Kokeile kuukausi maksutta

Ideapark muuttui energiatehokkaaksi yön pimeydessä: energiankulutus puolittuu energiatehokkuushankkeen ansiosta

Lempäälässä sijaitsevan kauppakeskus Ideaparkin energiatehokkuushanke tuottaa mittavia säästöjä. Lämmitysenergiantarve puolittuu, ja myös sähkönkulutusta leikataan merkittävästi, mikä hellii sekä omistajan lompakkoa että ilmastoa.

Ideaparkin energiatehokkuushanke sai sinettinsä, kun valtavat vedenjäähdytyslaitteet saatiin asennettua vesikatolle. Kuva: Rami Marjamäki.

Lempäälän Ideaparkissa tehdään parhaillaan laajamittaista energiatehokkuushanketta, jossa on kunnianhimoiset tavoitteet. Tavoitteena on jopa puolittaa lämmitysenergiankulutus 6 000 megawattitunnista alle 3 000:een ja leikata samalla vuotuisia hiilidioksidipäästöjä yli miljoonalla kilolla.

Lisäksi sähköenergiankulutus laskee kiinteistössä toteutettavien toimenpiteiden ansiosta vuositasolla noin 650 megawattituntia, pääasiassa ilmanvaihtoon toteutettujen uudistusten ansiosta. Myös olosuhteet kiinteistön sisällä paranevat entisestään tarpeenmukaisen ilmanvaihdon ja tarkan säädön sekä seurannan ansiosta.

Vaikka kauppakeskuskiinteistö on valmistunut vuonna 2006, energiatehokkuusvaatimukset ovat tämän jälkeen kiristyneet merkittävästi. Samalla myös mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamiseen ovat kehittyneet huomattavasti, minkä lisäksi siitä on tullut kannattavampaa kaikille osapuolille.

Ideaparkin energiatehokkuushankkeen pääkohdat

  • Vaikein osa hanketta ja erittäin tärkeä myös energiatehokkuuden kannalta on vanhojen katolla sijaitsevien vedenjäähdytyskoneiden korvaaminen ilmavesilämpöpumpuilla. 6.500-kiloiset laitteet täytyi osin purkaa ennen kuin ne pystyttiin nostamaan pois katolta.
  • Sisäisiä energiakuormia kierrätetään jatkossa tähän tarkoitukseen valjastetuilla energiankierrätyslämpöpumpuilla.
    Ilmanvaihtokoneita on kiinteistössä reilut 20 kappaletta. Niihin vaihdetaan EC-puhaltimet.
  • Rakennusautomaatio päivitetään tämän päivän modernilla tekniikalla ja olosuhdehallinnan avuksi asennetaan uusia antureita.

Viime syksynä energiatehokkuushankkeisiin erikoistuneen Enerzin johdolla käynnistetty hanke toteutetaan niin, että pääasiallisesti taloteknisiä laitteita ja järjestelmiä modifioidaan uudenveroisiksi tai uusitaan kokonaan modernimmalla ja energiatehokkaammalla tekniikalla. Energiahankkeessa uudistetaan myös kiinteistön rakennusautomaatiojärjestelmää.

Keskeiset energiatehokkuustoimenpiteet ovat vedenjäähdytyskoneiden korvaaminen ilmavesilämpöpumpuilla, sisäisten energiakuormien kierrättäminen lämpöpumppujen kautta sekä ilmanvaihtokoneiden puhaltimien uusiminen energiatehokkaampiin tasavirtapuhaltimiin. Lisäksi rakennusautomaation laajamittainen uudistaminen ja anturointi mahdollistavat paremman olosuhdeseurannan sekä -säädön.

Yksi tärkeimmistä kiintopisteistä varsinaiselle urakalle oli lokakuun ensimmäiselle viikolle ajoittuneet nostot, joissa valtavat ilma-vesilämpöpumput asennettiin kauppakeskuksen katolle. Sitä ennen alkuperäiset vedenjäähdytyslaitteet oli osin purettu, että ne pystyttiin ylipäätään nostamaan pois vesikatolta. Ongelma niiden painon lisäksi oli sijainta aivan keskellä kattoa.

Uudet laitteet käyttöön heti talven tullen

Päävastuullisena projektipäällikkönä energiatehokkuushankkeessa toimii Jesse Petäys. Hänen kollegansa Lari Aarne hoitaa päivittäisiä juoksevia asioita itse työmaalla paikan päällä. Hankkeessa Enerzin kumppaneina toimivat putki-, sähkö-, automaatio-, ilmanvaihto- ja rakennusurakoitsijat sekä nosto- ja purku-urakoitsijat.

Myös Enerzin nykyään omistava Are valittiin hankkeeseen putki- ja lämpöurakoitsijaksi normaalin kilpailutuksen kautta ja urakka saatiin lämpö- ja vesiputkien osalta käyntiin viime maaliskuussa. Kaikkiaan työmaalla toimii hankkeen tiimoilla 10–15 yritystä.

Nyt uskaltaa jo vähän hymyilläkin. Vasemmalta Jesse Petäys, Rene Zidbeck, Petri Kovamäki ja Lari Aarne. Kuva: Rami Marjamäki.

Talotekniset asennustyöt aloitettiin maalis–huhtikuun tienoilla. Tarkoitus on, että valmista on talven tullen ja laitteet saataisiin käynnistettyä kuukauden kuluttua eli lokakuussa.

”Talveen mennessä ovat uudet järjestelmät täysin toimintakunnossa. Sen jälkeen jatkuu vielä kahden vuoden periodi, jonka aikana olemme mukana kehittämässä ja seuraamassa järjestelmien toimintaa ja pyrimme optimoimaan niitä komponenttitasolla saakka”, Petäys kertoo.

Hänen mukaansa hankkeen urakka on edennyt mukavasti jo yli puolivälin. Kaikki koneet ja laitteet ovat paikoillaan pois lukien jättimäisiä ilmavesilämpöpumppuja. Ne asennetaan vesikatolle lokakuun alkupuolella ja nostot ajoitetaan kaiken varalta kolmelle yölle.

Vedenjäähdyttimien nostoon vaadittiin järeimmän luokan nosturit, koska laitteet joudutaan sijoittamaan keskelle rakennusta. Kuva: Rami Marjamäki.

Ensin kuitenkin vanhat vedenjäähdytyskoneet on nostettava vesikatolta pois ennen kuin niiden tilalle voidaan nostaa uudet ilmavesilämpöpumput. Ja sitä ennen vanhoja jäähdytyskoneita on kevennettävä kahdella tuhannella kilolla, jotta ne saadaan edes pois katolta.

”Jos kaikki menee niin kuin on suunniteltu, niin kuukauden päästä meidän pitäisi päästä käynnistelemään uusia koneita ja järjestelmiä. Siihen vielä pieni varoaika perään, että pääsemme optimoimaan ja säätämään kaikki järjestelmät halutulle tasolle.”

Kiinteistössä voidaan hyödyntää vapaajäähdytystä

Haastatteluhetkellä syyskuun loppupuolella on jäähdytys jo katkaistu ja olosuhteita kompensoidaan sitten ilmanvaihdon avulla. Kiinteistöä jäähdytetään ja lämmitetään tehostetusti tarpeen mukaisesti, eli sisäolosuhteet pyritään pitämään kunnossa myös jäähdytyskatkon aikana. Nyt kun ulkona alkaa olla jo kylmempää, voidaan kiinteistön viilennyksessä hyödyntää vapaajäähdytystä.

”Tavoitteenamme on viedä Ideaparkin talotekniikka 2020-luvulle hyödyntäen uusimpia teknologioita. Kun toteutamme energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä, niin Business Finland myöntää hankkeelle investoinnin arvosta laskien kahdenkymmenen prosentin energiatuen”, Enerzin toimitusjohtaja ja perustaja Rene Zidbeck kertoo.

”Tällöin hankkeen taloudellinen yhtälö paranee entisestään ja investointien sisäiset korkotuotot nousevat jopa viiteentoista–kahteenkymmeneen prosenttiin.”

Korkeaan energiankulutukseen oltiin Ideaparkissa osittain totuttu, kunnes omistajille selvisi, että energiaremontin ansiosta voidaan yrityksen operatiivisia kuluja pudottaa kymmeniä prosentteja.

”Tämän seurauksena tulimme kohteeseen ja asiantuntijoidemme kanssa kiersimme kaikki talotekniset järjestelmät. Omistajien kanssa selvitimme, mikä olisi fiksuin ratkaisu tällaiseen kauppakeskuskiinteistöön.”

Tarkastelua ei rajattu pelkkään ilmanvaihtoon, vaan kaikki talotekniset elementit, kuten sähkö-, vesi- ja lämpöjärjestelmät, otettiin mukaan. Ensin tutkittiin, missä ovat isoimmat energiasyöpöt. Ilmanvaihtokoneiden havaittiin olevan myös merkittäviä sähkön kuluttajia.

”Meidän ei kuitenkaan kannattanut uusia koko ilmanvaihtokonekantaa, koska koneet ovat hyvässä kunnossa. Mutta niiden puhaltimet kuluttavat suurimman osan sähköenergiasta, joten päivitimme ne EC (electronically commutated) -puhaltimiin”, Zidbeck kertoo.

Rakennusautomaatio uusiksi ja anturointi mahdollistaa olosuhdeseurannan

Koska Ideaparkissa ilmanvaihdolla on isot palvelualueet, pohdittiin seuraavaksi, miten ne saataisiin järkevöitettyä tarpeenmukaiseksi ilmanvaihdoksi. Sen seurauksena kiinteistöön asennettiin antureita, jotka auttavat seuraamaan ja varmistamaan olosuhteet toivotuiksi.

”Taloteknisiä järjestelmiä pystytään nyt seuraamaan kehittyneiden valvomotyökalujen avulla. Olosuhdeseurantajärjestelmällä analysoimme jokaisen vyöhykkeen olosuhteet, jolloin voimme varmistua käyttäjien viihtyvyydestä. Se on meille tärkeintä, ja vasta sen jälkeen aletaan puhua energiatehokkuudesta”, Zidbeck kertoo.

Valvomoautomaatio varmistaa, että sisäolosuhteet pysyvät hyvinä, vähintään sisäilmaluokituksen tasolla S2. Koska kiinteistössä on ympärivuotinen jäähdytystarve, rakennettiin kohteeseen lämpöpumppuihin pohjaava energiankierrätysjärjestelmä, jonka avulla sisäisiä lämpökuormia pystytään hyödyntämään ja niistä pusketaan energiaa takaisin lämmitysjärjestelmään.

”Kaikki toimenpiteet, joita me olemme tehneet, on tehty käytännössä laittamalla vain fiksumpia järjestelmiä vanhojen järjestelmien tilalle. Yritämme näillä toimilla saada koko kiinteistön hallintaan talotekniikan osalta, emmekä keskity vain yhteen elementtiin. Näin pystymme rakentamaan hyviä kokonaisuuksia”, Zidbeck painottaa.

Koko kiinteistön talotekniikka mallinnettiin uudelleen

Ideaparkin energiatehokkuushanke on Enerzin omaa suunnittelua, ja kaikki talotekniset järjestelmät kohteessa on 3D-mallinnettu. Enerzin energiatehokkuuteen erikoistuneet suunnittelijat käyvät kohteella seuraamassa asennustöiden edistymistä ja sitä, että asennukset noudattavat suunnitelmia.

Sillä on saatu varmistettua, että suunnitelmat pitävät vanhojen runkojen ja linjojen osalta kutinsa ja niiden mukaan on sitten päästy suunnittelemaan ja mitoittamaan uusia järjestelmiä. Petäys kertoo, että heillä oli käytössään alkuperäiset suunnitelmat ja se on auttanut suunnittelun laatimisessa, mutta ihan kaikki jälkikäteen tehdyt muutokset eivät välttämättä ole päivittyneet niihin.

Mallinnusta onkin hyödynnetty asennustöissä paljon. Vaikka Ideaparkissa on poikkeuksellisen tilavat konehuoneet, niin lähtökohtaisesti niissäkin on valtava määrä erilaista tekniikkaa. Silloin asennustyö vaatii yhteensovittamista eri tekniikoiden välillä ja nimenomaan 3D-mallintamista.

”Malleista on asentajankin helppo lähteä rakentamaan järjestelmää. Jos hän katsoo pelkkää kaaviota tai pelkkiä tasossa näkyviä viivoja, niin siinä ei pysty erottamaan sitä, kuinka se on suunniteltu niin, että sinne saadaan oi8keasti kaikki mahtumaan”, Petäys kertoo.

Kun suunnitelmia katsotaan 3D-mallista, niin sieltä pystyy näkemään tarkemmin sekä kaikki putkireitit että myös, millä korolla ja minkä putken alle pitää tietyllä putkella mennä.

”Koska meillä on oma toteutussuunnittelu, niin pystymme käymään tosi läheistä kommunikaatiota kohteessa työtä tekevän organisaation kanssa. Hankkeen projektipäällikkö juttelee suunnittelutiimin kanssa jatkuvasti, ja pystymme heti korjaamaan ja tekemään asioita fiksummin myös lisätöiden osalta”, Zidbeck kertoo.

Mallinnukset on välitetty myös urakoitsijoille, ja heistä itsestään on kiinni, miten he sitä työssään hyödyntävät. Suunnitelmiin on jo valmiiksi merkitty haastavimmat ja monimutkaisemmat kohdat, ja niistä otetaan tulosteet myös itse suunnitelmiin, mikä helpottaa asennustyötä.

Malleissa näkyy myös kaikkien laitteiden fyysiset koot. Putkista näkyy lisäksi eristevahvuus, jotta asentaja voi jättää eristäjille riittävän asennusvaran joka paikkaan.

Enerz päätyi yrityskaupassa osaksi Area kesken hankkeen

Enerz toimii Ideaparkissa energiatehokkuushankkeen projektinjohtourakoitsijana ja Are sen aliurakoitsijana. Hankkeessa on kumppanina mukana kaikkiaan 10 eri yritystä aliurakoitsijoina. Poikkeuksellisen kuviosta tekee, että hankkeesta tehdyn sopimuksen jälkeen Are osti enemmistöosuuden Enerzistä vuodenvaihteessa.

”Aren valikoituminen urakoitsijaksi Ideapark-hankkeeseen tapahtui normaalin kilpailutuksen kautta. Valitsimme tilaajan kanssa yhteistyössä Aren aliurakoitsijaksi urakkaan heidän kokonaisvaltaisesti parhaimman tarjouksen perusteella, missä otimme huomioon hinnan ja hinta-laatusuhteen”, Enerzin toimitusjohtaja ja perustaja Rene Zidbeck kertoo.

Zidbeck painottaa, että urakoitsijavalinta ja yrityskauppa eivät liittyneet toisiinsa, vaan mukana oli puhdasta sattumaakin. Are oli aloitteellinen osapuoli yrityskaupassa, jossa Enerz vahvistaa Aren jo olemassa olevia asiantuntijapalveluita.

”Are on yli 100-vuotias yritys, jonka omistaa perheyhtiö Conficap. Heillä on hyvin pitkä – viiden sukupolven – kokemus talotekniikka-alasta, enkä olisi halunnutkaan uudeksi omistajaksi pääomasijoittajaa, vaan nimenomaan perheyrityksen, joka arvostaa talotekniikkaa ja haluaa kehittää yritystä”, Zidbeck toteaa.

Enerz toimii jatkossakin itsenäisesti ja tarjoaa edelleen projektinjohtourakointimallia, mutta tapauskohtaisesti aikoo tarjota myös yhteistyömallia yhdessä Aren kanssa. Silloin tarjoukseen sisältyy normaalia pitempi takuu ja kiinteistönhoidon palvelumalli, joka voi olla myös elinkaarihankkeena.

Ideapark-hankkeessa Zidbeck oli aloitteellinen. Koska hän on itsekin yrittäjä, hän otti yhteyttä Ideaparkin pääomistajaan keskustellakseen mahdollisesta yhteistyöstä.

”Asiakas sanoi minulle, että tuossa olisi tämmöinen pienempi kohde – Ideapark – että voitteko pyörähtää siellä? Minä otin sitten yhteyttä Ideaparkin toimitusjohtajaan Visa Vainiolaan ja kiinteistöpäällikkö Tero Mäkelään. Heidän kanssaan lähdimme sitten työstämään yhteistyössä energiahanketta, ja heidän panoksensa hankkeessa on ollut merkittävä.”

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Ideapark muuttui energiatehokkaaksi yön pimeydessä: energiankulutus puolittuu energiatehokkuushankkeen ansiosta”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat