Kokeile kuukausi maksutta

Lahden tarkastajat moittivat kuntien Avara-ohjausta

Avara-Suomi Oy on Lahden kaupungin tarkastuslautakunnan mukaan pelottava esimerkki siitä, mihin kuntien puutteellinen omistajaohjaus voi pahimmillaan johtaa. Maanantaina – juuri ennen kuntien ratkaisuja – julkistettu vuosikertomus kummastelee, miten kuntien äänioikeutta on voitu leikata ilman mitään vastiketta.

Avara-Suomi Oy on Lahden kaupungin tarkastuslautakunnan mukaan pelottava esimerkki siitä, mihin kuntien puutteellinen omistajaohjaus voi pahimmillaan johtaa. Maanantaina - juuri ennen kuntien ratkaisuja - julkistettu vuosikertomus kummastelee, miten kuntien äänioikeutta on voitu leikata ilman mitään vastiketta.

Kertomuksen mukaan Avaran yhtiökokoukset on kutsuttu koolle niin lyhyellä varoitusajalla, etteivät kuntaomistajat ole käytännössä pystyneet neuvottelemaan käsiteltävistä asioista. Kokouskutsut ovat ”tieten tai tietämättään” osuneet juhlapyhiin, kuten pääsiäisen ja juhannuksen aikaan.

Kun Avara-Suomen toimiva johto ei ole informoinut etukäteen edes suurimpia omistajia, on kunnilta voitu siirtää pois omaisuutta ja valtaa muodollisesti laillisesti, päättelevät Lahden tarkastajat.

Tarkastajat pitävät täysin käsittämättömänä, että lunastusoikeus koskee muutoksen jälkeen vain alkuperäisiä, kunnille kuuluvia A-osakkeita. Jakokelpoisesta osingosta menee puolestaan pääosa uuden E-osakesarjan omistajille, siis Fennia- sekä OP-Pohjola-ryhmille ja toimivalle johdolle.

Lahti on menettänyt parin viime vuoden ”tempuissa” suurimman osakkeenomistajan aseman. Isoimman kuntaomistajan äänivalta on heikentynyt yli 23 prosentista alle 21:een.

Lahden tarkastuslautakunnan mielestä äänioikeuden leikkaus yhdistettynä rajoitettuun osinko-oikeuteen laskee väistämättä kuntaomistajien osakkeiden arvoa.

Entinen YH-Suomi Oy muuttui Avara-Suomi Oy:ksi maaliskuussa, kun yhtiö ilmoitti siirtävänsä painopisteen yleishyödyllisestä rakentamisesta kiinteistösijoittamiseen. Tavoitteena on lähteä myös ulkomaille.

Lahden lisäksi Avaran suuriin kuntaomistajiin ovat kuuluneet Hyvinkää, Kemi ja Vantaa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 18 kertaa

18 vastausta artikkeliin “Lahden tarkastajat moittivat kuntien Avara-ohjausta”

  1. Rakennuslehti julkaisi 21.04.2008 STT:n uutisen otsikolla ”Lahden tarkastajat moittivat kuntien Avara-ohjausta”? Uutinen oli kokonaisuudessaan seuraava:

    Avara-Suomi Oy on Lahden kaupungin tarkastuslautakunnan mukaan pelottava esimerkki siitä, mihin kuntien puutteellinen omistajaohjaus voi pahimmillaan johtaa. Maanantaina – juuri ennen kuntien ratkaisuja – julkistettu vuosikertomus kummastelee, miten kuntien äänioikeutta on voitu leikata ilman mitään vastiketta.

    Kertomuksen mukaan Avaran yhtiökokoukset on kutsuttu koolle niin lyhyellä varoitusajalla, etteivät kuntaomistajat ole käytännössä pystyneet neuvottelemaan käsiteltävistä asioista. Kokouskutsut ovat ”tieten tai tietämättään” osuneet juhlapyhiin, kuten pääsiäisen ja juhannuksen aikaan.

    Kun Avara-Suomen toimiva johto ei ole informoinut etukäteen edes suurimpia omistajia, on kunnilta voitu siirtää pois omaisuutta ja valtaa muodollisesti laillisesti, päättelevät Lahden tarkastajat.

    Tarkastajat pitävät täysin käsittämättömänä, että lunastusoikeus koskee muutoksen jälkeen vain alkuperäisiä, kunnille kuuluvia A-osakkeita. Jakokelpoisesta osingosta menee puolestaan pääosa uuden E-osakesarjan omistajille, siis Fennia- sekä OP-Pohjola-ryhmille ja toimivalle johdolle.

    Lahti on menettänyt parin viime vuoden ”tempuissa” suurimman osakkeenomistajan aseman. Isoimman kuntaomistajan äänivalta on heikentynyt yli 23 prosentista alle 21:een.

    Lahden tarkastuslautakunnan mielestä äänioikeuden leikkaus yhdistettynä rajoitettuun osinko-oikeuteen laskee väistämättä kuntaomistajien osakkeiden arvoa.

    Entinen YH-Suomi Oy muuttui Avara-Suomi Oy:ksi maaliskuussa, kun yhtiö ilmoitti siirtävänsä painopisteen yleishyödyllisestä rakentamisesta kiinteistösijoittamiseen. Tavoitteena on lähteä myös ulkomaille.

    Lahden lisäksi Avaran suuriin kuntaomistajiin ovat kuuluneet Hyvinkää, Kemi ja Vantaa.

    STT

    Tietääkö kukaan, kuka toimi noihin aikoihin Avara-konsernin toimitusjohtajana? (Jos tiedät henkilön ja jos hänen sukunimensä alkaa ”ällällä”, niin kirjoita vastauksessasi vain, että alkaa ”ällällä”. Muussa tapauksessa Rakennuslehden päätoimittaja saattaa poistattaa tämän viestiketjun.)

    1. Tiedän: Se alkaa ällällä. Oisko se sama ällä, jonka omistamalle Aari Isännöinnille siirettiin juuri ällän omistaman asumisoikeusyhtiön kiinteistöjen isännöinti.

      1. Nimimerkille ”Ällä se on”!

        Tiesit ihan oikein ja tiesit vielä senkin, että henkilön, jonka sukunimi alkaa ”ällällä”, isännöintiyritys on juuri ”voittanut” AVAIN Asumisoikeus Oy:n isännöinnin tarjous”kilpailun”. Etelä- ja Keski-Suomen noin 4900 asuntoa siirtyvät Arenna Oy:ltä (ent. Avara Isännöinti Oy) ko. henkilön, jonka sukunimi alkaa siis ”ällällä”, firmalle ja Pohjois-Suomen ”reilut 600 asuntoa” jäävät [vielä toistaiseksi] Arenna Oy:lle.

        (AVAIN Asumisoikeus Oy:n lehdistötiedote 6.9.2012 klo 7.00)

        1. Ja Arennassa jonka edeltäjässä ällä aikanaan vaikutti konsernijohtajana alkoi YT-neuvottelut tapahtuneen johdosta. Ällän omistama uusi isännöintifirma näkyy perustaneen itselleen toimiston ällän omistaman asumisoikeusyhtiön pääkonttorin viereen.

          1. Onko tietoa, miten/mistä ”ällän” isännöintifirma rekrytoi isännöitsijät? Siirtyvätkö he Arenna Oy:stä ja jos siirtyvät, niin siirtyvätkö ns. vanhoina työntekijöinä?

          2. Koska Aari Isännöinnin tuore toimitusjohtaja on viime kuussa Arennasta siirtynyt Arennan Hesan yksikön päällikkö ja Arennan manageeraustiimillä YT-neuvottelut edessä, niin lienee että ainakin osa siirtyy Aariin. Sen kun pitäisi vuodenvaihteeseen mennessä kehittää organisaatio jolla hoidettaisiin valtaosa Suomea. Siinä lienee haastetta kerrakseen.

  2. Onko tietoa, millä perusteilla ”ällän” isännöintiyritys voitti ”ällän” enemmistöomistaman AVAIN Asumisoikeus Oy:n Etelä- ja Keski-Suomen kohteiden (4900 asunnon) isännöinnin, mutta Arennalle jäi Pohjois-Suomen kohteet (600 asuntoa)?

    1. Koska ”ällä” tahtoi niin. Eihän tässä mitään oikeaa tarjouskilpailua ollut. Valmistelevat toimet isännöinninn siirtoon aloitettiin jo vuosi sitten, että oltaisiin valmiina kun Avaimen ja Arennan välinen sopimus menee umpeen vuoden 2012 lopussa. Arenna jatkaa Pohjois-Suomessa sen takia, että kantaa on vähän ja liian laajalla alueella, jotta Avaimen kannattaisi kehittää sitä varten oma organisaatio.

  3. Onko tietoa, miten Arennassa otettiin vastaan tieto siitä, että se menetti tarjous”kilpailussa” 4900 asunnon isännöinnin ”ällän” isännöintiyhtiölle ja sai vain ”rippeet”? Miten Arenna Oy:n toimitusjohtaja otti vastaan tiedon ja miten työntekijät? Onko mitään tietoa työntekijöiden reaktioista? Onko halukkuutta siirtyä ”ällän” yritykseen?

    Olisi myös kiinostavaa tietää, että aavistettiinko Arennassa ja kuinka varhain, että tajous”kilpailussa” tulee käymään näin? Oliko jo alettu varautumaan mahdolliseen uuteen tilanteeseen?

    1. Kyllä se, että ”ällä” ottaa lähes kaikki isännöinnit omalle yritykselleen on ollut jo vuoden verran selviö.Kruunuasunnoilta saatu uusi toimeksianto on vähän paikannut tilannetta. Harmillista on ollut isännöinnin kannalta, että parhaat tekijät ovat siirtyneet muihin maisemiin. Enemmän ongelmaa tuottaa Arennan fuusioiminen Oveniaan. Näyttää käyvän niin, että Avara ei päästä Arennaa irti pitkästä Retkeilijänkadun vuokrasopimuksesta ja kun talon 10000 neliötä ovat vain puoliksi käytössä taitaakin käydä niin, että Ovenian väki siirtyy Pitskusta Retkeilijänkadulle, eikä toisin päin.

  4. LEHDISTÖTIEDOTE

    JULKAISUVAPAA 06.09.2012 klo 7.00

    AVAIN ASUMISOIKEUS OY KILPAILUTTI ISÄNNÖINNIN

    AVAIN Asumisoikeus Oy kilpailutti omistamiensa noin 5500 asumisoikeusasunnon isännöintipalvelut.

    Palvelusopimus tehtiin Etelä- ja Keski-Suomen kohteiden hoitamisesta Aari Isännöinti Oy:n ja Pohjois-Suomen osalta Arenna Oy:n kanssa. Uudet sopimukset tulevat voimaan vuoden 2013 alussa.

    ”Painotimme kilpailutuksessa laatukriteerejä. Näin päädyimme uuteen aluejakoon ja kahteen toimijaan. Pohjoisessa Arenna Oy hoitaa Rovaniemen, Oulun, Joensuun ja Kuopion kohteemme, joissa on reilut 600 asuntoa. Aari Isännöinti Oy hoitaa vastaavasti Etelä-Suomessa ja Keski-Suomessa olevien kiinteistöjemme sekä niissä sijaitsevien noin 4900 asunnon isännöinnin. Isännöinnin palvelupisteet tulevat sijaitsemaan Helsingissä, Hämeenlinnassa, Lahdessa, Jyväskylässä ja Joensuussa, Oulussa sekä Rovaniemellä.”, kertoo toimitusjohtaja Maarit Toveri.
    Sopimuksiin kuuluu Etelä-Suomessa hallinnollinen ja tekninen isännöinti ja asuntokatselmukset. Etelä-Suomessa asumisoikeusasuntojen hallintaoikeuksien myynnin hoitaa edelleen AVAIN Asumisoikeus Oy. Muilla alueilla myynnin hoitavat isännöintitoimistot isännöinnin ja huoneistokatselmusten lisäksi. Isännöinnin palvelusopimuksiin sisältyy myös vuokravalvonnan hoitaminen.

    ”Uskomme muutoksen näkyvän asukkaillemme palvelun parantumisena.” toteaa Maarit Toveri edelleen.

    Lisätietoja:

    AVAIN Asumisoikeus Oy, toimitusjohtaja Maarit Toveri puh: 020 7624 750 tai 0500 103 888

    AVAIN Asumisoikeus Oy on yhteishyödyllinen yhtiö, joka omistaa yli 5500 asumisoikeusasuntoa 28 paikkakunnalla eri puolella Suomea. Sen liikevaihto on lähes 50 miljoonaa euroa.

    AVAIN Asumisoikeus Oy Lautatarhankatu 8 B 00580 HELSINKI

    —–

    Pari kysymystä lehdistötiedotteen johdosta:

    Toveri uskoo ”muutoksen näkyvän asukkaillemme palvelun parantumisena”. Kuinka todennäkäisenä Toverin uskomusta voidaan pitää ja millä perusteilla?

    Lehdistötiedotetta ja sen sisältöä ei ole juurikaan noteerattu (uutisoitu) ja kommentoitu, ainakaan toistaiseksi. Mistä tämä voisi johtua?

    1. Miten yritys voi laatukriteereillä voittaa 4900 asunnon isännöinnin ilman valmista riittävän suurta ja osaavaa organisaatiota?

      1. Koska ”hän jonka nimeä ei saa mainita” sekä tarjouksen pyytäjänä, tarjouksen antajana että tarjouskilpailun voittajan päättävänä halusi niin. Tällä hetkellä Aarilla ei ole kuin toimitusjohtaja palkkalistoilla, mutta kova rekrytointikampanja käynnistynyt. Kiire tulee polkaista kolmessa kuukaudessa organisaatio.

      2. Kaikki ihmettelevät samaa, mutta ”ällälle” näyttää kaikki olevan mahdollista. Potkut Avara-konsernista syksyllä 2009 eivät merkinneet uran loppua vaan uutta nousua. Aari Isännöinti Oy:n henkilöstön rekrytointi on lehti-ilmoitusten perusteella käynnissä. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin AVAIN Asumisoikeus Oy:n asukkaat ovat käyttövastikkeissaan maksaneet ohjelmistojen hankinnan ja räätälöinnin.

        ”Ällällä” on ollut aina vankka viranomaistuki ARAssa, joten on turha lähteä kyselemään sieltä, kuinka sopivana ARA näkee sen, että yleishyödyllisen asumisoikeusyhtiön enemmistöomistuksen ja määräysvallan (ARAn avutustuksella) saanut ”ällä” myös myy isännöinti- ja rakennuttajapalveluja ko.”yleishyödylliselle yhteisölle” yhtiöidensä Aari Isännöinti Oy ja AVAIN Rakennuttaja Oy:n kautta.

        1. ”Ällällä” on ARA:ssa aina ollut ystäviä ja ymmärtäjiä. Liitetään vielä seuraavaksi kiinteistöhuoltokin värisuoraan, niin kaikki on omissa käsissä.

          1. Eikö värisuoraan voisi lisätä myös korjausrakentamisen? Ainakin jollakin tasolla? Eikös viime talvena kerrottu Rakennuslehden jutussa ja siihen liittyvässä viestiketjussa, jonka lehden päätoimittaja hiljakkoin poistatti kolmen muun viestiketjun kanssa, koska noissa viestiketjuissa, vaikka ne perustuivat Rakennuslehden omiin uutisiin, käsiteltiin ”ällän” ja ”aalla” alkavan asuntoviranomaisen toimintaa, että ”ällä” kuului erään ulkomaisen yrityksen, jonka kansallisuutta ei saa mainita, mutta joka sijaitsee Suomen lahden eteläpuolella, omistajiin ja hallitukseen ja joka yritys toi ko. kansallisuutta olevia korjausmiehiä tekemään remontteja eräässä ”yleishyödyllisessä” asumisoikeusyhtiössä, jonka nimi alkaa myös ”aalla” ja jossa ”ällällä” on enemmistöomistus ja määrysvalta ”aalla” alkavan asuntoviranomaisen avustuksella perustetetun väliyhtiön kautta?

          2. Rakennuslehti toivottaa kaiken asiallisen keskustelun tervetulleeksi. Ikävää on, että ilmeisesti vain muutaman häiriköivän kirjoittajan takia on jouduttu poistamaan viestiketjuja, joissa on myös paljon hyvää ja asiantuntevaa keskustelua.
            Olen kirjoittanut asuntopolitiikan ja myös asumisoikeuden ongelmista paljon vuosien mittaan. Mielestäni olen nostanut esiin monta epäkohtaa ja parannuksiakin on tullut. Sen tähden olen todella harmissani alatyylisistä kirjoituksista, jotka sisältävät ilmauksia ”A” ja ”L” ja muita yhtä laaduttomia hengen tuotteita.
            On ikävää, että muutama nimimerkin takana piileskelevä häirikkö pystyy pilaamaan asiallisen keskustelun ja vie pohjaa siltä työltä, mitä monet pyyteettömästi televät asukkaiden aseman parantamiseksi.
            Olisi piristävää, jos kirjoittajat käyttäisivät nimimerkin sijasta omaa nimeään. Se siistisi automaattisesti keskustelua.

          3. Miksi Rakennuslehti poisti neljä viestiketjua viesteineen, vaikka ehkä vain yhden viestiketjun muutamassa viestissä oli selviä ”ylilyöntejä” eli tuotu esille asioita, joiden toteennäyttäminen olisi voinut olla vaikeaa, varsinkin jos väitteiden esittäjä ei uskalla tulla esiin ja esittää todistusaineistoaan, jos sellaista on (vrt. Matti Vanhasen lautakasajuttu)? Miksi tuhottiin nekin viestit, ”joissa on [oli] myös paljon hyvää ja asiantuntevaa keskustelua”? Eikö voitu varoittaa etukäteen ja poistaa ”ylilyönnit”, jos sellaisia oli? Nyt väkisinkin on tullut monelle selliainen käsitys, että ”A” ja ”L” ovat tabuja, joiden toimintaa ei saa arvostella, vaikka aihetta olisikin. Kummankin toiminnasta todella löytyy aihetta arvosteluun ja ihmettelyyn. Toimittaja varmasti itsekin tietää sen, koska on kirjoituksissaan tuonut meille lukijoille paljon kummastelun aihetta ainakin vuodesta 2008 alkaen.

            Monet asukkaiden edustajat ovat lopen väsyneitä ja turhautuneita omaan yhtiöönsä ja viranomaisiin sekä poliitikkoihin. Mikään asiallinen asioiden esille otto omassa surullisen kuuluisassa yhtiössä ei ole saanut asiallista käsittelyä vuosien varrella, mitkään kantelut viranomaisille eivät ole johtaneet mihinkään positiiviseen tulokseen ja mitkään yhteydenotot ja vetoomukset poliitikkoihin (kansanedustajiin) eivät ole johtaneet lakimuutoksiin, jotka todella toisivat parannusta asukkaiden asemaan ”yleishyödyllisissä yhteisöissään”. Pieniä parannuksia ehkä tehdään, mutta asumisoikeusjärjestelmän kokonaisvaltaiseen uudistamiseen ei haluta ryhtyä yhtiöiden (”yhteisöjen”) ja niiden omistajien vastustuksen johdosta. Asukkailla on näennäiset vaikutusmahdollisuudet omaa taloyksikköään ja koko yhtiötä koskevissa asioissa. Tämä on fakta vielä tänä päivänäkin vuoden 2010 asumisoikeuslain muutoksesta huolimatta. Meillä asukkailla on oikeus valvoa meiltä käyttövastikkeissa kerättyjen varojen käytöstä vain noin 20 prosentin osuutta, joka koskee oman taloyksikkömme ns. suoria hoitomenoja. Sekin on mahdollista vain, jos pystymme asettamaan yhtiön hyväksymän valvojan. Valvoja ei voi tarkistaa, mihin 80 prosenttia kerätyistä varoista on käytetty. Ne ovat ns. ”tasattuja” hoitomenoja ja pääomamenoja, joiden käyttöä asukkaat eivät voi valvoa. Kun yhtiömme tilinpäätöstä esiteltiin asukkaiden edustajille toukokuun iltaseminaarissa, niin tiedusteltaessa, mitä jokin suuri erittelemätön menoerä pitää sisällään, vastaus oli useankin sellaisen menoerän kohdalla, että ”se sisältäa kaikkea pientä sälää”. Mitään erittelyä lupauksista huolimatta ei ole lähetetty vielä tänäkään päivänä.

            Asumisoikeusyhtiö voi rikkoa härskisti esimerkiksi yhteishallintolakia joutumatta siitä vastuuseen. Aran mukaan asukkaiden tulee viedä asia käräjäoikeuteen. Lopputulos on selvä jo etukäteen. Yhtiö voi käyttää asukkailta käyttövastikkeissa kerättyjä varoja kalliiden lakimiesten palkkaamiseen. Asukkaiden tulisi tehdä se omalla kustannuksellaan. ”Yhteisöjen” johtajat ja lakimiehet selitystaidon mestareina vakuuttaisivat tuomarit kuten taannoin erään selvityshenkilönkin (”toimivat vilpittömällä mielellä”). Viranomainen voi antaa väärän kuvan osuudestaan ”yhteisön” omistusjärjestelyihin joutumatta siitä vastuuseen. Porsaanreikiä täynnä oleva lainsäädäntö on säädetty ”yhteisöjen” ja niiden omistajien ehdoilla, ei asukkaiden. Käräjäoikeuden päätös on siten helposti ennakoitavissa. Asukasparka/asukasparat joutuisi(vat) maksamaan vastapuolenkin oikeudenkäyntikulut. Siihen ei riittäisi edes asumisoikeusmaksu. Asunnottomana ja velkaisena ei jäisi enää muuta vaihtoehtoa kuin rasvata köysi ja päättää päivänsä.

            Miksi me häiriköt ja hörhöt olemme sitten osallistuneet keskusteluun Rakennuslehden keskustelupalstan eri viestiketjuissa? Meidät monet kuten tämän kirjoittajankin harhautti aloittamaan kirjoittelun keskustelupalstalle se, että Rakennuslehti toi monissa jutuissaan – erityisesti juuri toimittaja Kortelaisen ansiosta – esiin asumisoikeusasumisen epäkohtia, myös sellaisia, joihin ”A” ja ”L” ovat liittyneet. Monet jutut ja kirjoitukset ovat avanneet meidän silmämme ja saanut kysymään, miten kaikki – jos ei laiton, niin ainakin epäeettinen – toiminta on ollut mahdollista yhtiössämme ja miten viranomainen on voinut toimia niin kuin on toiminut tai jättänyt toimimatta. Kyllä meillä asukkailla kaiken maksajina yhtiössämme pitää olla oikeus ainakin ihmettelyyn, jos ei muuhun. Tällaista ihmettelyä on ollut monissa meidän häiriköiden ja hörhöjen kirjoituksissa. Toimittaja Kortelaisen innoittamina olemme itsekin pyrkineet selvittämään niitä kummallisia tapahtumia vuosien varrella, joita yhtiössäme on tapahtunut ja joista Kortelainen on usein ensimmäisenä kirjoittanut. Tämä selvittely on vienyt paljon aikaa meiltä maallikoilta, koska ovet tiedon lähteille eivät avaudu meille yhtä helposti kuten toimittajille ja selvityshenkilöille.

            Olemme joskus ihmetelleet, miksi ja miten kauan Rakennuslehti sallii toimittaja Kortelaisen paljastaa epäkohtia, sillä onhan vaara, että lehti leimautuisi jo pelkästään Kortelaisen kirjoitusten johdosta negatiivisesti ensisijaisen tilaajakuntansa (rakentajat ja rakennuttajat, viranomaiset, poliitikot, ”yleishyödylliset yhteisöt” ja niiden omistajat) silmissä, mikä voisi näkyä tilausten määrässä. Eikö näin ole tapahtunutkin? Ja sitten me ”muutamat juonikkaat asumisoikeushörhöt” (Rakennuslehden keskustelufoorumin erään toisen viestinketjun viestissä käytetty ilmaisu) olemme vielä tulleet häiriköimään alatyylisillä kirjoituksillamme ja muodostamaan uhkan lehden menestymiselle. Toivottavasti asumisoikeusasukkaat ymmärtäisivät järjestäytyä paremmin ja hankkia omat viestintäkanavat, jotta meidän ei tarvitsisi pilata Rakennuslehden imagoa laaduttomilla hengen tuotteillamme.

            Jos saa sanoa lopuksi oman rehellisen mielipiteen, niin ”muutama nimimerkin takana piileskelevä häirikkö” ei ole pystynyt pilaamaan asiallista keskustelua ja viemään pohjaa siltä työltä, mitä ”monet pyyteettömästi televät asukkaiden aseman parantamiseksi”. Jokainen vähänkin asioihin perehtynyt lukija ja kirjoittaja on varmasti pystynyt erottamaan ”alatyylisen” ja huumoriakin sisältävän kirjoituksen ”asiallisesta keskustelusta”. ”Alatyyliset kirjoitukset” tulisi nähdä ennen kaikkea turhaumareaktioina, kun asiallinen keskustelu ja asialliset vaikuttamisyritykset eivät ole johtanut mihinkään. Monissa ”alatyylisissä” kirjoituksissa on ollut myös asiaa tai jopa uutta ja mielenkiintoista tietoa, joka on lehden päätoimittajalta ja Kortelaiseltakin jäänyt oivaltamatta. Mitä tulee nimimerkin taakse piiloutumiseen, niin eiköhän siihen ole vain yksi syy. Se on pelko leimautumisesta ”yhteisön” johdon silmissä ja mahdolliset kostotoimenpiteet. Eräs ”yhteisö” käytti jopa viestintätoimistoa erään julkisuudessa omilla kasvoillaan esiintyvän ja omalla nimellään kirjoittvan asukkaiden edustajan mustamaalamiseen. Eräs toinen ”yhteisö” lähetti vastineensa erään taloyksikön tekemään kanteluun muiden taloyksikköjen asukkaille, mutta ei lähettänyt ko. kantelua ja Aran vastausta siihen, jotka olisivat antaneet tasapuolisemman kuvan kantelijoista ja heidän esittämistään epäkohdista. (Tuon Aran vastauksen jälkeen Arasta ei ole enää saatukaan kantelijoille edes jollakin tavalla myönteisiä vastauksia. Kantelujen käsittelijä on vaihdettu.)

            Lopuksi pari kysymystä toimittaja Kortelaiselle: Kuinka monta on ”muutama nimimerkin takana piileskelevä häirikkö” ja kuinka monta on ”monet pyyteettömästi asukkaiden aseman parantamiseksi työtä tekevät”. Olisi kiva tietää, keitä nämä jälkimmäiset ovat, jotta heihin voisi ottaa yhteyttä. Oletteko itse koskaan kirjoittanut nimimerkillä Rakennuslehden keskustelupalstalle ja oletteko silloin ainakin joskus käyttänyt alatyyliä?

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat