Finnpark valitsi YIT:n Tampereen asemakeskuksen kehittäjäkumppaniksi
Alueen asemakaavoituksen arvioidaan valmistuvan keväällä 2022. Rakentamaan päästäisiin aikaisintaan vuonna 2023.
Avainsana: kaupunkikehitys
”Edelleen käyntikortti saapuvalle matkustajalle” – Isojen kaupunkien asemista tulee yhä enemmän paikkoja viihtyä ja asioida
Neljän suomalaisen kaupungin on lähivuosina määrä saada uusi asemarakennus. Tulevaisuudessa ne ovat monikäyttöisiä ja yhdistävät laajasti eri tiloja ja liikkumismuotoja.
Satelliitit avuksi asunnon arvonmääritykseen – nyt selvitetään viheralueiden hintavaikutus
Tällä hetkellä arvonkehityksen mallinnus perustuu nykyisten ja suunnitteilla olevien asuntojen, toimitilojen, liikenneyhteyksien ja palvelujen läheisyyteen.
YIT:n insinöörit innostuivat aluekehityksestä – ”Perinteinen kaavoita-suunnittele-rakenna-malli on tiensä päässä”
Jospa suunniteltaisiin korttelin sijasta uusiksi koko kaupunginosa ja mietittäisiin asumisen ohella myös sen elinkeinorakennetta pidemmällä aikajänteellä?
YIT täsmensi strategiaansa: painopisteinä kaupunkikehitys sekä kiinteistö- ja palveluliiketoiminnat
YIT:n hallitus on täsmentänyt yhtiön strategiaa vuosille 2020–2022. Päätavoitteena on edelleen kannattavuuden parantaminen sekä taloudellisen vakauden ylläpitäminen.
Mari Vaattovaara: nykykaupunkisuunnittelu ei vastaa älykkään kaupungin haasteisiin
Mari Vaattovaara kritisoi kaupunkikehitystä jälkeenjääneeksi.
Melusta ja pienhiukkasista voi tulla Helsingin yleiskaavan kompastuskivi – Elyn suosituksilla ei kuitenkaan juridista pohjaa
Melu- ja pienhiukkaspäästöt ovat nousseet esiin piakkoin poliittiseen käsittelyyn tulevan Helsingin yleiskaavan yhteydessä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ely ei ole suhtautunut myötämielisesti yleiskaavaluonnoksessa olevaan pääväylien bulevardisointiin. Myös muussa täydennysrakentamisessa melu- ja pölyongelmat nousevat esiin.
Espoon virastokeskus ja kaupungintalon ympäristö uudistuvat
Espoon kaupunginhallitus käsittelee Virastokeskuksen asemakaavaa 3.11. Lopullisesti kaavan hyväksyy valtuusto. Kaavamuutoksen tavoitteena on elävöittää radan pohjoispuolta ja hakea positiivista muutosta virastokeskuksen nykyiseen kaupunkikuvaan.
