Katoilla muhii kasvava korjaustarve

Espoolainen Taitokatto oy on vuosikymmenen vaihteessa perustettu yritys. Se on kasvanut korona- ja Ukraina-kriiseistä huolimatta tasaiseen tahtiin, ja viime vuonna liikevaihto kiipesi jo kuuden miljoonan euron tuntumaan. Tuloskin on pysynyt pari viime vuotta kohtuullisesti plussalla.

Toimitusjohtaja Marek Rudenasin mukaan myös kuluva vuosi näyttää lupaavalta. Tarjouspyyntökantaa on kertynyt alkuvuoden aikana jopa aiempaa enemmän. Toki vasta kevään edetessä selviää, kuinka moni niistä konkretisoituu työtilauksiksi.

Toimitusjohtaja on kuitenkin luottavainen, sillä 1980- ja 1990-luvuilla rakennettujen rivi- ja kerrostalojen katot alkavat olla käyttöikänsä päässä.

”Hyvin tehty katto kestää 50 vuotta, huonosti tehty alle puolet siitä. Korjausvelkaa on riittämiin, sillä kattojen huolto ja ennakoiva kunnossapito ovat jääneet monessa taloyhtiössä ja pientalossa vähälle huomiolle”, Rudenas ynnäilee.

Suurimpana investointijarruna on taloyhtiöiden alati tiukentuva taloustilanne. Se korostuu entisestään, mikäli PTS-listalla on jo valmiiksi pituutta.

”Epävarma taloustilanne hidastaa investointipäätöksiä. Toisaalta kattoremontin panttaaminen tuo usein mukanaan vielä isompia murheita”, Rudenas toteaa.

Laatumaineesta ei tingitä

Taitokattojen asiakaskunta koostuu lähes 90-prosenttisesti pääkaupunkiseudulla sijaitsevista taloyhtiöistä. Loput 10 prosenttia on omakotitaloja.

Reviirin laajennus länteen Turun seudulle on ollut mietinnässä, mutta toistaiseksi suunnitelmat ovat pysyneet pöytälaatikossa. Keikkoja tehdään jonkin verran myös Uudenmaan ulkopuolelle, lähinnä Hämeenlinnan ja Päijät-Hämeen suuntaan.

Toimiala on saanut viime vuosina kyseenalaista mainetta muun muassa aggressiivisista markkinointitavoista ja heikoista työturvallisuuskäytännöistä. Kattoremontteja on myyty etenkin pientaloihin puoliväkisin ja asennustöitä tehty ilman asianmukaisia turvavarusteita.

”Meillä ei olisi tällaiseen varaa. Maine kiirii pienellä markkina-alueella nopeasti, ja työturvallisuudesta tinkiminen on sekin lyhytnäköistä. Sairauslomalle jäävän pätevän asentajan paikkaaminen on todella hankalaa, sillä alan kokeneet osaajat ovat muutenkin vähissä”, Rudenas sanoo.

”Ja näköjään linja on toiminut. Uusia asiakkaita tulee etenkin puskaradion kautta.”

Tarjouskilpailuissa ikävä sivumaku

Yksi lieveilmiö liittyy laskutuskäytäntöihin, joissa tarjouskisassa edulliseksi pudotettua urakkahintaa vedätetään myöhemmin ylöspäin erilaisilla lisätöillä.

Ne ovat tulleet tutuiksi myös Rudenasille, jolle on kertynyt kattoalalta parinkymmenen vuoden kokemus asentajana, työnjohtajana ja yrittäjänä. Ongelman ydin on hänen mukaansa siinä, että tarjouspyynnöt, tehdyt tarjoukset ja toteutussuunnitelmat ovat monessa tapauksessa kaukana toisistaan.

”Tarjouskilpailuissa tulee vastaan jopa 30 prosentin hintaeroja. Vertailtaessa sitten selviää, ettei halvin tarjous edes vastaa tarjouspyyntöä. Sitä on saatettu muuttaa, keventää ja jättää siitä pois esimerkiksi telinekustannukset. Valitettavasti nämä tarjoukset menevät usein myös läpi.”

Rudenasin mielestä tilanne on koko rakennusalaa ajatellen nurinkurinen. Miksi käyttää aikaa ja rahaa huolella laadittuihin suunnitelmiin ja tarjouspyyntöihin, jos pelisääntöjä ei ole asiakkaan puolella tarkoituskaan noudattaa?

”Osaamisen ja tehokkuuden sijasta kilpailuvalttina on se, kuka uskaltaa karsia omaa tarjoustaan eniten. Tässä pelissä häviäjinä ovat laatu ja ammattitaito. Loppulaskun maksaa asiakas”, kattoyrittäjä harmittelee.

Laatukirjo näkyy myös katoilla

Rakentamisen laatu oli etenkin 1980–1990-luvuilla monenkirjavaa, ja se kuuluu näkyvän myös katoilla. Rudenasin mukaan asennusvirheitä ja laiminlyöntejä löytyy muun muassa ylösnostoista ja läpivienneistä, lukkosaumakatteiden kaltevuuksista sekä aluskatteista.

Virheitä kuuluu paljastuvan myös 2000-luvun kohteista ja etenkin pientaloista, joissa on alettu suosia tasakattoja tai räystäättömiä harjakattoja.

”Minusta molemmat ovat selkeitä riskirakenteita”, Rudenas sanoo.

Taitokaton repertuaariin kuuluvat pelti-, huopa- ja tiilikatot, joille annetaan parhaimmillaan 40 vuoden takuu. Toimitusjohtajan mukaan toiminnan läpinäkyvyys ja avoimuus lähtevät suunnittelu- ja tarjousvaiheesta ja jatkuvat asennuksesta takuu- ja huoltotöihin. Urakasta ja sen etenemisestä jaetaan myös jatkuvasti ajantasaista tietoa kaikille osapuolille.

Yhtä asiaa Rudenas jaksaa silti ihmetellä vuodesta toiseen.

”Oman kodin sisustusremppaan voidaan helposti sijoittaa 20000–30000 euroa. Kun sama raha pitäisi laittaa ensin katon korjaukseen, se alkaa heti mietityttää. Samalla unohdetaan, että vuotavan katon takia tuo sisäremontti voi mennä kokonaan uusiksi.