Kasuunitekniikka korvasi vaaralliset ja hankalat sukelluskorjaukset kahdella vesivoimalaitoksella

PVO-Vesivoiman asiantuntijoiden kasuuni-innovaatio säästää rahaa ja vaivaa vesivoimalaitosten korjaustöissä. Työturvallisuuskin paranee, kun sukellustyöt vähenevät tai loppuvat kokonaan.  Idea toi keksijöilleen Pohjolan Voiman aloitepalkinnon.

Kasuunitekniikka korvasi sukeltajat Haapakosken (kuva) ja Kierikin voimalaitosten korjaustöissä.

Kuivana tehtävä vesivoimalaitoksen betonikorjaustyö. Siitä on käytännössä kyse PVO-Vesivoiman asiantuntijoiden ideoimassa uudenlaisessa pilarikorjaustavassa.

Omaisuudenhoidon asiantuntijat Pasi Eilola ja Matti Åman hoksasivat tuoda muualla käytössä olleen tekniikan vesivoiman luo. Lopputuloksena on monistettavissa oleva korjaustekniikka, joka nopeuttaa, säästää kustannuksia ja vähentää vesivoimalaitosten tuotantopysäytykset muutamaan tuntiin. Aiemmin sukellustyönä tehdyt korjaukset voidaan tehdä nyt kasuunin suojaamana kuivissa olosuhteissa. Laatu paranee, työturvallisuus on parempi ja työ onnistuu myös talviaikaan. Kasuunimenetelmän ansiosta voimalaitos tuottaa sähköä myös korjaustöiden aikana.

”Tällaisia innovaatiota syntyy, kun kokonaisuuden näkevät asiantuntijat lyövät päänsä yhteen ja lähtevät ratkomaan työssään näkemäänsä epäkohtaa. Meille on Pohjolan Voimassa erittäin tärkeää, että yrityskulttuurimme tukee ideointia ja työn kehittämistä työyhteisössä”, sanoo Tiina Nyström, Pohjolan Voiman laki- ja henkilöstöasioista vastaava johtaja yhtiön tiedotteessa.

Kasuuni nopeuttaa korjaustöitä, parantaa betonityön laatua ja ennen kaikkea työturvallisuutta Kirvesmies Marko Siurua laskeutumassa alas kasuuniin.

Tällainen on kasuuni

Kasuuni on vesitiivis suojarakenne, jota käytetään yleisesti esimerkiksi sillanrakentamisessa. Kasuuni mahdollistaa vedenalaisen rakentamisen kuivissa olosuhteissa.

Åmanin ja Eilolan ideoima kasuuni koostuu kahdesta yhteen liitettävästä lohkosta ja muotoillaan korjattavaan pilariin sopivaksi.

Työntekijät mahtuvat kasuunin sisälle piikkaamaan, asentamaan valua varten raudoitukset ja muotit. Betonin kovetuttua valumuotit poistetaan ja kasuuni nostetaan pois pilarin ympäriltä.

Kasuunia käytetään yleisesti muun muassa laitureita rakennettaessa, mutta vesivoimalaitoksiin sitä ei kukaan ennen Åmania ja Eilolaa ole ymmärtänyt tuoda. Idea toi Eilolalle ja Åmanille tähän mennessä suurimman Pohjolan Voiman jakaman aloitepalkinnon.

Vain muutaman tunnin keskeytys voimalaitokselle

Asiantuntijoiden keksinnöllä on merkittäviä vaikutuksia. Sukeltaen tehdyissä korjaustöissä sähkön tuotanto häiriintyy noin puolentoista kuukauden ajaksi. Virtaus voimalaitoksen alapuolella on kova, joten sukellustöiden ajaksi laitos on aina jouduttu turvallisuussyistä pysäyttämään.

Kasuunimenetelmän myötä voimalaitoksen toiminta joudutaan keskeyttämään vain muutamiksi tunneiksi, jotta kasuuni saadaan uitettua paikoilleen.

Åmanin ja Eilolan suunnittelemaa kasuunia testattiin korjaustöissä PVO-Vesivoiman Kierikin voimalaitoksella viime talvena. Tänä syksynä kasuunitekniikka oli käytössä myös Iijoen Haapakosken voimalaitoksella tehdyissä korjaustöissä. Menetelmä on osoittanut toimivuutensa.

”Kasuuni on käytettävissä myöhemminkin samanlaisiin tarkoituksiin. Se on muokattavissa erilaisiin rakenteisiin ja sitä voidaan hyödyntää myös voimalaitoksen yläpuolen korjauksissa”, Matti Åman kertoo.

 

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Kasuunitekniikka korvasi vaaralliset ja hankalat sukelluskorjaukset kahdella vesivoimalaitoksella”

Jätä kommentti

Viimeisimmät näkökulmat