Lvi-alan tekninen kehitys on viime vuosina ollut ripeää ja matkalla lähes nollaenergiarakennuksiin tullaan ottamaan vielä vaativampia loikkia energiankulutuksen ja päästöjen hillitsemiseksi. Tulevat säännökset rohkaisevat alaa kehittymään ja kehittämään uusia tuotteita, palveluja ja järjestelmiä, jotka puolestaan edellyttävät skarppausta erityisesti asennustöissä. Uusien määräysten tuntemisen lisäksi olisi hallittava uusi tekniikka.
Myös putkiremonttitarpeen lisääntyminen on herättänyt voimakkaan kiinnostuksen kasvavaan markkinaan. Uusia yrityksiä on tullut niin perinteisillä tavoilla kuin uusilla menetelmillä saneerauksia tekevien joukkoon. Kynnys perustaa lvi-asennusyritys on matala eikä vaadi merkittäviä osaamisen tai talouden resursseja. Lähtölaukauksiksi riittävät työttömyys ja starttiraha tai halu kermankuorintaan.
Sähköpuolella asukas saa itse vaihtaa palaneen lampun tai sulakkeen. Varsinaisten sähkötöiden tekeminen on kuitenkin luvanvaraista toimintaa ja vaatii ammattipätevyyden. Edes savupiippuja ei pääse rassaamaan ilman nuohoojan ammattitutkintoa. Jotta lvi-yritys voi asentaa tai huoltaa lämpöpumppuja, urakoitsijalla ja töitä suorittavalla henkilöllä on oltava oikeudet kylmäalan töihin.
Perustellusti voidaankin kysyä, tulisiko myös kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä omaisuuden säilymiseen vaikuttavien lvi-asennusten olla luvanvaraisia töitä, sillä myös putkiasennuksissa voidaan aiheuttaa laajoja vahinkoja, kuten Nokian vesikriisi osoitti. Työ- ja käyttövirheiden seurauksina tuhansia ihmisiä sairastui ja kolmen epäillään kuolleen. Oman lukunsa muodostavat tee-se-itse-miehet ja heidän vielä taitavammat sukulaisensa, jotka näppärästi installoivat sekoittajan tai astianpesukoneen paikoilleen.
Koskispullolla tehdyn työn tulokset näkyvät Finanssialan Keskusliiton tilastoissa: 30 000 vuosittain korvattavasta vuotovahingosta yli 5 000 johtuu astianpesukoneiden epäonnistuneista putkikytkennöistä. Myös pesukoneet ja muut kojeet aiheuttavat runsaasti laitevahinkoja. Piilevästä vuotovahingosta seuraa usein rakenteiden kastumisesta ja lahoamisesta johtuvia kosteus- ja homevaurioita.
Lvi- ja rakennusalojen sekä tilaajatahojen ja vakuutusyhtiöiden pitäisikin käynnistää keskustelu lvi-asennusten luvanvaraisuudesta. Asia on kaikkien osapuolten vahvassa intressissä ja olisi myös omiaan tukemaan Kataisen hallituksen yhdeksi kärkihankkeeksi nostamaa talousrikollisuuden torjuntaa.
Nykytilaa olisi kehitettävä siten, että ensin määritettäisiin ne työt, joissa edellytetään ammattiosaamista ja joita saavat tehdä vain tarvittavan tutkinnon suorittaneet henkilöt. Luvanvaraisten töiden kenttä rakennettaisiin kolmiportaiseksi järjestelmäksi, jolla varmistettaisiin lvi-asennuksen eri vastuuhenkilöiden pätevyys kulloinkin kyseessä oleviin töihin.
Lähtökohtana olisi, että asennusyrityksen perustamiseen tarvitaan lupa. Töiden johto on jo säännelty eli Rakennusmääräyskokoelmassa on määritetty kiinteistön vesi- ja viemäritöistä (KVV) ja ilmastointitöistä (IV) vastaavan työnjohtajan pätevyysvaatimukset. Asentamisen toteuttaisivat alan perustutkinnon suorittaneet tai vastaavat opinnäytteet antaneet vastuuasentajat. Osaaminen tulisi osoittaa määrävälein. Harkittavaksi tulisi myös, millaisten laiminlyöntien seurauksena pätevyyttä arvioitaisiin uudelleen.
Suomessa on pääsääntönä elinkeinovapaus. Elinkeinovapauteen ei voi kuitenkaan kuulua ammattitaidottomuudella aiheutettu ihmisten terveyden vaarantaminen, omaisuuden turmeleminen tai ympäristön vahingoittaminen.
Jari Syrjälä
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-Tu ry:n toimitusjohtaja ja Rakennusteollisuus RT:n toimialajohtaja
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Pitäisikö lvi-asennuksista tehdä luvanvaraisia?”