Juuso Hietanen myöntää, että Lehdolla on parantamista riskien hallinnassa ja hinnoittelussa

Kun rahoitus oli tiukalla, Lehto alkoi myydä asuntokohteita ilman yhtiölainaa. Toimitusjohtajan mukaan asunnot ovat myyneet hyvin. Kuluttaja-asiakkaat arvostavat sitä, ettei yhtiössä ole sijoittajaosakkaita.

Bonava Suomen entinen toimitusjohtaja Juuso Hietanen aloitti Lehdon toimitusjohtajana toukokuussa.

Vuodesta 2021 piti tulla erilainen vuosi Lehdolle, mutta rakennusyhtiön vaikeudet näyttävät jatkuvan. Yhtiön mukaan myös ensi vuodesta tulee vaikea.

Lehdon tammi-syyskuun tulos oli heikko. Liikevaihto laski neljänneksen, ja liiketulos oli miinuksella yli 10 miljoonaa euroa.

Yhtiön mukaan tappiollista tulosta selittävät joidenkin toimitilahankkeiden tappiollisuus ja viiveet niiden toteutuksessa, kohonneet materiaalikustannukset ja saatavuusongelmat, viiveet uusien hankkeiden käynnistymisessä sekä yhtiön omat kiinteät kulut.

Lehdon toimitusjohtajana toukokuussa aloittaneen Juuso Hietasen mukaan haasteet ovat normaaleja rakennusalalla. Projektit ovat pitkiä, ja jos projekti on jo alkanut ja loppuhinta lyöty lukkoon, sille ei voi myöhemmin tehdä hirveästi. Koska Lehto on perinteisesti tehnyt paljon KVR-urakointia, jossa hinnasta päätetään kauan ennen aloitusta, materiaalien kustannusten nousu iskee siihen nyt kovaa. 

”KVR on hyvä urakkamuoto varsinkin toimitilapuolella ja tilaajillehan se on hyvä muoto, mutta siinä urakan hinta on sidottu vuodesta puoleentoista ennen kuin rakentaminen edes alkaa. Nyt kun kustannukset nousevat nopeasti, riski iskee käsille”, Hietanen sanoo.

Toimitusjohtajan mukaan yhtiöllä on parantamisen varaa sekä riskien hallinnassa että niiden hinnoittelussa.

”Myös omat kustannukset pitää tuntea paremmin”,  hän sanoo.

Puumoduuleistaan tunnetulle Lehdolle puun hinnan nousulla on iso merkitys. Hietanen kuitenkin arvioi, että puun hinnan nousu jää tilapäiseksi. Sitä vastoin hän pitää todennäköisenä, että teräksen hinnan nousu on pysyvämpää. Sillä on seurauksensa Lehdollekin, joka rakentaa paljon myös betonista.

Omaperusteisten hankkeiden määrä väheni

Tammi-syyskuun tulosta heikensi osaltaan se, että Lehdon asuntoliiketoiminnan liikevaihto laski kolmanneksen edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Varsinkin omaperusteisten hankkeiden määrä väheni.

Lehto on aiempina vuosina rakentanut paljon asuntoja piensijoittajille. Nyt keskiöön otetaan Hietasen mukaan kuluttaja-asiakas. Painopisteen muutos on osin rahoituksesta johtuvaa.

Kun rahoituksen saaminen oli tiukkaa, Lehto päätti kokeilla, myyvätkö asunnot, jos niissä ei ole lainkaan yhtiölainaa. Yhtiölaina on tärkeää erityisesti sijoittajille.

Lehto on myynyt kohteita ilman yhtään yhtiölainaa useissa paikoissa pääkaupunkiseudulla, jopa Helsingin kalliissa Kalasatamassa. Moni kuluttaja-asiakas näyttää arvostavan sitä, ettei yhtiössä ole asuntosijoittajia.

Hietasen mukaan Lehto aikoo jatkaa asuntojen rakentamista ilman yhtiölainaa, vaikka rahoituksen saaminen on helpottunut.

”Piensijoittajat ovat meille tärkeitä ja perinteisesti me olemme olleet vahvoja siinä markkinassa. Toisaalta kuluttaja-asiakkaissa sekä hinnoittelu että kassavirta ovat yleensä paremmat. Kuluttajamarkkina on myös sijoittajamarkkinaa tasaisempaa”, hän sanoo.

Minkälaista tehostamista Lehdon asuntoliiketoiminta sitten tarvitsee? Lehto aikoo toimitusjohtajan mukaan tarkastella jatkossa varsinkin hankkeiden alkupäätä eli kaavoitusta ja suunnittelua.

”Tärkeää on myös olla asiakkaalle relevantti. Sijoittajille tekeminen on aika suoraviivaista. Kuluttajamarkkinassa pitää ymmärtää sijainnin, tuotteen ja hinnan merkitystä enemmän. Sitä kautta se liiketoiminnan kannattavuuskin sitten paranee.”

Lehto ei lähde enää ihan kaikkeen

Kaksi vuotta sitten Lehdon tappiot selittyivät korjaushankkeiden tappioilla, Ruotsin toiminnan vaikeuksilla sekä yksittäisillä Hyvinvointitilat-palvelualueen projekteilla. Yhtiön silloinen toimitusjohtaja Hannu Lehto kertoi Rakennuslehdelle, että muita isoja tappiohankkeita ei ole tiedossa.

Juuso Hietanen ei voi kommentoida edeltäjänsä puheita, mutta toteaa, että toimitilat-puolella yhtiöllä on edelleen hankalia kohteita ja että ne ovat velvollisuuksia, jotka on pakko hoitaa.

Mikä nyt on toisin?

”Aikaisemmin lähtökohtana taisi oli, että Lehto lähti mukaan vähän liikaa kaikkeen, ilman selkeää fokusta. Nyt meidän täytyy keskittyä vain sellaiseen tekemiseen, jossa meillä on kilpailukykyä. Kukaan ei voi olla kaikessa hyvä. Yhtiön kasvattaminen on tärkeää, mutta kasvu tulee kilpailukyvyn kautta”, Hietanen toteaa.

Milloin Lehdon tuloskehitys sitten kääntyy parempaan? Hietanen ei halua antaa mitään ajankohtaa. Hän toteaa, että ”se tulee kestämään”.

”Tätä tehdään pitkään ja kestävästi, emme turvaudu mihinkään hokkuspokkus-temppuihin. Vuodet 2023 ja 2024 näyttävät jo paremmilta.”

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Juuso Hietanen myöntää, että Lehdolla on parantamista riskien hallinnassa ja hinnoittelussa”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat