Vaikka keskustelu rakentamisen laadusta painottuu yksittäisiin epäonnistumisiin ja on siksi osin liioittelevaa, on siinä totuuden siemen. Rakennustuotannon laatu voisi olla parempi kuin se on.
Asioita ei voi liiaksi yleistää, sillä osa työmaista on toteutettu hyvin, osa työmaista taas epäonnistuu raskaasti joka suhteessa ja vain nämä jälkimmäiset saavat julkisuutta.
Työmaalla ilmenneiden laatuongelmien syyt ovat moninaiset. Osa ongelmista aiheutuu suunnitelmien virheistä ja puutteellisuuksista; ne vain tulevat ilmi tuotantovaiheessa.
Laatu on vain yksi osatekijä tuotannon ongelmista. Keskeistä on tarkastella koko tuotannonhallinnan toimivuutta. Laatu, kustannukset ja aika ovat kiinteässä yhteydessä, ja yhden osa-alueen pettäessä, myös muut osa-alueet helposti pettävät.
Usein keskeisenä syynä työmaan laatuongelmiin pidetään aikataulun kireyttä. Mutta onko tämä ”oikea” syy? Kenties asia onkin toisin päin: huono laatu ja laatuongelmat aiheuttavat aikataulun kireyden.
Valtaosa laatukustannuksista syntyy tuotannon aikana virheellisten työsuoritusten korjaamisista.
Tuotannolle asetettavien vaatimusten lisääntyessä ja toimintajärjestelmien kehittämisen myötä työmaata koskevien tuotantosuunnitelmien ja toimenpiteiden dokumentoinnin määrä on lisääntynyt merkittävästi. Kuitenkin on viitteitä siitä, että alalle runsaasti kehitettyä tuotannonhallinnan tukimateriaalia ei kunnolla tunneta tai osata hyödyntää.
Käytännössä työmaalla päähuomio on jäänyt usein lähinnä asioiden määrämuotoiseen tekemiseen ilman kohdekohtaista sisältöä, ja tuotantosuunnitelmat toimivat huonosti työmaan läpivientiä tukevina apuvälineitä. Unohdetaan se, että keskeistä on suunnitteluprosessi ja sen yhteydessä tehtävä ajattelu, eivät prosessin lopputuloksena syntyvät tulosteet.
Esimerkiksi työmaan riskianalyysit jäävät usein yleiselle tasolle ja kohdekohtaiset erityispiirteet jäävät huomioon ottamatta. Työmailla on voinut olla sama riskianalyysi, vaikka hankkeet ovat olleet täysin erilaisia.
Myös laadunvarmistustoimenpiteiden suunnittelussa turvaudutaan helposti vakioratkaisuihin sen sijaan, että toimenpiteitä olisi kohdistettu kohdekohtaisesti. Myös toimenpiteiden ja erilaisten tarkastusten dokumentaatioiden taso on usein huono, koska niistä puuttuu usein juuri kaikkein oleellisen asia eli tarkastuksen sisältö. Pelkkä tarkastetun työvaiheen otsikko ja päivämäärä eivät anna kuvaa siitä, että työvaihe on tehty vaatimusten mukaisesti.
Laadun- ja tuotannonhallinnan ongelmien syyt voidaankin pelkistää puutteelliseen johtamisotteeseen ja määrämuotoiseen tekemiseen. Asian kuntoon saattamiseksi tarvitaan esimiesten ja koko linjaorganisaation kiinnostusta tuotantosuunnitelmien sisällöstä ja niiden hyödyntämisestä käytännön toteutuksessa.
Tuotannonhallinnan painopiste tulee saada siirtymään ennakoivaan ohjaukseen, jolloin resursseja tulee suunnata sekä työmaan aloitusvaiheeseen että yksittäisten tehtävien valmisteluun. Työmaan aloitusvaiheessa on erityisesti varmistettava keskeisten tuotantosuunnitelmien toteutuskelpoisuus ja hyödynnettävyys. Laatuvirheet ja laadunhallinnan ongelmat ovatkin tulossuureita, jotka heijastavat koko tuotannonhallinnan ongelmia.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Huono laatu aiheuttaa kiireen eikä toisinpäin”