Melusta ja pienhiukkasista voi tulla Helsingin yleiskaavan kompastuskivi – Elyn suosituksilla ei kuitenkaan juridista pohjaa

Melu- ja pienhiukkaspäästöt ovat nousseet esiin piakkoin poliittiseen käsittelyyn tulevan Helsingin yleiskaavan yhteydessä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ely ei ole suhtautunut myötämielisesti yleiskaavaluonnoksessa olevaan pääväylien bulevardisointiin. Myös muussa täydennysrakentamisessa melu- ja pölyongelmat nousevat esiin.

”Melusta ja pienhiukkaspäästöistä johtuva ristiriita ei ole vielä polttava, mutta tapauksia tulee koko ajan lisää täydennysrakentamisen myötä”, Helsingin rakennusvalvontaviraston virastopäällikkö Lauri Jääskeläinen kertoo.

Helsingissä rakennusvalvontavirastolla ja ympäristökeskuksella on erisuuntaiset mielipiteet pienhiukkaspäästöistä.

Aktiivinen omien suositusten antamisessa on ollut erityisesti Uudenmaan Ely-keskus. Se on laatinut oppaan, joka sisältää suosituksia ilmanlaadun huomioon ottamisesta maankäytön suunnittelussa.

Jääskeläinen arvioi, että Elyn opas menee suosituksissaan pidemmälle kuin valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta ja ohjeistaa siten yli asetuksen. ”Elylle lainsäädännössä annettua valtuutusta antaa oikeussääntöjä ilmanlaadun huomioon ottamisesta en ole kuitenkaan löytänyt. Ohjeelta puuttuu selkeä juridinen perusta”, Jääskeläinen toteaa.

Ohjeiden juridisen perustan puutteesta ovat olleet samaa mieltä myös joidenkin muiden isojen kaupun­kien rakennusvalvonnat. Elyjä hallinnoivassa ministeriössäkään ei katsota näitä Elyn ohjeita pelkästään suopeasti. Nimettöminä kommentoivat virkamiehet sanovat, että täydennysrakentaminen ei voi kaatua mustavalkoisesti katsottuihin päästöihin.

YM: Elyn suositukset eivät sitovia

”Elyn suositukset tuovat esiin hyviä käytäntöjä ja ratkaisuja erilaisiin tilanteisiin, mutta ne eivät ole sitovia”, sanoo myös yliarkkitehti Timo Saarinen ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osastolta.

Ministeriö ei ole määrännyt Elyä tekemään opastaan. Uudenmaan Ely ehdotti Saarisen mukaan oma-aloitteisesti tällaisen oppaan laatimista, ja ympäristöministeriö osoitti laadintaan rahoitusta.

”Tällaisilla suosituksilla on merkitystä siinä, että ne tuovat käsiteltävän asian asiantuntijoita laajemmin keskusteluun ja esittelevät myös ratkaisumahdollisuuksia”, Saarinen sanoo.

Hän korostaa, että melu- ja pienhiukkashaitat ovat vakavasti otettava asia ihmisten terveyden kannalta, eivätkä ne häviä vähättelyllä. ”Keskeinen keino on saada autoliikenteen määrä pysymään ongelmallisilla kaduilla sellaisena, että haittoja kuvaavat raja-arvot eivät ylity.”

Ilmanlaadusta on annettu valtioneuvoston asetus tammikuussa 2011 (38/2011). Asetuksella on pantu täytäntöön EU:n ilmanlaatudirektiivi, jonka sitova raja-arvo pienhiukkasille on 25 mikrogrammaa kuutiota kohti vuodessa.

 

 

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa

5 vastausta artikkeliin “Melusta ja pienhiukkasista voi tulla Helsingin yleiskaavan kompastuskivi – Elyn suosituksilla ei kuitenkaan juridista pohjaa”

  1. Hyvää (ehkä) haetaan ja järjettömyyksiin päädytään kun julistetaan ’co2 -jalanjäljen’ sanomaa.

    1. Tässähän siis ei ole kyse varsinaisesti CO2:sta, vaan muista pienhiukkasista ja rengasmelusta, pölystä mitä liikenne aiheuttaa. Mutta vähän liian tiukasti näitä ELY taitaa tulkita. Tulevaisuudessa hiukkaset jokatapauksessa vähenevät, kun moottorit vaihtuvat sähkömoottoreihin. Rengasmeluun voi vaikuttaa mm. asfaltilla (omaa kokemusta on). Nastojen haitat ovat ehkä ongelmallisempi, mutta luulisin että pk-seudulla pärjätään tulevaisuudessa entisä paremmin kitkarenkailla talvet.

      Eli… enemmän sallivuutta tiiviimpään kaupunkirakentamiseen! Tulevaisuus kehittyy kohti päästöttömämpää liikennettä 🙂

  2. Kyse on kuitenkin ensisijaisesti asuinympäristön laadusta ja myös siitä, missä kohtaa ja kuka ottaa kustannukset kannetavakseen. Rakenmalla alueille, joilla on huono ilmanlaatu tai korkeat melutasot huomioimatta niiden vaikutuksia, siirretään kuluja terveyshuollon piikkiin menetettynä terveytenä ja työkuntona. Rakentajien ja rakennuttajien on hyvä tehdä näin, kun tuosta jälkimmäisestä kulusta vastataan yhteisvastuullisesti verotuksessa.

    Rakennuslehtikin voisi tehdä vähän parempaa journalistiikkaa ja tutkia asioiden taustoja ja vivahteita.

  3. Tämä bulevardisointi on jotenkin hölmöä ajattelua. Kaupunki kasvaa kaiken aikaa ja liikenne kasvaa monella tapaa. Länsisatama- Jätkänsaari on taas yksi esimerkki. Vironlaivojen liikenne kasvaa ja asutus lisääntyy. Mitä seuraa, siiis ruuhkia. Uusin idea tähän olisi 100miljoonanan tietunneli aluetta varten. Alueelle olisi voinut rakentaa omat raidealueet ratikoille, mutta sinne muitten autojen sekaan nekin laitettiin. Ja ruuhkaa ja hidasta kulkemista taas ja jatkossa. Melu ja pienhiukkaset eivät ole vähäpätöisiä asioita. Kokemuksia voi hankkia aiheesta käymällä Mannerheimintien rakennuksissa ja kuunnella sekä katsoa mitenkä likaiset ikkunat asunnoissa ovat. Sita hiukkasta irtoaa muutenkin kuin asfaltista nastarenkailla. Kuraa tulee autojen mukana jatkuvasti ja osittain sen takia autoja myös pestään. Kaupunki suunnittelussa tulisi ottaa huomioon paremmin puistot ja niitä voi toki laittaa katujenkin varteen. Siellä ihmiset ovat niiden parissa arkenakin, eikä niihin tarvitse erikseen sitten mennäkään. Puisto myös puhdistaa kaupunki ilmaa ja pienentää melua. Toivottavasti viherajattelijat huomaisivat ottaa nämäkin seikat omikseen. Tuo tiivistämis-korkeuttaminen vaikuttaa jotenkin 70-lukulaiselta Merihaka – Pasila visioinnilta tai ties miltä.

  4. Helsingin pienhiukkaset eivät ole nastoista, vaan siitä hemmetin sepelistä, jota liikenne jauhaa pölyksi. Samaa kamaa on kämppä täynnä joka talvi. Kevät on aina ihanaa, kun päivittäin eteisestä löytyy kilotolkulla sepeliä ja koiranpaskaa.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi