Suomalaisten asumismenojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin on pysynyt korona-aikana toistaiseksi paikoillaan, kertovat Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto, jotka ovat selvityttäneet asiaa Pellervon Taloustutkimuksella.
PTT:n selvityksestä selviää, että asumismenoihin kuluu jopa kolmannes kotitalouden tuloista.
PTT ennustaa asumismenojen kasvavan vuosina 2021-2023 asuntovelallisilla sekä vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvilla noin kaksi prosenttia. Suurimman osuuden tuloista asuminen lohkaisee keskituloisilta perheettömiltä kerrostaloasujilta.
Sijainnin merkitys vähentynyt
Koronaepidemian myötä etätyöskentely on lisääntynyt, mikä on kasvattanut asunnon koon merkitystä valintakriteerinä sijainnin kustannuksella.
PTT:n asuntomarkkinoihin erikoistuneen ekonomisti Peetu Keskisen mukaan sijainti on asuntomarkkinoilla edelleen tärkeä tekijä, mutta sen painoarvo on laskenut.
Keskisen mukaan onkin mielenkiintoista nähdä, jatkuvatko korona-ajan trendit myös pandemian jälkeen.
Myös keskeisillä sijainneilla olevien asuntojen kysyntä on ollut edelleen korkeaa. Erityisen vahvaa kiinnostus on ollut omakoti- ja rivitaloissa, joiden asuntokaupassa on aikaisempiin vuosiin verrattuna nähty poikkeuksellisen suuria kasvulukuja.
Tilastokeskuksen mukaan vanhojen omakotitalojen hinnat nousivat reippaasti huhti-kesäkuussa.
”Jo vuosia on tiedetty, että suurin osa suomalaisista haluaa asua omakotitalossa. Nyt unelmia on selkeästi lähdetty toteuttamaan entistä enemmän”, sanoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Janne Tähtikunnas tiedotteessa.
Tähtikunnas huomauttaa, että omakotitalounelmien toteuttamista rajoittaa tonttien saatavuus.
”Sen vuoksi olisi tärkeää, että kunnat huolehtisivat riittävästä tonttitarjonnasta”, hän sanoo.
Taloyhtiöiden kannattaa varautua tuleviin korjaushankkeisiin
Meneillään olevat EU:n ilmasto- ja energiapaketin neuvottelut ovat suomalaisten asumismenojen kannalta tärkeässä roolissa.
Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero toteaa, että suomalaisten virkamiesten ja päättäjien on pidettävä huolta siitä, että käynnissä olevissa neuvotteluissa saadaan ratkaisuja, joissa asumisen ja korjaamisen kustannuskehitys pysyy hallittavissa.
”Jotta asumisen päästöt sekä energiatehokkuus voivat jatkaa tavoiteurillaan, tarvitaan onnistuneiden esimerkkien monistamista, kannusteita ja avustuksia investointeihin sekä rahoituksen saatavuutta kaikkialla Suomessa. Komission ilmastopaketin ehdotuksissa viljellään paljon myös pakko- ja kieltolinjaa, mikä ei toteutuessaan johtaisi ilmastotavoitteiden kannalta onnistumiseen”, Kero sanoo tiedotteessa.
Kero kannustaa taloyhtiöitä lyhentämään vallitsevan matalan korkotason aikana velkojaan ja varautumaan tulevina vuosina edessä oleviin korjaushankkeisiin.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Keskituloinen perheetön kerrostaloasuja maksaa suhteessa eniten asumisestaan”