvin hoidetusta työmaasta ja nolla tapaturmista.
Taas otettiin esiin Rakennuslehden vakiomantra, eli suomalaisten esteettömyysmääräysten oletettu kalleus. On se kumma! Lukaisepas Seppo ympäristöministeriön raportti viime vuodelta esteettömyyden hinnasta. Taisi olla kaksiossa luokkaa 25 €/m2 esteettömyyden lisähinta. Sekö se nyt on se ratkaiseva kuluerä, josta luopumalla asuntojen hinnat laskevat?
Huono ja välinpitämätön suunnittelu se on, joka maksaa. Siitä osa menee virheellisesti esteettömyyden piikkiin, kun muka normien takia suunniteltiin kaksioon kymmenen neliön kylppäri. Ei sellaista mikään normi vaadi. Neljä neliötä riittää.
Muutenkin omakotitalotuotannon kohdalla esteettömyys on todella huono keppihevonen, kun ei meillä vaadita niissä esteettömyyttä eikä ”inva-vessoja”.
Sampo Valliukselle voisi avata, että kyllä ne on rakennusalan rakenteet jotka kaikkein eniten maksavat. (täysin tarpeettomat organisaatiokerrokset, useita päällekkäisiä katteita sisältävä toimintakulttuuri, yleishyödyllisyyden väärinkäytökset, asumistukijärjestelmä ja sen korruptoitunut hyödyntäminen). Sampo, siitä se lähtee… eikä puhuta mistään pikkurahoista.
Artikkelissa puhutaan joukkuepelistä. Jos isolla työmaalla on monia aliurakoitsijoita ja kaikilla eri työkulttuuri ja motivaatio, niin ei kai siitä tule muuta kuin nykyistä potaskaa. En usko myöskään, että kymmeniä vuosia jatkunut malli korjataan nopeasti. Pitää tehdä uudet vastuut ja vaikka sakkouhat, jotta saadaan muutos aikaan. Aikajana tullee olemaan pitkä. Työtä riittää ja asuntoja tarvitaan, mielellään hyviä!
Onko Toyota laatu myös sitä että jos esim. seinään tulee pieni reikä, koko seinä pitää vaihtaa.. koska seinä on rakennettu sellaiseksi ettei reikää voi korjata. Näinhän Toyota toimii esim. diesel-moottoreissa; jos tulee vikaa niin vaihdetaan koko moottori, ei voi avata. Skodan voi silti korjata, jos niitä ylipäätään tarvitsee korjata.
Sama se on vaikka olisi bensa, niin ei ne viat siitä miksikään muutu. Kierteet pettää alumiinilohkosta ja uutta konetta nokalle. Ilmeisesti Tojotistit on niin dementoituneita ikäihmisiä, että viat unohtuu hetkessä. Skodan laatu menee Toyotan ohi ja ovat nuoremman sukupolven käytössä.
On todettava että pienet perheyritykset tekevät pienillä paikkakunnilla hyvää laatua.Myös kerrostaloissa
Muuten eivät mene kaupaksi.
Perusongelma on omassa mittaluokassaan asuntopulainen pääkaupunkiseutu jossa mikä tahansa kelpaa ylihintaan.Sama pätee muihinkin seutujen keskuskuntiin.Miksi tekis hyvää ja kallista kun samaan hintaan saa myytyä huonompaa.
jos joku lapsellisuuttaan jankkaa autoista niin dacia(itsellä on) renun kopiona on parempi vertauskohde kuin hyvä skoda(kelpaa taksiksi,audi ei)
Parempi olisi verrata Mersun laatuun, joka huononi 80-luvulta 2000 luvulle niin palon, että vaihdoin Skodaan, jonka laatu oli alkuun hintaa parempi – nyt hinnat ovat nousseet. Mersun laatu ei vastaa mielikuvaa ja myyjäliike on palveluasenteeltaan grynderirakentajien tasoa.
Perusgryndiasuintalossa ei ole minkään merkin yhteensopivia tuotteita 70% (audin osista puhumattakaan). Ison konsernin eri porukat haalivat halvimpia osia mistä sattuu tai mitä pääkonttori on sattunut edullsimmin vuosisopimaan. Ja osa osista vaihdetaan vielä viime hetkellä ennen asennusta. Ysein tulos muistuttaa lähinnä takavuosien ammattikoulun autolinjan opiskelijoiden muutamasta wartburgista ja datsunista kokoon keräämää kesäautoa.
JT
Nyt on taas Tojotisti herännyt päiväuniltaan. Jukkapoika taitaa puhua asioista, mistä ei oikeasti tiedä yhtään mitään. Ajat vuodesta toiseen harmaalla Corollalla, olet viimeiset 40-vuotta ollut saman työnantajan palveluksessa, käyt S-Marketissa keräämässä bonusta ja Prismasta ostamassa uuden tuulipuvun joka toinen vuosi.
Opettelisit nauttimaan elämästä, etkä eläisi synkkyydessä!
Haka ilmoitti lähes 30 vuotta sitten, että virhe Hakan uudisasunnossa on niin havinainen, että varatoimitusjohtaja voi käydä sen toteamassa. Tarina ei kerro montako varatoimitusjohtajaa jouduttiin nimittämään.
Näitä tarinoita piisaa. Eräs pohjoisen aliurakoitsija kertoi parikymmentä vuotta sitten, että rakennusurakoitsija löi urakkaneuvottelussa Rala-todistuksen pöytään. Siinä rakennuttajan edustajat katsoivat sitä todistusta kuin yököt aurinkoa.
Onhan rakentamisenaikainen turvallisuus tärkeä asia ja onhan ympäristöstä huolehtiminen tärkeä asia, nykyään vain tuntuu siltä että siihen ne rakennushankkeen tärkeät asiat sitten loppuivatkin, niin halpaa hintaa unohtamatta.
Kukaan ei ajattele loppukäyttäjää tai välitä loppukäyttäjän turvallisuudesta, -hometalot jne.
Yksi esimerkki tarjouspyynnöstä jonka sain metallialan aliurakoitsijana: 74 sivua code of conductia, turvallisuus ja ympäristöliitettä, kerran vielä ympäristöasiakirja ja varmuuden vuoksi vielä kerran turvallisuusasiakirja, muutama sivu urakoitsijan velvollisuuksista ja sitten helmenä pohjalla varsinaiseen tarjottavaan työhön liittyen 2kpl A4 kokoista ”piirustusta” jotka esittivät rakennetta mikä ei olisi täyttänyt sellaiseksi tehtynä mitään Suomessa voimassa olevaa normia rakennuksen käyttöturvallisuuden ja lujuuden osalta.
Eräässä toisessa kohteessa tiedustelin pääsuunnittelijalta että minkähän rakenneluokan hankkeesta mahtaa olla kyse kun pitäisi noita kuormituksia määritellä, niin pitkähköltä tuntuvan hiljaisuuden jälkeen
toisesta päästä luuria kysyttiin – niin että mikä rakenneluokka, en ole koskaan kuullutkaan moisesta!!!
Todellakin, kyse oli pääsuunnittelijasta.
Nuo laatutalkoot pitäisi aloittaa tuolta ruohonjuuritasolta eli suunnittelusta ja jos vielä rakennusliikkeetkin keskittyisivät yhtä suurella tarmolla rakentamisen laadun parantamiseen kuin
halvimman urakoitsijan löytämiseen niin – Suomi pelastuisi.
Nyt on tainnut olla puhujana aito tojomies. Oli sellaista soopaa, että pahaa teki. Hauska kommentti ”asentajat eivät juoksisi pitkin vuotta…” Toyota juuri on kuuluisa siitä, että asioita ei saada tehtaalla kuntoon vaan viranomaiset joutuvat jatkuvasti puuttumaan vakaviin vikoihin ja niistä järjestetään takaisinkutsuja. Ja jos laadusta puhutaan niin ammattiajoon kelpaa vain laadukkaat autot ja Toyotan osuus taksissa tippuu vuosi vuodelta, jostain syystä.
Tojotalta saa takaisinkutsu kirjeitä harvase viikko ja vuosia oston jälkeen. Tämä ei ole asentajien juoksua, vaan asiakkaan juoksuttamista!
Toyota ja laatu. Toyotan laadusta tulee mieleen vikojen pimittelyt ja siitä johtuvat kuolemantapaukset ja siitä seuranneet Toyotan miljardimaksut omaisille jotta pysyvät hiljaa ja Toyotan pääjohtajan anteeksi pyyntö huonosta laadusta. Tällä hetkellä Toyota on jenkeissä erityistarkkailussa asiakkaiden vedättimisestä. Toivottavasti talojenrakennus ei ota mallia Toyotasta.
Täytyy muuttaa luolaan asumaan, jos Toyota tunkeutuu jo meidän asuntoihinkin. Kyllä siinä Helsingin arvokiinteistöjen hinnat romahtaa, jos niitä aletaan Toyotaan vertaamaan!
Onko pakko ostaa halvalla kuin sikaa säkissä? Kyllä melkein on, aika vaikea on julkisen rakennuttajan laittaa laatupisteillä vaikka Suomen viisi suurinta rakennusliikettä järjestykseen siten, että selviää niiden lakimiesten mankelista markkinatuomioistuimessa. Toistakautta. jos arviosi vaikka rakennusliikkeita (tai suunnittelijoita) referenssikohteiden perusteella, niin kenellä olisi aikaa selvittää referenssikohteita perusteellisesti, esim. laatu, asiakastyytyväisyys jne. Rakennuttajalla projekti on puolessa välissä, kun kohde luovutetaan. Luovutuksen jälkeen aloitetaan jälkityöt, jotka vaihtuvat takuukorjauksiin ja noin 2,5 vuoden kuluttua on hengähdystauko. Ihan sama kuka on tupeltamassa.
Heh! Itselläni tulee niin paljon ajokilometrejä, että vaihdoin Toyotan Skodaan. Skodalla kun menin toiseen huoltoon oli vanhalla Toyotalla samoilla kilometreillä jo SEITSEMÄS huolto tulossa.
Toyotan maine laatupelinä perustuu juurikin tuohon jatkuvaan ja kalliiseen huoltamiseen ja korjaamiseen.
Nyt on itse Tojo Tero sotkeutunut jo rakentamisenkin arvosteluun. Halvalla kun tehdään, niin laatu on sen mukaista. Halvat materiaalit ja huonot urakoitsijat ja vastaavasti Toyotassa paljon muovia, ohuet ja ruostuvat pellit. Laadun huomaa jo ovesta sisään mentäessä ja perässä sulkiessa. Uudessa Camryssa edelleen se sama plops, kun taas laatuautoissa ovi sulkeutuu, kun kassakaapissa.
Toyota ei kelpaa yritysautoksi, eikä tämä vertauskuvana käytetty ”kestävä” Avensis näyttänyt kelpaavan poliisiautoksi. Poliisi luotta Vag-konsernin tuotteisiin, koska siinä käytössä ei rimpula japsi ihan oikeasti kestä. Toyota oli päässyt Yariksella ainoastaan sijalle seitsemän, leasing autojen kymmenen kärjessä, ohi menivät Volvot, Volkkarit ja Skodat. Yaris soveltuu hyvin pysäköinninvalvojien käyttöön ja pizza takseiksi. Myös taksitolpilta Toyotat ovat hävinneet lähes kokonaan.
Toyotan laatu laski rajusti viimeisen kerran vuoden 2005 paikkeilla, kun valurautalohkoista luovuttiin. Tämän jälkeen Toyotien moottoreista on tullut lyhytikäisiä ja kertakäyttöisiä. Myös vaihdelaatikot alkoivat särkymään 2000-luvulle siirryttäessä. Katalysaattorit tulevat tiensä päähän ennen aikojaan, koska ne on huomattavasti halvemmalla tehtyjä, kuin monella kilpailijalla. Jalometallien määrä on minimaalinen ja sen vuoksi puhdistusteho heikko. Toyotan on myös tullut paljon muita vikoja, kutenmuutamassa vuodessa vaihtoon menevät jarrusatulat ja tässä vain muutama esimerkki vioista.
Toyota komeilee katsastustilastoissa ja niillä yritetään ratsastaa. Mersu tuskin pärjää Toyotalle niissä tilastoissa, mutta miten voisikaan? Jos saman ikäisellä Mersulla on ajettu 200 tkm ja Toyotalla 100 tkm, niin onko tulokset vertailukelpoisia? Myös katsastuskonttorilla 10-vuotiaan Toyotan alle katsomista en suosittele, koska näky on usein karmeaa katsottavaa! Pohjan takaosa on joko puhki ruostunut, tai lähes sitä. Avensiksen alatukivarret myös hengenvaarallisesti ruostuneet. Polttoaineen täyttöputki on jo ruosteen takia tuon ikäiseen uusittu.
Loppuun vielä kysymys, kumpi pahempi rikkotunut moottori vai hylkäys katsastuksessa? Omasta Toyotastani hajosibensiini moottori 150 tkm:ssä ja siihen ei saanut kuukauden korjausaikaa, kuten katsastuksen hylkäykseen. Kannenpulttien kierteet pettivät alumiinilohkosta ja nesteet valuivat kadulle. Koko moottori men uusiksi, eikä takuu sitä korvannut! Vakuutus sentään maksoi auton kahdeksi viikoksi käyttöön. Toyotan dieselit evät tainneet kestää noinkaan pitkään?
Toyota tekee autoja myös puisina.
Tarmo on juuri täydellisen näköinen Tojotisti, harmaa ja tylsät jutut. Ajaa köröttää harmaalla Tojollaan ja saarnaa sen kestävyydestä ja luotettavuudesta. Molemmat alkaa kuitenkin olemaan parhaat päivänsä nähnyt, sekä Tojo, että itse Ripatti! Tojon kun vaihtaa uuteen kahden vuoden välein, niin pysyy kasassa, mutta kuski alkaa olemaan jo toinen jalka haudassa, vaikka kuinka meuhkaa niin ei ne paremmaksi muutu. Suurin ero Skodalla ja Tojolla on siinä, että Tojo tulee tiellä vastaan perä edellä ja kiemurtelee suoralla tiellä kuin käärme. Yritysautoksi Toyota ei kelpaa, toisin kuin Skoda, mikä on liisattujen kärkikastia. Skoda on myös hyvä ajaa, mitä mieleltään sairas Tojotisti ei tiedä, koska ei ole kokeillut parempaa autoa edes ajaa. Tojotisti myös elää edelleen 80-lukua, jolloin Toyota oli vielä luotettava.
Tarmo tehnyt elämänsä ajan suunnitteluvirheitä ja nyt jo möläyttelee niitä ääneen. Toyota on täysin surkea itäauto, johon vähävaraiset kommunistit siirtyivät Ladan maahantuonnin loputtua.
Ostajien pitäisi tehdä niin sanottu kimppa allianssi jossa kauppahinnasta jätetään 10 % maksamatta niin kauaksi aikaa kunnes kaikki Viat ja takuut on hoidettu.
Oulusta asti pääkaupunkiseudulla käyvien lahkolais firmojen tulisi asettaa 20% vakuus ostajille viideksi vuodeksi
Tai firman nimeksi tulisi rekisteröidä esim. Yli-Kemin Susi-tuote Oy Ab
Missä on uuden asunnon ostajan kuluttajansuoja