Helsingin keskustassa käynnistetään vesijohtojen riskikartoitus
Helsingin Vesi käynnistää vesijohtojen riskikartoituksen Helsingin keskusta-alueella. Tarkoituksena on selvittää, onko keskusta-alueen maanalaisten, julkisten tilojen läheisyydessä vesijohtoja, jotka voisivat aiheuttaa Rautatientorin kaltaisen suurvuodon. Ensi vaiheessa selvitetään vesijohtojen riskikohdat keskustan metroasemien yhteydessä. Kartoituksen tiedonkeruu on jo käynnistetty ja se pyritään saamaan valmiiksi tammikuun loppuun mennessä. Jatkotoimista päätetään tulosten perusteella.
Helsingin Vesi käynnistää vesijohtojen riskikartoituksen Helsingin keskusta-alueella. Tarkoituksena on selvittää, onko keskusta-alueen maanalaisten, julkisten tilojen läheisyydessä vesijohtoja, jotka voisivat aiheuttaa Rautatientorin kaltaisen suurvuodon. Ensi vaiheessa selvitetään vesijohtojen riskikohdat keskustan metroasemien yhteydessä. Kartoituksen tiedonkeruu on jo käynnistetty ja se pyritään saamaan valmiiksi tammikuun loppuun mennessä. Jatkotoimista päätetään tulosten perusteella.
”Vesijohdon ikä ei ole ainoa vesijohdon kunnon mitta. Valurautainen putki voi satavuotiaanakin olla täysin käyttökelpoinen. Sunnuntain vuoto osoittaa, että tarvitsemme lisää ennakoivia vesijohtojen kuntotutkimusmenetelmiä, joiden avulla vesijohtojen kuntoa voidaan luotettavasti kartoittaa. Olemme jo mukana yhteispohjoismaisessa hankkeessa, jossa menetelmiä pyritään kehittämään yhdenmukaisiksi ja luotettaviksi”, Helsingin Veden toimitusjohtaja Jukka Piekkari kertoo.
Noin 85 prosenttia pääkaupungin vesijohdoista on valurautaa. Helsingin Vesi käynnisti vuonna 2006 pitkän tähtäimen saneerausohjelman, jonka tavoitteena on saneerata kaikki ennen 1970 rakennetut huonokuntoiset vesijohdot ja viemärit vuoteen 2030 mennessä. Yhtiön mukaan vesijohdon keskimääräinen käyttöikä on noin 70 vuotta. Viimeisen kolmen vuoden ajan vesijohtoja on kunnostettu noin 10-12 kilometriä ja viemäreitä noin 30 kilometriä vuosittain. Vesijohtojen ja viemäreiden korjausbudjetti on noin 12 miljoonaa euroa vuodessa. Tänä vuonna suurimmat vesijohtojen korjausurakat ovat keskittyneet Kannelmäkeen ja Lauttasaareen.
Valtaosa Helsingin vesijohdoista on rakennettu 1950-1970-luvuilla, jolloin kaupunki kasvoi voimakkaasti. Sunnuntain vahinkoalueella, Rautatieaseman ympäristössä on paljon eri-ikäisiä vesijohtoja. Vesijohtoja on uusittu eri vuosikymmenillä alueen muun rakentamisen yhteydessä. Makkaratalon lähellä olevat vesijohdot ovat pääsääntöisesti 60- ja 70-luvuilta. Sunnuntaina pettänyt putki oli vuodelta 1967. Helsingin Vesi selvittää parhaillaan yhdessä kaupungin muiden toimijoiden kanssa syitä siihen, miksi vesijohdon betonisessa suojatunnelissa on kaksi suurta, timanttiporalla tehtyä aukkoa.
Sattuneessa vahingossa asematunneliin ehti valua sunnuntai-iltana vettä noin 10 000 kuutiometriä.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Helsingin keskustassa käynnistetään vesijohtojen riskikartoitus”
Vesijohtoverkoston rappeutumisesta on puhuttu Rakennuslehdessäkin ainakin kymmenen vuotta – turhaan. Asian tärkeys tiedetään, mutta kun poliitikoiden on pitänyt laittaa asiat tärkeysjärjestykseen, niin välttämättömät investoinnit ovat väistyneet, kun rahaa on vaadittu vanhusten hoitoon ja uusiin lastentarhoihin. Samoin kävi aikoinaan koulujen korjauksille, tunnetuin seurauksin. Vuonna 2005 Helsinki selvisi säikähdyksellä vaarasta, että vesi olisi tulvinut metrotunneleihin saakka. Säikähdettiin, mutta ei otettu opiksi ja mietitty riskien torjumista.
Poimin Kalevasta valtiosihteeri Raimo Sailaksen varoituksen viime vuodelta.
Vesi- ja viemäriverkostot kuntoon – sanoi valtiosihteeri Raimo Sailas Viikko-Kalevassa sunnuntaina 24.8.2008.
Sailas pani kuntien tehtävät tärkeysjärjestykseen ja myös perusteli järjestyksen.
Viemärit ensin, sitten ihmiset
1. Vesi- ja viemäriverkoston kunnossapito
Sen tärkeydestä on tutkittua tietoa. Välttämättömyys, jonne menee väistämättä paljon rahaa. Jos korjauksia lykätään, menee rahaa vieläkin enemmän.
2. Muun infrastruktuurin, katu- ja tieverkoston ylläpitäminen
Ei sitä omaisuutta, joka on jo rakennettu, pidä päästää rappeutumaan. Kilpailukyvyn kannalta oleellinen.
3. Vanhustenhoito ja terveyskeskukset
Vaatii tulevaisuudessa paljon voimavaroja. Haaste, miten se hoidetaan sivistyneesti. Terveyskeskukset toimiviksi, jotta kustannukset erikoissairaanhoidossa saadaan kuriin.
Vastaavaa priorisointia tehtii eräässä Keski-Eurooppalaisessa maassa muutamia kymmeniä vuosia sitten.Jöötiputkien asemasta ko. maassa keskityttiin erityisesti autobaanojen tekoon.