Kyselytutkimukseen vastanneista tuhannesta 18–75-vuotiaasta suomalaisesta lähes puolet (47 %) vastasi, että olisi tällä hetkellä valmis ostamaan 1990- tai 2000-luvulla rakennetun asunnon. Toiseksi suosituimpana vuosikertana esiin nousi 2010-luvulla rakennetut asunnot (46 %). Vastaajat saivat valita rakennusvuosista useita vaihtoehtoja.
Kaikkein vähiten kiinnostusta oli puolestaan 1970–80-luvuilla rakennettuja taloja kohtaan, jollaisen olisi valmis ostamaan vain 23 prosenttia vastaajista. Osuus oli jopa pienempi kuin 1950–60-luvuilla rakennettujen asuntojen vastaajaosuus (26 %).
”Vähäisempi kiinnostus vanhempiin taloyhtiöihin on selitettävissä asuinkustannuksilla, sillä muun muassa hoitovastikkeet ovat näissä yleensä huomattavasti korkeammat kuin uudemmissa yhtiöissä. Myös mahdolliset suuret tulossa olevat yhtiöremontit vähentävät kiinnostusta vanhoja yhtiöitä kohtaan. 5–10 vuoden sisällä tulevien remonttien kustannuksia on yleensä vaikea tai jopa mahdoton arvioida ennakkoon. Kysynnän lasku ajaa väistämättä tilanteeseen, jossa vanhempien yhtiöiden hinnan kehitys ei pääse kasvamaan suhteessa uudiskohteisiin”, tutkimuksen teettäneen JM Suomen asuntomyynnin myyntipäällikkö Liisa Nuutinen analysoi tulosta tiedotteessa.
Nuoret aikuiset haluavat kyselytutkimuksen perusteella uudempia asuntoja kuin hiukan varttuneemmat sukupolvet. Esimerkiksi peräti 60 prosenttia 25–34-vuotiaiden vastaajien joukosta haluaisi mieluiten 2010-luvulla rakennetun asunnon, mikä on huomattavasti kaikkien vastaajien keskiarvoa suurempi osuus.
Myös täysin uuden asunnon hankkiminen kiinnostaa tätä ikäryhmää, sillä noin joka kolmas (30 %) 25–34-vuotiaista vastaajista haluaisi mieluiten uudiskohteen.
”Uudiskohteiden kysyntä jatkaa kasvuaan kaikilla alueilla, jotka sijaitsevat keskeisillä paikoilla hyvien kulkuyhteyksien ja palveluiden äärellä. Uusilta yhtiöiltä halutaan pohjaratkaisuiltaan helposti muunneltavia asuntoja, runsaasti säilytystilaa sekä työhuonetta tai tilaa työpisteelle. Uuden yhtiön yhteiset tilat kiinnostavat myös paljon ostajia. Nyt halutaan suuria kerhohuoneita, joissa voi olla esimerkiksi etätyöpisteitä, tilavia saunaosastoja, kuntoiluhuonetta, talopesulaa sekä muita arjen toimintoja helpottavia tiloja.”
Suomalainen haluaa edelleen omistaa asuntonsa
Suomessa käydään vuosittain keskustelua vuokra-asumisen ja omistusasumisen hyötyjen välillä, mutta tutkimuksen mukaan suomalainen haluaa yhä omistaa oman asuntonsa. Useampi kuin joka toinen vastaaja (67 %) oli sitä mieltä, että oman asunnon omistaminen on joko todella tärkeää tai melko tärkeää.
Tärkeimpänä asunnon omistaminen koetaan 25–34-vuotiaiden suomalaisten vastaajaryhmässä, jossa tärkeänä tai melko tärkeänä omistamista pitävien osuus oli peräti 80 prosenttia. Vastaavasti vähiten tärkeänä omistaminen nähdään 45–54-vuotiaiden vastaajien ryhmässä, jossa osuus oli 54 prosenttia.
”Suomessa omaa asuntoa pidetään yhä hyvänä sijoituskohteena sekä tulevaisuuden turvana, jonne oma pääoma sidotaan. Asuntojen arvonnousu, ainakin suurissa kaupungeissa, on yleensä pitkällä aikavälillä nousujohteinen, jolloin se on vakaampi sijoitus yksityishenkilölle kuin ehkä muut suuremman riskin sijoituskohteet. Omistusasuminen myös nähdään pitkällä tähtäimellä kannattavampana kuin esimerkiksi vuokra-asuminen, sillä omistusasunnossa iso osa asumiskustannuksista menee yleensä esimerkiksi asuntolainan lyhennyksiin. Lainaa lyhentämällä asuntoa maksetaan samalla itselle. Asunnon arvo realisoituu asunnon myynnin yhteydessä. Vuokra-asumisessa samaa hyötyä ei ole.”
Rakennusyhtiö JM Suomen teettämä Suomalaiset Asuntokaupoilla 2021 -kyselytutkimus toteutettiin Bilendi oy:n ylläpitämässä M3 Panelissa 14.12.–20.12.2020. Sen kohderyhmä oli 18–75-vuotiaat suomalaiset ja vastaajamäärä yhteensä 1000 vastaajaa.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Kyselytutkimus: Suomalaiset eivät halua ostaa 1970–80-luvuilla rakennettuja asuntoja – nuoret aikuiset kiinnostuneimpia täysin uusista kohteista”