Kilpailuvirasto aikoo jatkaa rakennusalan seuraamista
Kilpailuviraston tänään julkistama asuntorakentamisen kalleuden syitä pohtiva selvitys ei tuonut esiin kartelliepäilyjä eikä muita kiellettyjä kilpailunrajoituksia. Ydinongelmia ovat Rakennuslehden jo aiemmin julkisuuteen nostamat kilpailun puute, liiallinen sääntely ja tonttipula. Virasto korostaa myös sitä, että ongelma muodostuu lukuisista ”pienistä puroista”.
”Meillä on runsaasti sääntelyä alalla, meillä on eräin osin suhteellisen vähän yrityksiä ja meillä on ulkopuolisen kilpailun edellytykset jossain määrin vähäiset. Suuri ongelma on juuri pienten purojen ongelma”, ylijohtaja Juhani Jokinen totesi selvityksen julkistamistilaisuudessa tänään.
Kilpailuviraston tänään julkistama asuntorakentamisen kalleuden syitä pohtiva selvitys ei tuonut esiin kartelliepäilyjä eikä muita kiellettyjä kilpailunrajoituksia. Ydinongelmia ovat Rakennuslehden jo aiemmin julkisuuteen nostamat kilpailun puute, liiallinen sääntely ja tonttipula. Virasto korostaa myös sitä, että ongelma muodostuu lukuisista "pienistä puroista".
"Meillä on runsaasti sääntelyä alalla, meillä on eräin osin suhteellisen vähän yrityksiä ja meillä on ulkopuolisen kilpailun edellytykset jossain määrin vähäiset. Suuri ongelma on juuri pienten purojen ongelma", ylijohtaja Juhani Jokinen totesi selvityksen julkistamistilaisuudessa tänään.
Jokinen kuitenkin uskoo, että markkinoiden muuttamiseen on edellytyksiä vaikuttamalla näihin ”pieniin puroihin” ja tekemällä laajasti samaan lopputulokseen tähtääviä toimenpiteitä. Kilpailuviraston pyrkimyksenä on vaikuttaa markkinoihin positiivisin keinoin nostamalla esiin ongelmia ja parannuskeinoja, jotta kilpailua saataisiin lisättyä. Jokinen antoi kuitenkin ymmärtää, että virasto saattaa puuttua rakennusalaan myös jämerämmillä keinoilla.
”Perustehtävämme on kilpailusääntöjen toimeenpano. Sillä alueella emme voi kertoa etukäteen, mitä teemme, missä on ongelmia ja kuka mahdollisesti on toiminut väärin. Tämän projektin tarkoitus on antaa meille ymmärrystä toimia sellaisilla alueilla, missä voisi saada parhaat tulokset kilpailun kannalta. Toisin sanoen tämä työ ei jää tähän, vaan sitä jatketaan. Se on markkinaseurantaa, enempää emme siitä sano. Jatkamme myös kilpailun edistämistoimintaa”, Jokinen totesi.
Suuret rakennusliikkeet ohjaavat markkinoita
Vaikka Kilpailuvirasto ei löytänytkään varsinaisia kartelleja rakennusalalta, selvitysryhmää vetäneen tutkimuspäällikkö Ari Ahosen mukaan varsinaiselle ”alastomalle kartellille” ei ole oikeastaan tarvettakaan alan institutionaalisen ympäristön ansiosta. Rakennusmaata ei ole tarpeeksi tarjolla, sääntely määrittää usein sekä laadun minimitason että tavoitetason ja lisäksi kotimaiset standardit ohjaavat käyttämään samoja rakennustuotteita. Tällöin epäsuora markkinakäyttäytymisen yhteensovittaminen on Ahosen mukaan suhteellisen helppoa ilman alastonta kartelliakin.
”Toki olemme tuoneet esiin sen, että alalle ominainen varsin runsas tietojen vaihto voi osaltaan helpottaa ’koordinointia’. Tietojen vaihto ei tietenkään aina ole kiellettyä. Joskus se saattaa myös edistää kilpailua. Ottaen huomioon alan institutionaaliset piirteet runsas tietojen vaihto näyttäisi olevan yksi osa-alue, joka edellyttää meiltä markkinaseurantaa”, Ahonen totesi.
Kilpailuviraston mukaan asuntorakentamisen keskeinen ongelma on, että kysyntään nähden liian pieni tarjonta nostaa hintoja. Etenkin johtavilla rakennusliikkeillä ja osin myös rakennuttajilla on mahdollisuus ohjailla markkinoita säätelemällä omaa tuotantoaan paikallisesti kysyntä-tarjontatilanteen mukaan. Hintoja nostetaan noususuhdanteessa, mutta laskusuhdanteessa hinnat eivät laske, vaan rakennusliikkeet vähentävät tuotantoaan hintatason ylläpitämiseksi. Pyrkimyksenä on omien voittojen maksimointi.
Varsinaiseen rakentamiseen ei ole Kilpailuviraston mukaan odotettavissa merkittäviä ulkomaisia yrityksiä. Siten pientalorakentaminen jää keinoksi taistella rakennusliikkeiden hinnoittelupolitiikkaa vastaan. Virasto suhtautuu kriittisesti rakennusliikkeiden haluun tehdä pientaloja aluerakentamisena. Pelkona on, että kerrostalotuotannon ongelmat siirtyisivät tätä kautta pientalopuolelle. Myös vuokra-asuntotuotannon lisääminen toimisi vastavoimana rakennusliikkeiden asuntorakentamiselle.
Rakennustuoteteollisuuden alasektoreilla muutamia toimijoita
Viraston mukaan kilpailu on rakennustuoteteollisuudessa paljon heikompaa kuin varsinaisessa rakentamisessa. Monilla rakennustuoteteollisuuden alasektoreilla markkinoita hallitsee suvereenisti 1-3 yritystä.
Ahonen listaa tällaisiksi rakennustuoteteollisuuden heikon kilpailun alasektoreiksi muun muassa lukituksen, rakennusputket, sementin, lämmityslaitteet, saniteettikalusteet, eristeet, kattohuovat sekä ilmastoinnin. Vastaavasti hajautuneena alana Ahonen mainitsee ikkunateollisuuden. Alalle pääsy on materiaaliteollisuudessa vaikeampaa kuin rakentamisessa.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Kilpailuvirasto aikoo jatkaa rakennusalan seuraamista”