Helsinkiläisiä muuttaa kiihtyvään tahtiin naapurikuntiin – erityisesti vetävät Vantaa, Kerava, Järvenpää ja Nurmijärvi

Helsingin asukasmäärässä erottuu neljä väkilukua verottavaa ilmiötä.

Helsingissä asuneita ihmisiä muutti viime vuonna erityisesti pääkaupunkiseudun lähikuntiin. Kuva: Emmi Korhonen

Helsingin väkimäärän kasvussa on viime vuonna ollut erikoisia heilahteluja. Helsinkiläisiä on muuttanut kiihtyvää tahtia etenkin Vantaalle, Keravalle, Järvenpäähän ja Nurmijärvelle. Helsinki menetti viime vuonna asukkaitaan myös Espooseen.

Selvästi kasvanut muuttointo naapurikuntiin käy ilmi tuoreesta Helsingin väestöä kuvaavasta Helsingin kaupunkitutkimuksen julkaisusta.

Väen virtaamisessa Helsinkiin ja sieltä pois sekä muualta Suomesta että ulkomailta erottuu viime vuonna neljä asukasmäärää selvästi vähentävää tekijää.

Kaupungin järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori avaa, mitkä ilmiöt heilauttivat helsinkiläisten määrää.

1. Virta naapurikuntiin

Helsingin muuttotappio pääkaupunkiseudun muihin kuntiin oli viime vuonna 2 700 henkeä. Koko Helsingin seutu vei kaupungista yhteensä 3 100 helsinkiläistä.

Työntö pois Helsingistä on ollut viime vuonna poikkeuksellisen kovaa. Viimeksi lähikuntiin on muutettu Helsingistä yhtä kiivaasti tai enemmänkin vuonna 2007.

Helsinkiläisiä on Vuoren mukaan vienyt erityisesti Vantaalle sekä pohjoisen naapurin vilkas uusien asuntojen tuotanto että kulkuyhteyksiä sujuvoittava kehärata. Kuluvana vuonna puolestaan näyttää nousevan myös Espoo ja länsimetron imu.

”Helsinginkin asuntotuotanto on tänä ja ensi vuonnakin merkittävä. Helsingin kasvussa on menossa poikkeukselliset ajat, saa nähdä, kuinka kauan Vantaan ja Espoon kasvu jatkuu.”

2. Muualta Suomesta tulleiden vieraskielisten osuus pieneni

Kaksi kolmannesta Helsingin viime vuoden muuttovoitosta kertyi vieraskielisistä tulijoista.

Heidän osuutensa muualta Suomesta Helsinkiin muuttaneista kuitenkin vähentyi. Se oli muuttovoitosta kymmenesosa.

Vieraskielisten Suomesta muuttajien määrän vähenemisessä on Vuoren mukaan kyse vuoden 2015 valtakunnallisen turvapaikanhakijoiden tulopiikin hiipumisesta.

”Viime vuoden vertailuluku on erikoinen. Turvapaikanhakijoita virtasi vielä vuonna 2017 muualta Suomesta, mutta piikin merkitys on viime vuonna pienentynyt selvästi.”

Koko Helsingin seudulla kaikkien tulijoiden ja lähtijöiden puolestaan erotuksesta neljä viidestä ihmisestä oli muita kuin suomen- ja ruotsinkielisiä ja kotimaan muuttovoitosta lähes puolet.

Viime vuodenvaihteessa Helsingissä asuin ulkomaalaistaustaisia ihmisiä yhteensä 103 412 henkeä. Luvussa on mukana sekä ulkomailla syntyneiden ensimmäinen sukupolvi että ja Suomessa syntyneiden toinen sukupolvi. Toisen polven maahanmuuttajataustaisia oli noin 19 000 henkeä.

3. Ulkomailta muutto tyrehtyi

Ulkomailta muutti Helsinkiin vähemmän ihmisiä kuin kertaakaan vuoden 2004 jälkeen.

Ulkomailta muuttaneita uusia helsinkiläisiä oli viime vuonna 1 300. Puolet ulkomailtaHelsinkiin tulleista ulkomaan kansalaisista tuli Euroopasta.

Notkahdus juontuu Vuoren mukaan erityisesti virolaisista. Erityisesti vuosina 2010–2013 virolaisten muutto kasvatti Helsinkiä, mutta sen jälkeen tulomuutto etelänaapurista on lakannut.

”Virosta vuonna 2013 saatu muuttovoitto oli kolmasosa Helsingin koko ulkomaisesta muuttovoitosta , mutta viime vuonna oltiin jo nollassa. Sillä on ollut iso merkitys.”

Suomen- ja ruotsinkielisten muuttotappio ulkomaille puolestaan oli tuhat asukasta.

4. Lapsia syntyy yhä vähemmän

Viime vuonna syntyi 6 388 helsinkiläisvauvaa. Heitä syntyi vähemmän kuin useana edellisvuotena.

Muualla Suomessa vauvojen tulo kääntyi Vuoren mukaan laskuun jo vuonna 2010. Helsingissä käänne tapahtui hänen mukaansa vuonna 2015.

”Tilanne on uusi koko Suomessa. On iso kysymys, kuinka työvoimamme kehittyy suhteessa huollettavien määrään”, Vuori sanoo.

Notkahduksista huolimatta Helsingin väkimäärä kuitenkin kasvaa. Vuodenvaihteessa helsinkiläisiä oli 648 042. Väkiluku kasvoi 4 770 ihmisellä, ja Helsinkiin muutti 3 760 henkeä enemmän kuin Helsingistä pois.

”Niin sanotun kantaväestön muutossa ei ole näkyvissä vähenemistä. Muualta Suomesta on tulijoita edelleen, ja koko pääkaupunkiseutu kasvaa nyt ennätyksellisen nopeasti.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa

7 vastausta artikkeliin “Helsinkiläisiä muuttaa kiihtyvään tahtiin naapurikuntiin – erityisesti vetävät Vantaa, Kerava, Järvenpää ja Nurmijärvi”

  1. Turvattomuus lisääntynyt, ei kukaan uskalla asua stadin keskustassa kun väkivalta on lisääntynyt, maksat puoli miljoonaan asunnosta, etkä uskalla illalla edes mennä ulos. Lisäksi isot halpa marketit siirtynyt kehä 3 lle, keskusta ylikalliit vuokrat näkyvät kalliina ruokalaskussa keskustab pikku ruokakaupoissa.

    Yritykset kaikkoavat pääkaupunkiseudun kuplahintaisia ylikallita toimitiloja karkuun maakuntiin, joissa myös on tarjota edullisia asuntoja työntekijöille.

  2. Rajottakaa vaan autoilua ja ottaka lisää halpoja moniosaajia. Harva tuolla oikeasti asua haluaa, töiden perässä ja hourailevan politiikan pakottamana ne ihmiset siellä pidetään

  3. Jahas. Kritisoin poliittis-ideologisesti värittyneiden nk. asiantuntijoiden mielipiteitä siitä, kuinka Nurmijärvi-ilmiö on muka kuollut ja kuopattu, koska todellisuus osoittaa muuta. RL:n sensori kuitenkin poisti kommentin ilman mitään perusteita, syynä ilmeisesti mielipiteeni poliittinen epäkorrektius. Eli mikäs viherderkkulan ekopravda se tämäkin lehti sitten nykyään on, kysynpä vaan?

    1. Pientalot ovat kerrostalo grynderin painajainen. Parhautta on kelan lopulta maksamien luukkujen teko. Aka asumistuki

      1. Yhdyssanat ja oikeinkirjoitus taas on rakennusalalla toimivan konservatiivisen idiootin tunnusmerkki.

        1. Ei tuo nyt kovin vahvasti mennyt sinullakaan. Viestiäsi ei kontekstista irroitettuna edes ymmärrä.

          Tarkoitit ilmeisesti sanoa:”Yhdyssanavirheet ja kirjoitusvirheet taas ovat rakennusalalla toimivan konservatiivisen idiootin tunnusmerkkejä”.

  4. Voisiko laittaa sen datan näkyviin ja ottaa vähän perspektiiviä – esim. miten luvut muuttuneet aikajanalla ja paljonko on muuttanut samassa ajassa Helsinkiin. Näitä sensaatiohakuisia artikkeleita klikkiotsikoilla voisi minusta vähentää.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi