Lisää itseohjautuvuutta rakennusalalle

Tietoa kirjoittajasta Harri Heikura, Topi Jokinen, Joonas Lehtovaara, Ville Teräväinen
Harri Heikura, yrittäjä / Carater oy, Topi Jokinen, toimitusjohtaja / Vertia oy, Joonas Lehtovaara, tohtorikoulutettava / Aalto-yliopisto; vieraileva tutkija / UC Berkeley, Ville Teräväinen, hankekehityspäällikkö/ YIT
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Rakentamisen laatu, toimijoiden luottamus ja alan yleinen arvostus ovat olleet jo pitkään koetuksella sekä alan sisäisessä että julkisessa keskustelussa. Vaikka keskustelukulttuuri on virittäytynyt ylikorostamaan epäonnistumisia ja syyllisten etsintää, on kritiikissä paljon perääkin.

Esimerkiksi se, että rakentamisen prosessit ovat enemmän suljettuja kuin läpinäkyviä, ei kasvata luottamusta toimijoiden välillä. Tai parempaa laatua ei edesauta sekään, että rakennusalalla vallitsee vahva henkilöriippuvuus, jossa sekä päätöksenteko että tiedon jakaminen keskitetään vain tietyille avainhenkilöille.

Yhtenä keskeisenä juurisyynä edellä mainituille haasteille ovat rakentamisen vanhanaikaiset johtamistavat. Kun vain muutamilla henkilöillä on mandaatti tehdä päätöksiä, jumittuu informaatio lopulta ylikuormitettuun projektijohtoon samalla kun varsinaista arvoa luovilla työntekijöillä ei ole konkreettista mahdollisuutta vaikuttaa oman työnsä kehitykseen. Siten hukataan suuri määrä työntekijätasolta löytyvää, alan kehittämiseksi tarvittavaa osaamista.

Vastapainoksi hierarkkiselle komentamiselle koko rakentamisen toimiala hyötyisi itseohjautuvammasta johtamistyylistä. Itseohjautuvuus on vakiintunut toimintatapa jo usealla muulla toimialalla, ja sen potentiaali on tunnistettu useaan otteeseen myös rakennusteollisuudessa.

Itseohjautuvuus on pähkinänkuoressa työn omistajuuden antamista työntekijöille. Johtaminen muistuttaa enemmän fasilitoivaa valmennusta ja itsenäiseen päätöksentekoon kannustavien rakenteiden luomista kuin tarkkojen käskyjen antamista. Läpinäkyvyys, luottamus ja dataa hyödyntävä päätöksenteko ovat itseohjautuvuuden keskeisiä mahdollistajia, mutta samalla myös lopputuloksia.

Itseohjautuvuutta hyödyntävät organisaatiot luovat johdolle enemmän aikaa isojen kokonaisuuksien miettimiseen ja luovat paremmat edellytykset työntekijöille kokea työnsä merkitykselliseksi. Vaikka itseohjautuvuutta hyödyntävät toimintatavat vaativat työtä onnistuakseen, monet niiden pelätyistä varjopuolista ovat enemmän myyttejä kuin totuuksia. Vastuun antaminen ei johda laiskotteluun eikä käskyttämisen lopettaminen kaaokseen, kunhan uutta toimintatapaa tukevat rakenteet on luotu vanhojen tilalle.

Vaikka itseohjautuvuus voi terminä vaikuttaa monimutkaiselta ja saavuttamattomalta tavoitteelta, voi siihen liittyviä hyötyjä saavuttaa jo pienillä, hyvinkin arkisilla toimenpiteillä. Ongelmien ratkaisu avoimin kortein saman pöydän ääressä, puheenvuoron antaminen työmaahenkilöstölle, turvallisen ilmapiirin luominen sekä epäonnistumisista kertominen ja oppiminen ovat hyviä konkreettisia keinoja edesauttaa itseohjautuvuutta. Jo esimerkiksi yhteiset kahvitauot projekti- ja työmaajohdon sekä urakoitsijoiden välillä ovat askeleita eteenpäin.

Loistava esimerkki itseohjautuvuuden toteutumisesta käytännön tekemisessä on Vuoden nuori yrittäjä -palkinnon pokannut Järki-Saneeraus. 80 henkeä työllistävässä yrityksessä kattoremonttien asentajat kulkevat pareittain, suunnittelevat oman työnsä ja toteuttavat asennukset ilman tarvetta esihenkilölle. Työntekijöiden tyytyväisyys on erittäin korkeaa, yritys kasvaa uskomatonta vauhtia ja kannattavuus on erinomaista.

Itseohjautuvammat toimintatavat eivät vielä ole rakentamisessa valtavirtaa, mutta trendi on jyrkästi nouseva. Alan kärkiorganisaatiot niin maailmalla kuin Suomessakin ovat alkaneet jo systemaattisesti hyödyntää vastaavia menetelmiä – pääosin erittäin hyvin tuloksin. Koko rakennusalan olisi mielestämme syytä herätä tähän kehitykseen.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Lisää itseohjautuvuutta rakennusalalle”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat