Valtion margariinitehdas Etelä-Hermannissa Lautatarhankadulla on ollut enimmäkseen tyhjillään siitä asti, kun tehdas päätettiin sulkea vuonna 1992. Huonokuntoista rakennusta ollaan muuttamassa asunnoiksi. Kuva: Mika Ranta / HS

Lähes satavuotias suojeltu margariinitehdas on rapistunut keskellä Helsinkiä – Pian autioituneeseen ”uusklassiseen helmeen” syntyy 31 kotia

Pala Helsingin rasvaista historiaa on aidattu rakennustelineillä.

Kirjoittaja(t) Jenni Hakkarainen / HS

Kermanvaaleasta tehdasrakennuksesta jäljellä ovat vain seinät, joiden halkeileva maalikerros paljastaa valkoisen tiilisisuksen.

Lähes satavuotias tehdasrakennus aivan Sörnäisten ja Hermannin rajalla on ollut suurelta osin tyhjillään noin 26 vuotta, mutta nyt se on heräämässä uudelleen henkiin.

Itseasiassa Lautatarhankadulla saattaisi tehtaan sijasta seisoa moderni kerrostalo, jos ranskalainen kemisti Hippolyte Mège-Mouriès ei olisi keksinyt yhdistää naudan ihraa ja maitorasvaa 1860-luvun lopussa.

Mège-Mouriès’n keksintö, margariini, oli ratkaisu Ranskaa piinanneeseen voipulaan. Keksinnön laineet löivät Helsinkiin asti yli 50 vuotta myöhemmin, kun valtio päätti ryhtyä margariinibisnekseen.

Rakennettiinko tehdas vankityövoimalla?

Suomen margariinitehdas perustettiin ensin Turkuun vuonna 1922. Kun huomattiin, ettei tehdas kyennyt tuottamaan tarpeeksi margariinia, se siirrettiin pari vuotta myöhemmin Helsinkiin. Samalla nimi vaihdettiin Valtion margariinitehtaaksi.

Tehdasta varten saatiin tontti Sörnäisten keskusvankilan alueelta. Joidenkin tietojen mukaan tehdas myös rakennettiin vankityövoimalla.

Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Uno Sjöholm, jonka kynästä on lähtöisin myös Pelson, Iskolan ja Konnunsuon vankiloiden rakennuksia.

L-kirjaimen muotoinen rakennus on merkitty asemakaavassa suojeltavaksi.

”Ulkokuori on lähinnä se, mitä täytyy vaalia. Sisäosathan menevät kokonaan uusiksi”, sanoo Etelä-Hermannin suunnittelusta vastannut arkkitehti Tuomas Hakala Helsingin kaupungilta.

Nyt kolmikerroksisen rakennuksen aumakatto on revitty auki ja tehtaan lattiat purettu. Taivasta kohti kurottaa yhä punainen savupiippu.

Kaupunkikuvallisesti merkittävä

Vanha margariinitehdas edustaa Pitkänsillan pohjoispuolella ollutta Helsingin varhaisempaa teollisuushistoriaa, sanoo tehtaan peruskorjaushankkeessa mukana ollut rakennuskonservaattori Jaana Perttilä Helsingin kaupunginmuseosta.

Vanha tehdas on Perttilän mukaan kaupunkikuvallisesti merkittävä. Alue tehtaan ympärillä on voimakkaasti muuttunut edellisen sadan vuoden aikana, ja toimivat tehtaat rakennuksineen ovat lähes kokonaan hävinneet tai ainakin niiden käyttötarkoitus on muuttunut.

”Kaupunkikuvaan tuo rikkautta se, että sieltä löytyy eri ikäistä ja näköistä rakennuskantaa”, hän sanoo.

Havainnekuva näyttää, miltä asuntokäyttöön remontoitu tehdas näyttää sisäpihalta katsottuna. Kuva: Arkkitehtuuri ja muotoilutoimisto Talli Oy

Tehtaassa ehdittiin valmistaa margariinia lähes 70 vuotta ennen kuin valtio päätti sulkea sen vuonna 1992. Margariinikoneet myytiin kilpailijoille, ja tehtaan palveluksessa olleille 20 työntekijälle jouduttiin etsimään muuta työtä.

Yksi merkittävä syy sulkemiselle oli se, että tehdas oli joutunut ostamaan raaka-aineen kilpailijoiltaan, Helsingin Sanomat uutisoi vuonna 1992. Tehtaaseen ei myöskään oltu investoitu viime vuosina.

Jos tehdasta vertaa nykyiseen elintarviketuotantoon, se oli vanhanaikainen ja hyvin pienimuotoinen, sanoo Tuomas Hakala.

”Rakennus tuli käyttöikänsä päähän.”

”Silloin tarvittiin riskejä miehiä ja naisia”

Tehtaan viimeinen toimitusjohtaja Risto Majala muisteli Helsingin Sanomien haastattelussa, miten pikkuisessa tehtaassa paiskittiin töitä.

”Silloin tarvittiin riskejä miehiä ja naisia, koska margariini tehtiin suurelta osin käsin vaivaamalla. Pakkaukset kylmennettiin talon alla maakellareissa, sillä kylmäkoneita ei ollut”, Majala kertoi.

Suomea ravistelleesta ”margariiniskandaalista” Majala vakuutti tehtaan selvinneen puhtain paperein.

Uusi kuvalehti paljasti vuonna 1961, että margariinia valmistavat yritykset käyttivät eläinten raatoja margariinin valmistamisessa. Uutisen seurauksena margariinin myynti romahti vuosiksi, ja Valtion margariinitehtaan kilpailijat Raision tehtaat ja Paasivaara saivat tuomiot väärinkäytöksistä.

L-kirjaimen muotoinen rakennus on merkitty asemakaavassa suojeltavaksi.

Valtion tehtaalla Helsingissä ei ollut sellaisia koneita, joilla eläinrasvoja olisi voitu käyttää hyödyksi tuotannossa, Majala sanoi. Mahdollisuuksia olisi saattanut olla, koska lähistöllä sijaitsivat pieneläinklinikka ja teurastamo.

Sulkemisen jälkeen margariinitehdas jäi pitkäksi aikaa tyhjilleen. Vuonna 1994 tehdas avasi ovensa jälleen, tosin hyvin surullisissa merkeissä.

Syyskuun 28. päivä matkustaja-alus Estonia upposija ja 852 ihmistä menetti henkensä. Margariinitehdas toimi väliaikaisena kappelina ja ruumishuoneena onnettomuuden uhreille.

Sittemmin rakennusta on vuokrattu lähinnä varastotilaksi, kertoo kiinteistösijoitusyhtiö Spondan kehitysjohtaja Matti Saaranen.

Toimettomat vuodet tekivät tuhoa

Margariinitehdas oli Spondan omistuksessa noin 10 vuotta. Tehdas siirtyi valtiolta Spondalle, kun yhtiö osti valtion kiinteistösijoitusyhtiön Kapiteelin vuoden 2006 lopulla. Kapiteelille kiinteistö siirtyi valtion kiinteistölaitokselta vuosituhannen vaihteessa, kun Kapiteeli perustettiin.

”Rakennus oli jo aika huonossa kunnossa, kun se tuli Kapiteelille. Sitä on sitten paikkailtu ja korjailtu, että se pysyy säädyllisessä kunnossa”, Saaranen sanoo.

Toimettomat vuodet vaurioittivat kylmänä pidettyä rakennusta. Kantaviin rakenteisiin ja ullakkokerroksiin muodostui vuosien saatossa kosteuden, korroosion ja pakkasen aiheuttamia vaurioita.

Uusi vitsaus ilmaantui eräänä uutenavuotena, jolloin palokunta pyyhälsi tehtaan pihaan. Kaukolämpöputki oli jäätynyt, mikä nostatti suuren höyrypilven, Saaranen muistelee.

”Rosvot olivat anastaneet kuparit sähkötaulusta ja muualta seinistä. Se sitten yhtenä elementtinä turmeli rakennusta. Jouduimme pitämään sitä tekohengityksessä lämmittämällä.”

Uusi omistaja löytyi

Margariinitehtaan kunnostaminen toimistotilaksi, joka oli rakennuksen silloinen kaavan mukainen käyttötarkoitus, ei olisi ollut Saarasen mukaan taloudellisesti järkevää. Kallis saneeraus olisi nostanut työtilojen vuokratason liian korkeaksi.

Kun rakennukselle ei löytynyt sopivaa ostajaa, Sponda alkoi vuonna 2010 selvittää margariinitehtaan soveltumista asuinkäyttöön ja neuvotella kaupungin kanssa uudesta kaavasta.

”Rakennus oli jo aika huonossa kunnossa, kun se tuli Kapiteelille. Sitä on sitten paikkailtu ja korjailtu, että se pysyy säädyllisessä kunnossa.”

Lukuisten selvitysten jälkeen uusi asemakaava tuli lainvoimaiseksi viime vuonna, ja siinä tehdas on merkitty asuinkäyttöön.

Myös ostaja löytyi vihdoin. Rakennus vaihtoi omistajaa viime vuoden elokuussa, kun Sponda myi tontin ja kiinteistön ECD Kiinteistöt Oy:lle.

Katto menee uusiksi

Lautatarhankadulla rakennusmiehet nakkelevat tiiliä kasoihin. Margariinitehtaan sisuksia ollaan parhaillaan purkamassa.

Tehtaaseen rakennetaan 31 uutta asuntoa. Valmista pitäisi olla ensi vuoden loppuun mennessä, sanoo asuntojen markkinoinnista vastaava Taka-Töölön Kiinteistömaailman yrittäjä, kiinteistönvälittäjä Vesa Sandberg.

Vain perustukset ja suojellut seinät jäävät pystyyn, kaikki muu revitään pois, jotta tehdas muuntuu asunnoiksi. Suojeltu savupiippu on haperoitunut yläpäästään, ja sitä saa lyhentää enintään kolme metriä.

”Katto uusitaan, ja siitä tulee saman näköinen kuin vanhasta katosta”, Sandberg sanoo.

Asunnot ovat ennakkomarkkinoinnissa, ja Sandbergin mukaan jokaiseen asuntoon on jo tehty varauksia. Kiinteistömaailma mainostaa rakennusta ”uusklassisena helmenä”.

Aivan pikkurahalla margariinitehtaaseen ei pääse muuttamaan. Esimerkiksi 55-neliöisen kaksion neliöhinta on noin 6 500 euroa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Lähes satavuotias suojeltu margariinitehdas on rapistunut keskellä Helsinkiä – Pian autioituneeseen ”uusklassiseen helmeen” syntyy 31 kotia”

  1. Voiko tuollaisessa kauan kylmänä olleen rakennuksen ulkoseinissä olla paljon sädesientä ?

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi