Talotekniikan toimivuuden varmistaminen on vakiintunut osa rakennushankkeiden laadunhallintaa. Käytännössä toimivuus todetaan kuitenkin liian usein vasta hankkeen loppuvaiheessa käyttöönoton yhteydessä. Muuttuvassa ilmastossa tämä ei enää riitä.
Rakennusten käyttöikä lasketaan vuosikymmenissä. Vuonna 2030 valmistuva rakennus on käytössä vielä vuonna 2080. Samalla hellejaksot pitenevät, jäähdytystarve kasvaa ja käyttäjien odotukset sisäilmastosta kiristyvät.
Keskustelu keskittyy usein lämpötilaan, vaikka tulevaisuuden merkittävin sisäilmastohaaste voi olla kosteus.
Suomessa rakennusten talotekniikka on suunniteltu ilmastoon, jossa kesäajan kosteuskuormat ovat olleet verrattain maltillisia. Kun lämpötila ja ilmankosteus kasvavat samanaikaisesti, kuormitus ei näy pelkästään kasvavana jäähdytystarpeena. Kosteus voi vaikuttaa myös järjestelmien suorituskykyyn.
Erityisesti kastepisteohjatuissa jäähdytysratkaisuissa kasvava kosteus voi rajoittaa käytettävissä olevaa jäähdytystehoa juuri silloin, kun sitä tarvitaan eniten. Kysymys ei siis ole vain lämpöviihtyvyydestä, vaan siitä, kykeneekö rakennus ylläpitämään suunnitellut olosuhteet myös tulevaisuuden sääoloissa.
Rakennuksia ei kuitenkaan pidä mitoittaa vuoden 2080 ääriolosuhteille. Ylimitoitus kasvattaa kustannuksia ja sitoo pääomaa kapasiteettiin, jota ei välttämättä koskaan tarvita. Parempi ratkaisu on muuntojoustavuus.
Rakennushankkeissa pitäisi pohtia jo suunnitteluvaiheessa, miten talotekniikkaa voidaan kehittää myöhemmin. Jätetäänkö konehuoneisiin lisätilaa? Varaudutaanko kosteudenpoiston lisäämiseen? Suunnitellaanko automaatiojärjestelmä ja jäähdytysverkostot siten, että kapasiteettia voidaan kasvattaa myöhemmin?
Muuntojoustavuus ei kuitenkaan synny käyttöönottovaiheessa. Sen edellytykset ratkaistaan paljon aikaisemmin suunnittelussa, hankinnoissa ja toteutuksessa. Silti toimivuutta tarkastellaan monessa hankkeessa edelleen vasta loppuvaiheessa.
Tässä on talotekniikan toimivuuden varmistamisen suurin haaste. Käyttöönotossa voidaan todeta lopputulos, mutta siellä ei enää ratkaista sitä, miten rakennus toimii seuraavien vuosikymmenten aikana.
Siksi talotekniikan toimivuuden varmistamisesta pitää tehdä koko hankkeen läpi kulkeva johtamismenettely, ei käyttöönottovaiheen tarkistuslista. Toimivuuden tavoitteita, riskejä, vastuita ja todentamista on johdettava samalla vakavuudella kuin kustannuksia, aikataulua ja laatua.
Talotekniikan toimivuus ei synny toimintakokeissa. Se syntyy siitä, miten hanketta johdetaan.
Kirjoittaja toimi ohjausryhmän puheenjohtajana Jäähdytystehon mitoitusopas – jäähdytystehon mitoitus, järjestelmäratkaisut ja olosuhdetarkastelut muuttuvaan ilmastoon -hankkeessa
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Miten varmistetaan talotekniikan toimivuus vuonna 2080?”