Kokeile kuukausi maksutta

Ruplan alamäki ja finanssikriisi hyydyttivät rakennustuoteviennin

Rakennustuoteteollisuuden Venäjän viennin käyriä painaa alas kaksoiskriisi: ruplan alamäki ja Venäjälle iskenyt yleismaailmallinen taantuma. Ruplan devalvoituminen jo 30 prosentilla kuristaa viennin kannattavuutta ja siirtää tuotannon painopistettä Venäjälle perustettuihin tai perustettaviin tehtaisiin. Yrityksissä uskotaan, että vaikka rupla sukeltaisi pohjamutiin, vienti Venäjälle ei lopu. ”Määrät tulevat kuitenkin puolittumaan”, Maxitin toimitusjohtaja Magnus Holm sanoo.

Rakennustuoteteollisuuden Venäjän viennin käyriä painaa alas kaksoiskriisi: ruplan alamäki ja Venäjälle iskenyt yleismaailmallinen taantuma. Ruplan devalvoituminen jo 30 prosentilla kuristaa viennin kannattavuutta ja siirtää tuotannon painopistettä Venäjälle perustettuihin tai perustettaviin tehtaisiin. Yrityksissä uskotaan, että vaikka rupla sukeltaisi pohjamutiin, vienti Venäjälle ei lopu. "Määrät tulevat kuitenkin puolittumaan", Maxitin toimitusjohtaja Magnus Holm sanoo.

image

Mineraalipohjaisten rakennusmateriaalien Maxitilla itärajan takaa tulee 30-40 prosenttia Suomen liiketoiminnasta.

Parocin rakennuseristedivisioonan vetäjän Jan Gustavssonin mukaan Venäjän vaikutus on viime aikojen lomautuksissa rikkana rokassa. Eristevalmistajien murheet alkoivat jo viime kesänä Baltian markkinoiden romahduksella. ”Suurimmat sopeuttamispaineet tulevat kotimarkkinoilta, mutta Venäjän vienti tippuu selkeästi alas.”

Maalinvalmistaja Tikkurilan säästöohjelman piirissä on koko henkilöstö, noin 3 800 työntekijää. Edessä ovat noin 500 henkilön vähennykset.

”Tilanne on hankala, koska kolmasosa myynnistä tulee Venäjältä”, toteaa toimitusjohtaja Erkki Järvinen.

Myös teollisuusmaalivalmistaja Teknoksen yt-neuvottelut koskevat koko yhtiötä. Konsernijohtaja Pekka Rantamäki kertoo, että joulu-tammikuussa Venäjän myynnin lasku oli kymmeniä prosentteja.

Koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut käynnistäneen Honkarakenteen vienti on noin 60 prosenttia tuotannosta ja Venäjä on ehdoton ykkönen. Itä-Euroopan vientipäällikkö Martti Kyyrösen mukaan notkahdus mitataan kaksinumeroisilla luvuilla. ”Keskiluokka on joksikin aikaa unohdettava asiakaskunnassa ja keskityttävä niihin, joilla varat ovat kovassa valuutassa.”

Venäjän rakentamisen hyytyminen ei vielä viime vuonna vaikuttanut ikkunavalmistaja Fenestran Venäjän vientiin. Kuitenkin esimerkiksi YIT:n noin 2 500 asunnon rakentamisen keskeyttäminen perustusvaiheeseen vaikuttaa odotuksiin, sillä Fenestra oli juuri saanut hyvät asemat näissä toimituksissa.

”Jos tämä ruplapeli muuttuu pahemmaksi, niin on riski, että halvemman pään asuntotuotantoon haetaan meidän puu- ja alumiini-ikkunan tilalle halvempaa paikallista muovi-ikkunaa”, toimitusjohtaja Kim Poulsen miettii.

 

Halpa ja paikallinen korvaa vientiä

Tikkurila pyrkii vahvistamaan kilpailukykyä muuttamalla myyntimiksiä Venäjällä halvempien maalien suuntaan ja lisäämällä paikallista valmistusta. Tikkurilan Venäjällä toimivissa tehtaissa ruplaan perustuva valmistus puskuroi kriisin vaikutuksia. ”Mitä enemmän rupla devalvoituu, sitä suurempi osa meidän tuotteista tehdään Venäjällä”, toimitusjohtaja Erkki Järvinen sanoo.

Parocissa vakuutetaan, että kävi ruplan miten tahansa Venäjän toimituksia jatketaan vaikka kannattavuuden kustannuksella. Syynä on sadan miljoonan tehdashanke Chudovossa, jonka rakentamiseen taantuma on antanut vauhtia. ”Ei ole mitään järkeä romuttaa 15 vuoden aikana rakennettuja asiakassuhteita pari vuotta ennen tehtaan starttaamista”, Parocin Jan Gustavsson sanoo.

Teknoksen Pekka Rantamäki oli rakentamassa Isoverille sen Venäjän tehtaita ja hän näki läheltä kuinka vienti vaihtui paikalliseksi tuotannoksi. Rantamäen mielestä Venäjän kauppaa ei voi jättää viennin varaan. Teknoksen tehdashanke Moskovan oblastissa on ympäristöselvitysvaiheessa.

”Jos rupla heikkenee pysyvästi, ikkunat kannattaa tehdä Venäjällä ja tuoda Suomeen”, sanoo myös Fenestran Kim Poulsen.

Lue lisää aiheesta tämän viikon Rakennuslehdestä.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Ruplan alamäki ja finanssikriisi hyydyttivät rakennustuoteviennin”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat